Pikajuoksija siirtyi ratsaille ja kokoamisen taikaa
Johanna Manninen edusti Suomea kolmesti olympialaisissa, ja hän pitää yhä edelleen hallussaan 100 metrin Suomen ennätystä hallissa. Työkseen Manninen on Suomen liikunnan ammattilaisten yhdistyksen pääsihteeri. Käytännössä työhön kuuluu paljon myös liikuntapaikkojen rakentamiseen liittyviä asioita.
”Kun jonnekin kaivataan yleisurheilukenttää tai jalkapalloareenaa, meihin otetaan yhteyttä. Mutta minä taas olin itse se, joka otti yhteyttä Ratsastajainliittoon”, Manninen kertoo.
Hän painottaa, että ratsastajien yhteydet kaupunkien liikuntapalveluihin saisivat olla tiiviimmät, ja myös liitto voisi toimia tässä aktiivisemmin.
”Suosittelen olemaan ja näkymään! Täällä meillä Takkulassakin käy 200 ratsastajaa viikossa. Joku sanoi juuri minulle, että sille harrastajamäärällehän rakennettaisiin jo jäähalli”, hän huomauttaa.
Lisäksi hän kertoo paljon muuta. Esimerkiksi sen, että jos urheilupiireissä jollekin käy joku kunnon kömmähdys kilpailuissa, nykyään saatetaan sanoa, että hän teki konstat tai hänelle kävi ruosteet!
Ratsastuksen pääjutussa jatkuu Ratsastuksen taito -sarja. Siinä puhutaan koulutusskaalan kuudennesta portaasta, kokoamisesta. Ja paljastetaan Terhi Stegarsin kauhuskenaario.
"Se on tilanne, jossa uusi valmennettava sanoo, että ei voi antaa pitkiä ohjia kesken ratsastuksen, koska muuten ei saa enää hevosta takaisin kokoon. Silloin ollaan hyvin väärällä tiellä”, Stegars kertoo.
”En tee koskaan, aikuisellakaan hevoselle, ikinä pitkää ja monotonista kokoamista. Jo 15 minuuttia yhteen menoon on ihan no way!” Stegars sanoo. ”Jos kokoaminen ei onnistu, pitää miettiä, mikä asia koulutusskaalassa ei ole kunnossa ja korjata se, eikä vain tehdä lisää.”
Biomekaniikan asiantuntija Miisa Wikman kuvaa kokoamista mm. siitä tehtyjen tutkimusten valossa. Hän kertoo, että kyse on osittain samasta asiasta, kuin jos ihminen hyppii vain tasajaloin tai jos hän hyppii taivuttaen lonkkia, polvia ja nilkkaa. Jos jalkoja ei koukista, hyppyyn ei saa voimaa, korkeutta eikä keveyttä, ja se ottaa kipeää selkään.
”Samaan logiikkaan perustuu kokoaminen”, Wikman sanoo.
Wikman kertoo, että kokoamisen korkein muoto on levade, jossa hevonen nousee kokonaan takajaloilleen, mutta voimakas kokoaminen on myös se hetki, kun työhevonen kerää voimansa ja työntää kuormansa liikkeelle.
Kokoamisessa kyse myös rangan suojaamisesta. Kun hevonen kokoaa itsensä, se jännittää lihaksiston luuston suojaksi ja vähentää rankaan kohdistuvaa painetta.
Takasivulla tutustumme Leonoraan, joka voitti 5-vuotiaiden Laatuarvostelun Ypäjällä viime viikonloppuna. Uutisissa Horse Show´n kansallisia sarjoja ja nuorten kenttähevosten MM-kilpailun etukäteistunnelmat.
Kolumnissa puhutaan vielä kokoamista - äänessa eversti Christian Carde!
Lue lisää perjantaina - tilaa hevosurheilu täältä.
