Monella ratsastuskoululla ei mene tällä hetkellä hyvin. Osa on lopettanut hyvissä ajoin taloudellisten haasteiden noustua ylivoimaiseksi, osa on jatkanut sitkeästi konkurssiin asti. Ratsastuskoulujen oppilaat valittavat tuntihinnoista, mutta samaan aikaan vaaditaan paljon erilaisia palveluita: pitäisi olla hyvin koulutetut hevoset, jotka juoksevat maksimissaan kaksi tuntia päivässä, mieluiten vain yhden tunnin. Hevosilla olisi oltava ainakin kaksi vapaapäivää viikossa ja pitkä laidunloma. Tunneilla saisi olla mielellään vain 3-4 ratsastajaa. Kaikilla hevosilla on oltava huippuvarusteet, hieronnat ja muut hoidot viikottain. Mutta nämä vaatimukset eivät saa vaikuttaa hintoihin. Niiden täytyy pysyä matalina.Tämä on vaikea yhtälö. Kysyimme kolmelta kokeneelta pitkän linjan ratsastuskouluyrittäjältä ympäri Suomea minkälainen heidän kulunmuodostuksensa on. Yksi kouluista on pääkaupunkiseudulta, yksi on Itä-Suomesta ja kolmas Pohjois-Suomesta.Yrittäjät eivät halunneet tulla esiin omilla nimillään.Vertailu ei ole helppoa. Jollakin yrittäjällä on omat tilukset ja heinänkin saa omista pelloista, toinen toimii vuokratiloissa ja kaikki heinät, rehut ja kuivikkeet joutuu ostamaan. Joku pyrkii tekemään itse lähes kaiken, toisella on useita ihmisiä töissä.. PääkaupunkiseutuYrittäjä pääkaupunkiseudulta kertoo näin: ”Meillä vuokra on palkkojen jälkeen suurin kulu, 8000 euroa kuussa. Hevosia on reilu 30, oppilaita karvan alle 400. Emme kauheasti ole joutuneet uusimaan hevosia, mutta kun ostamme hevosia, olemme maksaneet niistä silloin 4000-15 000 euroa."Kengitykset ja eläinlääkärikustannukset ovat noin 40 000 vuodessa, kuivikkeet 13 000, varusteiden uusiminen ja muut kulut siinä 8000. Osa opettajista tekee työtä alihankintana, osa on työsuhteessa. Sitten on sähkö, vakuutukset ja IT-kulut ja vastaavat. Tässä ratsastuskoulussa on laskettu, että jokaisen hevosen täytyy ansaita noin 30 000 euroa vuodessa, jotta toiminta olisi kannattavaa. "Tappiota tuottavia hevosia emme voi kauaa pitää.”Tästä voi laskea, että satasen tuntihinnoilla hevonen tienaisi elämisensä tekemällä yhden tunnin päivässä kuutena päivänä viikossa ja voisi pitää parin viikon kesäloman. Jos tuntihinnat olisivat 50 euroa, hevosen työ tuplaantuisi. . Itä-SuomiItäsuomalaisessa ratsastuskoulussa on huomattu, että asiakkailla on rahat todella vähissä.”Meillä oli ennen yli 200 oppilasta, nykyään noin 100. Hevosia on 15. Ennen niitä oli enemmän ja tunnit oli täysiä kuusi päivää viikossa. Nykyään ei ole edes kisoihin lähtijöitä, vaikka meiltä ennen paljon kisattiin halua monella olisi. Mutta asiakkaat kertovat että rahaa ei vain ole. Tämä on oma paikkani. Erilaisiin korjauksiin ja jätehuoltoon menee yli 5000 vuodessa, sähköön 9000, kirjanpitoon 4000, erilaisiin ulkopuolisiin palveluihin ja eläinlääkäriin 35 000, rehuihin 18 000. Sitten on tietenkin palkat."Yrittäjä kertoo yrittävänsä kehitellä viikonloppuihin kaikenlaista kurssia ja toimintaa. "Mutta ei se helppoa ole. Tämä on aika pieni paikkakunta, asiakkaita ei ole määräänsä enempää. Tulevaisuudesta on paha sanoa mitään.”Sama trendi on huomattu monessa, jo vuosia toimineessa ratsastuskoulussa. Tallinpidon kaikki kustannukset ovat nousseet, mutta tuntihintoja ei uskalla korottaa, koska "se saattaa karkoittaa loputkin asiakkaat"Loputtomiin ei kuitenkaan voi elää kädestä suuhun, monella on niskassa isot lainat ja investointejakin olisi pakko tehdä.Pohjois-SuomiIso pohjoissuomalainen ratsastuskoulu pystyi kertomaan kuluistaan erittäin tarkkaan.”Isoin menoerä meillä on tietenkin palkat, 250 000 euroa vuodessa, mutta meillä on töissä 11 ihmistä", hän aloittaa.Tuntihevosia on runsas 50, ja oppilaita noin 350. Iso menoerä on heinä, 66 000 euroa vuodessa.Myös kiiinteistönhuoltoon uppoaa euroja. "Meillä uusitaan tarhojen pohjat ja kentänpohjat riittävän usein, ja siitä tulee sitä kaivinkonetyötä, ja sitten aitojen ja muiden rakenteiden uusiminen ja kunnossapito. Hevoset meillä asuvat pihatoissa.”Yrittäjä kertoo, että hevosia hänen ei ole tarvinnut montaa ostaa, koska suurin osa hevosista on omakasvatteja. Ratsastuskoulutoiminnan lisäksi tallilla harjoitetaan myös hevoskasvatusta.”Yksi meidän ohjaajista osaa kengittää, hän tekee osan hevosista ihan työaikanaan, joten ulkopuolisen kengittäjän kustannukset ovat 22 000 vuodessa. Sitten on tietenkin hevosten hampaat, 4500, eläinlääkärikustannukset vähän vaille 8000, ostorehut 7500, kuivikkeet 13 000 euroa. Varusteiden uusimiseen menee 8000."Lämmitys hoituu omalla hakelämpökeskuksella. "Vakuutukset, puhelinkulut, sähkö – jokainen monta tonnia. Koska olemme monialayritys, rahaliikenne ja kirjapito haukkaa 18 000 vuodessa.”Monialayritys?”Pakko olla. Meillä on paitsi perustunnit kahdella kentällä, myös erilaisia kursseja, erityisryhmien opetusta ja yhteistyötä kaupungin eri tahojen kanssa. Olemme mukana monessa hankkeessa. Järjestämme myös maastoratsastuksia ja erilaisia hevosajeluja sekä tallipäiväelämyksiä. Teemme yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa, meillä on nytkin kaksi oppisopimusopiskelijaa. Ja sitten tietenkin tämä kasvatustoiminta. Minulla on sellainen näkemys, että yrityksellä pitää olla monta eri tulonlähdettä. Jos yhdellä puolella vähän hiljaisempaa, toiset osat paikkaavat sitä.”Onko hevosyrittäjän tulevaisuus monialatoiminnassa?Ratsastustunnille tulevan asiakkaan on hyvä huomioida, miten mittavat kulut ratsastuskouluyrittäjällä on, ja että ne pitäisi kattaa ratsastustunneista saatavilla tuloilla..Teete Laurila: "Keula ylös ja pylly alas" - ratsastuskoulussa on tarkoitus oppia ratsastamaan.Juristi pohtii: tarvitaanko hevospalveluissa jo “älä laita kissaa mikroon” -ohjeita?.Tallinpitäjän stressitesti – "Kannattaa varautua siihen, ettei jaksakaan pitää tallia 100-vuotiaaksi"
