Polvensa telonut Jensen yrittää sittenkin SM:iin - fysiikkavalmentaja apuna

Esteratsastuksen SM-kisoihin on viisi viikkoa aikaa, ja niihin Jensen on ottanut tavoitteen. Silloin pitäisi olla kilpailukykyisenä satulassa jälleen. Ja jotta myös hevonen Hamont on iskussa, Jensen starttaa myös Solbackassa. Hän oli maanantaina toista kertaa turkulaisella fysiikkasalilla treenaamassa polvea tukevia lihaksia ja elimistöä.Takana on neljä viikkoa järkytystä. Lääkärit kertoivat Jensenille, että hänen polvensa on nyt siinä kunnossa, että ratsastamista ei voi ajatellaakaan. Leikkaus on edessä ja siitä kestää sitten toipua sellaiset 9 kuukautta.Miten ratsastaja, jonka ammattiin kuuluu paitsi ratsastaminen, myös kilpailuttaminen, voi sallia itselleen tuollaisia poissaoloja satulasta. Tämäkään ei ollut kuin korkeintaan retorinen kysymys, johon Jensenillä on vastaus: Ei mitenkään. Diagnoosi oli melko tyly. Kun Jensen keikahti satulasta Bastionin GP-luokassa, polvessa ei tuntunut kovinkaan pahalta. Jotakin siinä tuntui, mutta Jensen oli jo oppinut, että hänen oikea jalkansa ei ole ihan priima. Hän klenkkasi joten kuten tallille ja ajoi hevosauton kotiin. Polvea särki, mutta oli sitä särkenyt ennenkin. Jalan turpoaminen herätti hämmästystä. Seuraavaksi olikin mentävä lääkäriin. Magneettikuvissa saatiin varmistus diagnoosiin: eturistisiteen täydellinen repeytyminen ja halkeama nivelkierukassa."Mutta sitten se, että ei se tullut siinä Bastionin putoamisessa, vaan iso osa vahingosta oli tapahtunut jo paljon aiemmin, ja olinhan mä ratsastanut niidenkin jälkeen", Jensen sanoo. Eturistisiteen tehtävä on stabiloida polvea, kun sitä ei ole, polvi ei ole kovin vakaa. "Yleensä se jonkin liukastumisen, sivuttaiskiertymän tai yliojentuman vaatii, ja sellainen tulee usein yllättävässä tilanteessa tai ollessa väsynyt, puhumattakaan, että nämä molemmat tapahtuvat yhtä aikaa", Jensenin fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori toteaa kuntouttajan näkökulmasta. "Ristisidevammat ovat yleisiä koriksessa, jääkiekossa ja sellaisissa lajeissa kuin alppihiihdossa, jossa mono nousee korkealle sääreen."Juttu jatkuu videon jälkeen.. Jensen kävi useammalla kuin yhdellä lääkärillä, useamman kuin yhden hoitovaihtoehdon saadakseen.Lopulta hän tarttui vinkkiin, jonka sai ratsastavilta kollegoilta."Antti Linna muistaakseni mulle sanoi, että mee näyttämään sitä polvea Marko Yrjövuorelle", Jensen kertoo. Yrjövuori kertoo, että ensimmäinen tutustuminen ratsastajiin oli Pasi Nurmen, Joonas Orannan ja Anna von Wendtin kautta."He olivat olleet kuuntelemassa vakuutusyhtiön järjestämän luennon, jossa puhuin, tulivat sen tilaisuuden jälkeen puhumaan, että tarttis tehdä jotakin. Siitä on nyt kuutisen vuotta aikaa", Yrjövuori kertoo. Ratsastajien porukka on sittemmin laajentunut. Ville Vauriokin on käynyt Yrjövuorella. Ratsastaminen ei sinänsä ole Yrjövuorelle erityisen tuttua, mutta ei sen tarvitse ollakaan. "Kuten mä sanon aina jääkiekkoilijoillekin, että en mä sulle kiekkoilua opeta, sama pätee ratsastajiin. He tietävät itse lajinsa paljon paremmin. Sen sijaan mä opetan heille asioita heidän kehostaan."Juttu jatkuu videon jälkeen.. Ei leikataNyt ollaan Jensenin kohdalla tilanteessa, että mennään "konservatiivisella" eli ei leikata. Yritetään kuntouttaa. Yrjövuori sanoo, että yritys voi onnistua lajissa, jossa ei ole käytössä valtavaa, räjähtäviä voimantuottoa. "Totta kai mä veikkaan, että huipputason koripalloilija olisi leikattu", hän toteaa. .hallitsematon liike on usein se, mikä vammauttaa.Marko Yrjövuori. Jensenin kohdalla kuntoutus ei tarkoita pelkästään etureiden lihasten treeniä, vaan se tarkoittaa koko kroppaa. "Me tehdään polvea vahvistavia liikkeitä, mutta myös koko kehon voimaa, reaktiokykyä ja tasapainoa kehittäviä liikkeitä. Koska hallitsematon liike on usein se, mikä vammauttaa. Se, että sä joudut äkkiä korjaamaan "jotenkin vaan" vaikkapa horjahtamisen voi olla se viimeinen niitti nivelsiteille", Yrjövuori kuvailee. Ennalta ehkäisevästi nämä liikkeet olisivat enemmän kuin hyödyllisiä kaikille ratsastajille. Kaikille ihmisille."Meillä nykyihmisillä on kirouksena jatkuva istuminen", hän sanoo. "Se on todella todella haitallista muutenkin, kuin että se kiristää ja lyhentää lonkankoukistajia ja sitä kautta vaikuttaa koko kehon ryhtiin ja asentoon", hän huokaa. Yrjövuori liputtaa monilajisuutta. Liikunnallista elämäntapaa. Se on terveellistä kaikille, ei pelkästään huippu-urheilijoille. "Väsymykseen asti ollaan puhuttu siitä, että pitäisi kiipeillä puissa ja juosta niin kuin ennen tehtiin lapsena. Ja kyllähän se suojaa", hän sanoo. Ensin testiAluksi Yrjövuori testasi Jensenin kehon toiminnot, tasapainon, lihasaktivaation, kehon hallinnan ja liikkuvuudet 13 liikkeen testipaketillaan, joka pitää sisällään erityisesti ratsastajille suunnattuja testejä, ottaen huomioon lajin vaatimukset.Ratsastajilla kehon toispuolisuudet ovat haitallisia, sillä ne vaikuttavat hevoseen, joka puolestaan vinoutuu, ja näin käynnistyy noidankehä."Lantion hallinta on ratsastuksessa avainasemassa", Yrjövuori sanoo. Esteratsastuksessa erityisesti hypystä laskeutumisen hallinnassa on monella työstettävää. Kaikki tämä parantaa itse suoritusta. Yrjövuori kysyy urheilijalta mitä tämä haluaa. Ratsastajien vastaus kysymykseen on usein "lisää tasapainon hallintaa" tai "toispuoleisuuksien ja puolierojen poistamista".Kehon hallinta tarkoittaa, että liike tehdään niillä kehon osilla, joilla se on kaikkein tarkoituksenmukaisinta. Juttu jatkuu videon jälkeen.. Puhutaan "huojunnasta"."Rallikuskeilla on samanlainen tilanne. Heillä on allaan arvaamaton elementti, auto. Kun se lähtee sivuliirtoon, mitä kuski helposti tekee, jos hän horjahtaa? Hän ottaa kädellä tukea. Ei pitäisi ottaa. Pitäisi ottaa iskut vastaan keskikeholla, corella. "Siihen me sitä kehoa opetetaan."Ihminen on sellainen olento, joka haluaa pois kivusta. Aina. Tämä johtaa kompensaatioihin. Ne ovat sitten seuraava ongelma ja kohta voidaan olla kierteessä, jossa on vaikea edes tietää mikä oli kipeytymisen alkuperäinen syy. Kompensoituminen tapahtuu joskus nopeastikin."Joskus on käynyt niin, että urheilija soittaa viikonloppuna, jolloin en ole paikalla ja sovitaan käynti seuraavalle maanantaille. Sitten ovesta astuu sisään urheilija joka kävelee ties kuinka monessa kiemurassa, ja sanoo "ei se satu enää!"Yrjövuori sanoo, että toimiakseen testin on oltava kokonaisvaltainen. Kaikilla ihmisillä, jopa kaikilla huippu-urheilijoilla, on kehossa epätoiminnallisuuksia, heikkouksia ja vinouksia."Just tässä kävi yksi maailman huippuaitureista. Yllättävää kyllä, häneltäkin löytyi sanomista."Yrjövuori työskentelee mielellään urheilijoiden ja huippu-urheilijoiden kanssa. Siksi, että kun hän antaa kotitehtävät, hän tietää, että ne tulee tehdyiksi. Tavallisen "pulliaisen" kanssa kotiläksyt tuppaavat jäämään tekemättä, ja eteneminen hidastuu tai pysähtyy. Eikä siinä auta aina sekään, että Yrjövuori antaa varmuuden vuoksi vähän liian monta toistokertaa, jotta edes minimi tulisi tehtyä. Asiaa ei helpota se, että alussa voi tuntua jopa huonommalta. Lihakset, jotka joutuvat töihin ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin kiittävät siitä kipeytymällä. Edistyminen voi tuntua piinallisen hitaalta. Yrjövuori kertoo, että suhtautuminen muuttuu, kun edistymistä prosentuaalisesti mitataan ja siinä nähdään, että kehitystä tapahtuu. Juttu jatkuu videon jälkeen.. Yrjövuoren oma polvi leikattuEturistisidevamma Yrjövuoren omassa polvessa tuo lisäymmärrystä asiaan. Eturistiside meni taekwando-ottelussa ja oikeastaan ainoa asia, jonka Yrjövuori siinä tilanteessa huomasi, oli että taakse otettu askel ei pitänyt, vaan polvi muljahti täysin "ympäri"."Minulla se aikoinaan päädyttiin leikkaamaan. Mutta ei siitä koskaan niin hyvää enää tullut, että olisin millään lailla tavoitteellisesti voinut jatkaa silloisessa lajissani taekwandossa", Yrjövuori kertoo. "Olin pois kilpakentiltä leikkauksen takia vuoden ja siinä ajassa muut olivat edistyneet sen verran reippaasti, että ei siinä enää ollut mitään järkeä."Polvituki tuo apua tilanteessa, vaikka onkin vaikea ympätä saappaaseen. FysiikkatreenitJensen teki ensimmäisellä kerralla mukaansa saamiaan harjoitteita viikon ja toisen Turun treenipäivän aamuna hän ei malttanut olla jo hyppäämättä kotona."Oli pakko testata, että toimiiko aivo vielä kuukauden tauon jälkeen", hän sanoi. "Menin polvituen kanssa ja se tuntui ihan ookoolta."Salilla Jensen laitetaan kontrolloimaan lantion asentoa selän ja seinän, ja sitten kyljen ja seinän väliin asetettua jumppapalloa ylös alas rullaamalla. "Taistellaan vähän lonkan koukistajia vastaan", Yrjövuori sanoo.SItten jumppapallo otetaan selimakuulla jalkojen väliin ja puristetaan. Tässä huomaa jalkojen puolieron voimantuotossa, heikompi jalka, se, missä on polvivamma, alkaa täristä melko voimakkaasti. ·"Takareidet ja vinot vatsalihakset ovat töissä."Sitten hypätään penkille oikeaoppisesti. Niin, että laskeutuu päkiät edellä, mikä saa takareiden työskentelemään. Ensin hypätään hiljaa, sitten niin, että jalasta tulee ääni. Kumpikin harjoittaa hieman eri tavalla - toinen lisäksi reaktiokykyä Tasapainoa treenataan pitämällä tennispalloa ojennetussa kädessä yhdellä jalalla seisten. Harjoituksessa vilkaistaan palloa nopeasti, katse siihen keskittäen, pitäen samalla tasapaino. Sen jälkeen kokeillaan seistä yhdellä jalalla kasvojen edessä ees-taas liikkuvaa kättä silmillä seuraten. Sitten seistään yhdellä jalalla silmät kiinni. Mikä on yllättävän vaikeaa. Yrjövuorikin sen sijaan hieman hämmästyy kuullessaan Jensenin aikataulun."SM-kisoihin olen asettanut tavoitteen ja jos Pohjola -finaaliin aikoo, olisi pakko osallistua myös yhteen osakilpailuun, mennä Myrkkyyn kolmen viikon päästä", Jensen listaa.Juuri, kun Yrjövuori pääsi sanomasta, että vaikka kuusi viikkoa on hieman liian lyhyt aika nähdä vielä varsinaisia tuloksia, jotain siinä ajassa aletaan jo nähdä. "Aika vauhdikas aikataulu", hän toteaa. "Mutta kaikkemme me yritämme.""En voi muuttua Jannan uudeksi eturistisiteeksi, mutta paljon voidaan asialle tehdä, jotta voidaan tulla ilman eturistisidettä toimeen."Jensen käy kerran viikossa Turussa. Yrjövuori katsoo edistymisen ja opastaa uudet liikkeet. Koko keho on laitettu syyniin siitä lähtien, että hän istuu satulassa oikea lonkka eteenpäin kiertyneenä, mikä vaikuttaa oikeaan kylkeen sitä jäykistävästi, mikä vaikuttaa heikentävästi, kun hän kääntyy ratsastaessa vasemmalle. "Miten pieni asia ja miten iso vaikutus!"Jensen kertoo liittäneensä liikkeet jokapäiväiseen ohjelmaansa. "Mietin tuota oikeaa lonkkaa jopa autolla ajaessa!"Alussa oli suorastaan tuskastuttavan vaikeaa. On ällistyttävää huomata, miten vaikea on tehdä liikkeitä, joissa ei ole harjaantunut.Vaikkapa seistä yhdellä jalalla. Sen jälkeen yrittää samaa silmät kiinni. Miten vaikeaa se onkaan!. Yrjövuori heittää lisää löylyä ja saa Jensenin nauramaan. "Jannan ikäisen ihmisen tulisi pysyä tasapainossa yhdellä jalalla silmät kiinni sellaiset 20 sekuntia!"Jensen liikkuu tallinpitäjänä vuorokaudessa niin paljon, 30 000 askelta joka päivä, että se ei ole ongelma. Yrjövuori toteaa, että joskus liika liikkuminenkin voi olla ongelmallista kuntoutuksen kannalta, ja ainakin se on otettava huomioon."Enhän mä esimerkiksi jollekin postinjakajana leipänsä tienaavalle urheilijalle lisätä enää kokonaiskuormituksen määrää."Treenipäivän jälkeen Jensenin jalat tuntuvat raskailta. Hän pinnisteli ja teki harjoitteet mukisematta loppuun asti, vaikka joissain tilanteissa polvet löivät loukkua.Palkintona on parikymmenminuuttinen lepotuolissa jalka kylmäkompressiossa. Seuraavana aamuna jalat ovat kipeät, mutta tasaisesti joka paikasta. Se on hyvää kipua ja kertoo, että lihakset ovat joutuneet töihin. Jensen kuuluu tunnollisiin. Hän tekee harjoitteita pikemminkin vähän liikaa kuin liian vähän. "Mä seison nykyään yhdellä jalalla kun iltaisin harjaan hampaat", hän kertoo. Venyttely - kyllä vai ei?Entä sitten venyttely?Yrjövuori suhtautuu siihen hieman kriittisesti."Mitä järkeä on venyttää ainakaan jotakin kipeää kohtaa kropassa? Sillä lailla tehdään vaan lisää pientä repeymää sille alueelle. Toinen pointti venytyksissä on se, että ihminen tuppaa venyttämään niitä kohtia kehossa, jotka venyvät muutenkin, ja jättämään jäykät kohdat vähemmälle. Mikä vaan pahentaa tilannetta."Yrjövuori päättää venyttelykeskustelun toteamalla, että ainakin tulisi venytellä sitten sitä kohtaa, mikä tuntuu jäykimmältä ja epämiellyttävimmältä. Mutta ei tietenkään silloin, kun on vammautuminen päällä. .LakersitMarko Yrjövuori on koulutukseltaan urheiluhieroja. Hän kutsuu itse itseään fysiikkavalmentajaksi. Oltuaan pitkään Los Angeles Lakers-joukkueen hierojana, hänet nimitettiin vuonna 2011 assistant athletic traineriksi."Lakersien kanssa mä vietin 12 vuotta elämästäni. Ja erityisesti tein töitä Kobe Bryantin kanssa", hän kertoo. Seuraavaksi hän näyttää joukkueen mestaruussormuksia, joita hänellä on kaksin kappalein. Niissä on timantteja useamman karaatin edestä. Niinpä ne ovat pankin kassaholvissa. Kun kyseessä on Bryantin kaltainen superpelaaja, häntä seurattiin hyvin tarkkaan."Ei puhettakaan mistään ratsastamisista hänen kohdallaan. Sopimus kielsi."Yrjövuoren elämä oli 24/7 töitä. Seurauksena oli loppuunpalaminen. Hän päätti muuttaa takaisin Suomeen siinä vaiheessa, kun lapset olivat ala-asteikäisiä. "Siinä ei enää lasketa sitä, pidätkö työstäsi vai et. Liika on liikaa, vaikka rakastatkin sitä mitä teet."

Polvensa telonut Jensen yrittää sittenkin SM:iin - fysiikkavalmentaja apuna

Aiheeseen liittyvää