Piensuokkien mestaruuskilpailut tärkeitä harrastajille, rotuyhdistyksen puheenjohtaja huolissaan suomenhevosten varsamääristä

”Onhan tämä hyvää näkyvyyttä yhdistykselle ja hevosille”, Suomenpienhevosyhdistyksen puheenjohtaja Katja Kannisto aloittaa.Suomenpienhevosten mestaruuskilpailut on käyty, ja yhdistyksen puheenjohtaja on mielissään, kun omakasvatti Tulilahja (Valon Veikka - Portteri) voitti mestaruuden.”Meidän tehtävämme on edistää suomenpienhevosten asemaa. Olemme tiiviissä yhteistyössä muiden suomenhevosseurojen kanssa, ja teemme muun muassa edunvalvontatyötä. Maksamme myös rahapalkinnot”, Kannisto selittää.Yhdistys ei ole seura, joten kilpailut järjestetään yhteistyössä ratsastusseurojen kanssa.”Suomenpienhevosten mestaruuksia on järjestetty jo melkein 20 vuoden ajan. Meillä on pitkäaikainen sopimus Hevosopiston kanssa, että koulu- ja estemestaruudet järjestetään täällä. Kenttämestaruus järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti Ratsuniityssä, mutta toivomme että kenttäkilpailuiden osalta palaamme Suontaan kartanolle vuonna 2026. Nämä ovat ainoita luokkia, joissa suomenpienhevoset kilpailevat keskenään. Avoimissa luokissa ja suomenhevosluokissa kyllä muutetaan sarjaväliä, mutta muuta tasoitusta pienhevoset eivät saa.”Yhdistyksellä on jäseniä noin 200, mutta jäsenistö on Kanniston mukaan aktiivinen.”Kilpailuilla on suuri merkitys ratsastajille. Täällä yhteishenki on todella hyvä. Vaikka kyseessä on vain rotumestaruus, tähän kuuluu omat juhlallisuutensa.”Eniten osallistujia oli junioreiden koululuokassa.”Olemme halunneet pitää kouluratsastuksessa juniorimestaruuden erikseen, ja olemmekin todella iloisia, että myös juniorit käyttävät pienhevosia. Joskus esteissä on ollut niin vähän osallistujia, että ikäluokat on yhdistetty samaan mestaruuskisaan. Näin luokka saadaan aina kasaan. Parhaimmillaan pienhevoset ovat todella monipuolisia. Moni näistä hevosista kilpaili sekä koulussa että esteissä, ja juniori- ja senioriratsastajien kanssa”, puheenjohtaja kertoo.Kasvattajakilpailuissa ei kuitenkaan nähty yhtään pienhevosta, ei este- tai koulupuolella. Kannisto on huolissaan suomenhevosten määrästä:”Varsamäärästä suurin osa on juoksijajalostusta, sitten tulee ratsut, ja astutusmääristä viimeiset kolme prosenttia on työhevosia ja pienhevosia. Jälkimmäisen määrä ei kuitenkaan ole onneksi vähentynyt, uusia kasvattajia tulee koko ajan vanhojen tilalle. Uskon, että oma kannattajakunta tulee siis säilymään. Mutta suomenhevosen tilanne on surkea, kaikki mahdolliset toimet, jotka lisäisivät kasvatuksen määrää, ovat tarpeellisia. Toisaalta ymmärrän hyvin, ettei varsoja kannata teettää, jos ei ole ostajia. Kokonaisuudessa markkinatalous ratkaisee lopulta paljon. Myös hevostalouden asema ja sen hyväksyttävyys vaikuttavat”, hän pohtii..Tulilahja on osallistunut mestaruuskisoihin monesti ennenkin, mutta tänään suoritus riitti voittoon. Tamma on tällä hetkellä tiineenä luokassa toiseksi sijoittuneesta Kallion Ruutista (Pisara Vihtori - Silvolan Elmeri).”Tiineyden takia Lahjaa on kilpailutettu tänä kesänä todella pienesti. Tärkeintä on, että alkutiineys menee hyvin – ei olla otettu riskejä tai käyty vieraissa paikoissa. Nämä kisat oli meidän päätavoitteemme, ja tänään homma pyörikin paremmin kuin aiempina päivinä. Myös rata oli mielestäni hyvällä tavalla haastava”, Kannisto kertoo.Tulilahja on Kanniston toisen polven omakasvatti.”Minulla on kyllä samaa tammalinjaa jo viidessä polvessa. Ostin Lahjan emänemän, A.T. Loiston (Jessimo - Jonnen-Tähti), sen syntymävuonna, -89. Olen myös aikanaan ratsastanut tämän emänisällä, Portterilla (Posteri - Monarkki), ja esittänyt sen jalostusarvostelussa. Minulla on siis voimakas tunneside emän sukutauluun. Tästä emälinjasta saa pitkäikäisiä ja monikäyttöisiä, vireitä ja ahkeria hevosia. Siihen olen pyrkinytkin panostamaan orivalinnassa, siinä olen todella tarkka”, hän sanoo.Tamma on emänsä, Tulililjan (Portteri - Jessimo), viimeinen varsa.Tulilljasta minulla on viisi tammavarsaa, kaikki eri oreista. Lahjan isän, Valon Veikan (Murron Valo - Pellervo) näin aikanaan ensimmäisen kerran varsanäyttelyssä. Silloin jo pidin sitä liikkeiltään ja rakenteeltaan hienona. 4-vuotiaana laatuarvosteluissa se oli mielestäni niin hieno, että minulta melkein putosi kassit kädestä! Olen lapsesta asti halunnut ruunikon suomenhevosen, sekin unelma täydentyi. Ja sitten tuli vielä tammavarsa, voiko ihminen edes pyytää enempää?”Ensi kesän äitiysloman jälkeen Lahjan on tarkoitus palata kilpaurheilun pariin. .Ratsastaja Sofia Pakarisella on tunteet pinnassa voiton jälkeen.”Tänään meni yllättävän hyvin. Tämä on meidän kolmas vuosi mitalikamppailussa, sitä me tultiin tänne hakemaan”, viimeistä juniorivuottaan viettävä Pakarinen kertoo.”Tällä on menty kaikkea – esteitä, koulua ja kenttää. Lahja on temperamenttinen, mutta se antaa aina kaikkensa ratsastajalle. Se tykkää hypätä”, ratsastaja kuvailee.Katso esteluokan tulokset täältä..”Se tekee aivan kaikkea”Suomenpienhevosten kouluratsastuksen juniorimestaruuden veivät Emma Helminen ja Kankalon Morgan (Keskiyön Kide - Pellervo) tuloksella 68,600 prosenttia. Kankalon Morgan sijoittui kolmanneksi estemestaruudessa ratsastajanaan Olivia Riepponen, ja lisäksi ori voitti aiemmin kesällä suomenpienhevosten kenttämestaruuden yhdessä omistajansa, Johanna Valmusen, kanssa.”Se pärjää lajissa kuin lajissa”, Valmunen iloitsee.10-vuotias Kankalon Morgan, eli Mikki, on ollut omistajallaan 2-vuotiaasta saakka.”Etsin itselleni pienhevosta, jolla pääsisin harrastamaan. Heti kun näin sen tarhassa totesin, että ’mä otan tämän’. Mikki pärjäsi hyvin laatuarvosteluissa, voitti 5-vuotistähden ja kävi kasvattajakisoissa. Se on kirjattu ykköspalkinnolla ja tekee kyllä aivan kaikkea.”Mikillä on ollut tänä vuonna kuusi tammaa, viime vuonna viisi.”Määrä on ollut sopiva. Jälkeläisistä vanhin, 4-vuotias Jovan Mettiina (Kankalon Morgan - Tutuari) oli laatuarvostelujen karsinnassa toinen, samoin 3-vuotias Jovan Hurmuri (Kankalon Morgan - Silvolan Hemminki). Eilen kävimme neliviikkoisen varsan, Jovan Helmiinan (Kankalon Morgan - Voiveeti) maitovarsojen näyttelyssä, ja sehän sai heti ykköspalkinnon”, Valmunen hymyilee.Kouluratsastuksessa ori on kilpaillut kansallisella tasolla jo pidemmän aikaa Sanna Sivusalon kanssa. Omistaja treenaa ja kilpailee Mikillä pääasiassa itse, mutta toisinaan hän lainaa hevosta Sinisalon lisäksi myös junioreille.”Meni tosi hyvin, ei ollut ongelmia. Paransimme käyntiä viime kerrasta”, junioreiden voittaja Helminen kertoo.Hän on ratsastanut Mikillä noin kymmenen kertaa, ja tämä oli ratsukon toinen kerta kilparadoilla. Ensimmäinen kerta oli viime viikolla, josta käteen jäi Lounais-Suomen junioreiden aluemestaruus.”Päädyimme jälki-ilmoittautumaan tänne, kun siellä sujui niin hyvin”, ratsastaja hymyilee.Katso koululuokan tulokset täältä. .Kouluratsastuksessa senioreiden piensuomenhevosmestaruuden veivät Sanna Kujala ja Tintin Muskotti. Heidän haastattelunsa löytää alta:.Hopeareunaiset muistot.Tintin Muskotti -ori suomenpienhevosten mestari: "Olisi hienoa, jos sen suku jatkuisi".Suomenhevoslauma Norjan tunturissa - rotunäyttelyissä tulee "kiinnostavia kommentteja".Korjaus klo 17.10 Kenttämestaruus järjestettiin tänä vuonna Ratsuniityssä, ei Suontaan kartanolla.

Piensuokkien mestaruuskilpailut tärkeitä harrastajille, rotuyhdistyksen puheenjohtaja huolissaan suomenhevosten varsamääristä

Aiheeseen liittyvää