Pekka Larsen sairastui vakavasti: "Kissan yhdeksästä elämästä kahdeksas menee nyt tässä"

Hän ehti jo miettiä, että oliko tämä tässä ja tulla siihen lopputulokseen, että jos oli, kyllä se kannatti.”Tajusin, että mulla on ollut fantastinen elämä. Se hyöty verisyövästä ainakin on jo ollut.”Seuraavaksi hän kiittää hevosia.Paitsi fantastisesta elämästä, myös aivan konkreettisesti. ”Pakko kiittää Kazinoa, että heitti mut selästään silloin viime toukokuussa Tuusulan derbyssä.”Mistä on kyse?Larsenilla on myelooinen verisyöpä, joka voi kehittyä leukemiaksi. Mutta syöpä onneksi näyttää vastaavan hyvin hoitoihin. Syöpäsolut veressä ovat vähentyneet 9 prosentista yhteen. Jos niitä on 20 prosenttia, kyse on akuutista leukemiasta.Hän on tällä viikolla kolmannella sytostaatti-hoitojaksollaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.”Ne on näitä solumyrkkyjä joita ne ihmisiin pistää kun yritetään saada tätä hommaa kuriin. Mä olen kyllä suosikki tässä kisassa, mutta kuoleman todennäköisyyskin on sen verran suuri, 30-40 prosenttia, että ei sitäkään vähätellä voi. Ja siksi, jos tässä lähtö tulee, tehdään tämä lehtijuttu jo valmiiksi. Ja jos taas ei tule, tehdään se juttu silti, että ihmiset näkee, että tällaisestakin voi selvitä.”Meneillään oleva jakso on myös vahvin ja rankin. Sellainen, että Larsen, joka oli nurkumatta kestänyt ne kaksi edellistä, viestitti keskiviikkona alkuillalla vointikyselyyn vastauksen, että ”muuten hyvä, mutta aika paljon väsyttää”, ja kävi nukkumaan jo iltayhdeksältä.Seuraavana päivänä tosin paljastui, että väsymys johtui enemmänkin siitä, että hän oli juuri palannut muutaman päivän hevosenhakureissulta Liettuassa, ja ne ovat rankkoja reissuja ne.. TilanneSytostaatit eivät paranna, ne pitävät tilanteen vain hallinnassa ja valmistelevat Larsenin seuraavaan vaiheeseen, siihen hoitoon, joka voi myös parantaa, kantasolusiirtoon kevään kuluessa. Kantasoluhoito on paitsi kallis, myös niin rankka, että vaatii kovakuntoisen elimistön, niinpä Larsenia testataan rasitusergometriassa ja hänelle tehdään muitakin kokeita. Kantasoluhoito tarkoittaa kuuden viikon sairaalareissua eristyksissä, sillä jotta kantasolusiirto pystytään tekemään, vastaanottajan oma immuunipuolustus ajetaan alas. Se tarkoittaa, että mikä tahansa flunssatartunta voi olla kohtalokas.”Saan kulkea sairaalan käytävällä, mutta en saa poistua osastolta”, Larsen kertoo. Hoidon jälkeen hiljaiselossa menee koko loppukesä.Se, mikä on hyvä, on se, että hoidot päästiin aloittamaan ajoissa. Siitä kiitos Kazinolle.Rysähtäminen olkapää edellä tantereeseen viime toukokuussa vaurioitti olkapäätä ja se jäi kivuliaaksi koko loppukesäksi. Kun alettiin tutkia, mikä paranemista hidastaa, olkapää magneettikuvattiin. Huomattiin, että luuytimessä on ongelmaa. Löydös oli sen verran huolestuttava, että hän joutui käymään jättämässä verinäytteitä ja juuri ennen joulua, näytteessä oli ensimmäisen kerran syöpäsoluja.”Lääkäri sanoi, että jos huonosti menee, en näe enää ensi vuotta.”Tampereen Hevoset-messut ovat Larsenille tärkeä kevään avaus. Kyllä hän paikan päälle tulee, mutta enemmänkin ”turistina”. Kilpailujohtajana toimii Anu Tuomi.”Meillä on sen verran hyvä kisaorganisaatio, että ei ne yhtä Larsenia kaipaa. Tässä hiotaan systeemiä myös ensi lokakuuta ajatellen, jolloin minulla saattaa olla toipuminen kantasoluhoidoista vielä meneillään. Kilpailukutsut tein valmiiksi jo varhain viime syksynä. Ne on tehty jo ensi lokakuun HIHS:iinkin.” 8 elämää Larsen toteaa naurahtaen, että ne tilanteet, joissa 8 elämää tuli käytettyä eivät yhtä lukuunottamatta liittyneet ratsastukseen. ”Korkeintaan välillisesti – yleensä sitä on aina tulossa tai menossa tallilta, mutta hevoset eivät ole koskaan aiheuttaneet mulle vaaratilannetta. Vaikka suurimman osan elämästä olen ratsastanut ilman mitään turvavarusteita, ja ilman kypärää. Niin kuin ennen tehtiin.””Ja olen kuitenkin hypännyt aika paljon ja aika isoja esteitä.”Ja se yksi, se oli niin päätöntä touhua, että ei sitäkään ratsastukseksi voi Larsenin mielestä kutsua.Larsen toteaakin, että kun puhutaan turvallisuudesta hevosten kanssa, kypärä ei ole tärkein asia. ”Tärkein asia on opetella ratsastamaan ja tuntemaan hevoset viettämällä aikaa niiden kanssa. Se on se paras henkivakuutus.”Hän on pitänyt kirjaa 9:stä elämästään, joista laskujen mukaan on enää yksi jäljellä.”Kaksi kertaa olen meinannut hukkua. Ensimmäisen kerran olin kolmevuotias ja putosin sadevesisaaviin pää edellä. Sattumalta lapsenvahti käänsi päätään juuri sillä hetkellä niin, että näki silmäkulmastaan, kun liu’uin siihen saaviin. Toinen kerta oli mökillä, kun aikuiset huomasivat, että kirkkaanpunainen villapaita kellui vedessä. Olin pudonnut järveen laiturilta.”Kolmannella kerralla hän lennähti pikkulapsena tielle auton sivuikkunasta auton lähdettyä heittelehtimään.Kun hän oli kymmenen vanha, äiti päätti ostaa perheeseen hevosen. Suomenhevosen. Siinä tarvittiin se neljäs henki. "Kukaan meistä ei tiennyt hevosta mitään ja touhu oli sen mukaista."Kissan neljäs henki oli hyvä olemassa kun meneväistä suomenhevosta yritettiin pitää edes jotenkin aloillaan, kun sillä lähdettiin ratsastamaan kesämökillä latoon rakennetusta tallista. "Äiti osti sellaista valkoista nailonnarua ja sillä aidattiin muutaman neliön alue, millä pääsi kipuamaan satulaan. Sitten äiti nosti narua, että pääsi ratsastamaan sen alta. No, erään kerran naru jäi otsaan ja hevonen meni. Onneksi se naru ei jäänyt kaulaan vaan valahti kyynärtaipeisiin, joissa se poltti tiensä luuhun asti."Tämä hevonen oli muuten Seilinpoika. Siitä tuli myöhemmin melkoinen kuuluisuus. ”Olen ajanut autolla kovaa ja huonoissa keleissä ja keskellä yötä väsyneenä ja vaikka mitä. Mutta pahin onnettomuus tapahtui keskellä kirkasta päivää, kun ajoin eräällä pikkutiellä neljääkymppiä. Oli pakko, koska ei nähnyt kirkkaassa valossa mitään.” Seuraavaksi hän huomasi, että auton katto rysähti sisään ja tuulilasi tuli silmille. Tiellä oli ollut traktori poikittain ja hän ajoi sen perälevyn alle, mutta sillä lailla sivuun, että kuskin pään ja perälevyn väliin jäi kuitenkin 10 senttiä. ”Muuten se levy olisi vienyt pään mennessään.”6. henki kulutettiin eräänä oli pimeänä, sateisena iltana, ykköstietä kohti Turkua kun hirvi tuli eteen. Ei rysähtänyt, mutta se oli vain 20 sentistä kiinni.Viimeisin oli sydänkohtaus, joka vei Larsenin muutama vuosi sitten kotoa suoraan leikkauspöydälle.. 100 vuotta Hevosurheilu-lehti täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Ensimmäinen maininta pyöreitä juhlivassa lehdessämme Pekka Larsenista on lähes 50 vuotta sitten: 30.6.1976, jolloin hän 15-vuotiaana voittaa suomenratsujen estemestaruuden Seilinpojalla. Kun lehtiä sitten selailee eteenpäin, elämäntarina piirtyy esiin. Toukokuussa 1989 esimerkiksi Christopher Wegelius hyppäsi pääluokan voittoon Tuomarinkylässä, mutta Pekka Larsen pudotti kaksi estettä Liquid Smokella ja 6-vuotiaiden luokassa kaksi ratsukkoa sai saman voittoisan pistemäärän: Henrik Ehrnrooth Bikkerillä ja Pia Pöyri Carnival Candylla. Vuonna 1993 Carnival Candylla ratsastikin jo Pekka Larsen ja voitti Super Jump -sarjan, silloisen GP-sarjan, finaalin Lahden Takkulassa. Pia ja Pekka olivat tässä välissä avioituneet.Tänään torstaina klo 14.30 on taas hoitokerta sairaalassa. ”Jos tässä henkiin jää, niin tehdäänkö juttusarja, vaikka podcasteja, mun hevoselämästä? Siinä on aika paljon kaikkea, mistä kukaan ei ole vielä kuullutkaan”, Larsen ehdottaa.Tehdään..Larsen ja Kazino sijalle 33. veteraanien EM:issä: ”Kertokaa unelmistanne!”.Uusi kuski Kazinon satulaan - Larsen miettii, palaako itse enää .Larsen: "Maailma opetti kovalla kädellä!".Kuukauden Suomessa kasvatettu: Gregory Green on voimahevonen

Pekka Larsen sairastui vakavasti: "Kissan yhdeksästä elämästä kahdeksas menee nyt tässä"

Aiheeseen liittyvää