Pohjois-Lapin Ratsastajat – hevosharrastajien viimeiset mohikaanit kovissa olosuhteissa

Syyskuussa KIPA-palvelussa oli kilpailukutsu Suomen pohjoisimpiin seuramestaruuskilpailuihin. Järjestäjänä oli pian vuoden täyttävä ratsastusseura, Pohjois-Lapin Ratsastajat ry. Ratsastusseuran puheenjohtaja Pirita Lång on hankkinut kannukset hevosurheiluun Etelä-Suomesta, ollen mm. Poni-Haassa, Primus- ja Kilon tallin ratsastuksenopettajana, kilpaillen eri hevoslajeissa sekä opiskellen useita hevosalan tutkintoja. Hän on Master-tason opettaja ratsastuksessa ja pääammatiltaan poliisi."Olen muuttanut 2024 marraskuussa Ivaloon. Entiseltä ammatiltani olen ratsastuksenopettaja, joten oli luontevaa selvitellä oliko kylillä hevosia ja olisiko joku kiinnostunut valmennuksesta. Sitä kautta tutustuin Essi Mannermaahan ja hänen kanssaan aloimme seuraa suunnittelemaan viime vuoden lopulla", Lång kertoo.Lähimmät kilpailut ovat Sodankylässä 160 kilometrin päässä, paikallisen ratsastusseuran alueella. Toisena seuranaapurina on Rovaniemi."Olemme lähteneet toiminnassamme liikkeelle kisoilla. Olemme pitäneet kahdet seurakilpailut ja myös sääntökoulutusta, sekä seura on osallistunut talutusratsastuksen järjestämiseen. Esteratsastuskilpailuiden yhteydessä on este-kepparikilpailut. Aika pienimuotoistahan tämä on, eikä harrastajavolyymi ole niin iso kuin etelässä", Lång pohtii.Yhteensä tuoreella ratsastusseuralla on ollut vuoden aikana kahdet harjoituskilpailut ja kahdet seurakilpailut. Lång myöntää sen olevan pienelle seuralle aika kova puristus. Tuomarit kilpailuihin tulevat 300 kilometrin päästä Rovaniemeltä."Osallistujat ovat ihan kylän pinnasta. Täällä on kaksi tallia, jotka tarjoavat asiakkaille ratsastustunteja ja vaellustoimintaa. Osalla on omassa pihassa talli. Kahdenkymmenen kilometrin säteellä asuvat kaikki hevoset, jotka meillä on ollut kilpailuissa. Keväisiin kilpailuharjoituksiin tuli omia oppilaitani Levin Sirkasta.""Voin yhden käden sormilla laskea, keillä on kotona hevosia. Inarihan on iso kunta pinta-alaltaan ja kunnassa on asukkaita ehkä 7000. Ivalossa, missä järjestämme kisoja, kuntakeskuksessa asuu kenties 3000 ihmistä. Tämä on pieni paikka", hän summaa.Pohjois-Lapin Ratsastajat ry pyörittelee ideaa siitä, että Pohjois-Norjasta voisi tulla osallistujia heidän kilpailuihinsa, mutta kun tulee ulkomailta kilpailuihin Suomeen, siihen liittyy paljon byrokratiaa.. Seuranmestaruuksissa oli yhteensä kahdeksan starttia. Kepparikisaajia on noin parisenkymmentä per tapahtuma. Jäseniä seurassa on alle 50. Hallitukseen kuuluvat tällä hetkellä hevosharrastajat Piia Viskari, Mannermaa ja Lång."Katsotaan innostuuko ensi vuonna joku muukin", Lång visioi.Kokonaisuudessaan ratsastusseuralla on alle kymmenen aktiivia, jotka osallistuvat tapahtumien järjestämiseen. Kilpailuiden järjestämiseen tarvittava kalusto saadaan kokoon ihmisten varastoista. Kilpailut pidetään Inarin raviradalla. Toiminnassa ei vielä ole mukana muita hevosalan yrittäjiä.Lång iloitsee siitä, että ympärillä on tekeviä, hommiin tarttuvia ihmisiä, jotka ovat samanhenkisiä."Suurin positiivinen asia on rakkaus hevosiin, eihän me tätä muuten tehtäisi. Hevonen on ihmeellinen eläin, kun se yhdistää ihmisiä eri tavalla. Meillä halutaan pitää hyvää yhteishenkeä, tämähän on aika yhteisöllinen laji – tai ainakin sen soisi olevan."Lång toivoo syyskokouksen yhteydessä pidettävän jäsenkyselyn tuovan tuoreelle ratsastusseuran hallituskolmikolle paljon vinkkejä ja vastauksia seuran jäseniltä, mitä he toivovat seuran toiminnalta. Seuran tarkoituksena on tarjota muutakin, kuin kilpailuja – voihan hevosten kanssa harrastaa ilman kilpailuelementtiä. Valmennusmaustetta kuluvaan syksyyn tuo kouluratsastaja Ville Vaurio.Yhdistystoiminnan ongelmat ovat samat, kuin monella muullakin seuralla."Aktiiveja on liian vähän. Jos koulurataa lähdetään perjantai-iltana rakentamaan niin siellä on Essi, minä, meidän puolisot ja Piia. Siinä on meidän kehityskohde, että saataisiin ihmisiä motivoitua ja osallistettua toimintaan. Ymmärrän, että ihmisillä on paljon muitakin asioita, mutta kun ihmisiä tulee kilpailemaan, sinun pitäisi hoksata, että kilpailut eivät järjesty itsekseen", Lång muistuttaa.Pohjois-Lapin ratsastajia Lång kuvailee eräänlaisiksi viimeisiksi mohikaaneiksi. Lähin maneesi on satojen kilometrien päässä. Långin mukaan viime talvena oli kovaa pakkasta, jonka vuoksi harrastaminen ei ollut kovin helppoa. "Täällä ei ihan jokaisesta vesisateesta tai pakkasesta voi valittaa, muuten ei tulisi lähdettyä ollenkaan", hän kuittaa. Esimerkiksi tammikuussa 2026 Ivalon lentokentän sääaseman ilmoittama kuukauden keskilämpötila oli -36,3.

Pohjois-Lapin Ratsastajat – hevosharrastajien viimeiset mohikaanit kovissa olosuhteissa

Aiheeseen liittyvää

Pohjois-Lapin Ratsastajat – hevosharrastajien viimeiset mohikaanit kovissa olosuhteissa

Ratsastuksen viikko 42: Nuorten hevosten kenttäMM-kilpailut alkavat Ranskassa

Hitaasti, mutta varmasti – Taikaloitsu tulee

Hermeli, ori isolla O:lla