”Asiakkaat ovat laittaneet viestejä katsottuaan dokumentin” – Näistä asioista ratsastuskouluissa on keskusteltu Helgstrand-dokumentin julkaisun jälkeen

Ratsastuskoulujen asiakkaat ovat yhä enenevissä määrin kiinnostuneita hevosten hyvinvoinnista. Näin toteavat ainakin Hevosurheilun haastattelemat ammattilaiset.Esman ratsatuskoulun yrittäjä Esma Haddas kertoo, että maanantaina televisiossa esitetty tanskalaisdokumentti Andreas Helgstrandin tallilta sai hänen asiakkaansa lähettämään viestejä, joissa nähtyä toimintaa kauhisteltiin.”Se on selvästi häirinnyt monia, ja asiakkaat ovat halunneet jakaa tuntojaan kanssani.”Haddas on tyytyväinen, että asia nousi esille. Hän toteaa, että maailma pyörähtää oikeaan suuntaan aina, kun väärinkäytöksiä tulee ilmi.”Me emme saa ratsastuskouluissa jämähtää vanhoihin juttuihin. Yksi tärkeä asia on se, millaisia hevosia näihin töihin valitaan. Sopiva hevonen on meidän tapamme, jonka avulla voimme opettaa parempaa hevoskulttuuria. Ettei valita vaikeita yksilöitä vaan hevosia, joilla voi opetella ratsastamaan mahdollisimman oikein.”Haddas sanoo, että dokumentin tapahtumat ovat vaikuttaneet tavallisiin aikuisharrastajiin. Heihin, joilla ei ole kosketusta kilpaurheiluun. He katsovat tilannetta tietyllä tavalla lajin ulkopuolelta, eivätkä he ole ajatelleet, että tuollaista toimintaa voisi hevosten kanssa olla.”Osa kertoi, että on lopettanut dokumentin katsomisen kesken, niin kovasti se on tuntunut pahalta.”Dokumentissa tuotiin esille kannusten ja raipan tekemiä vaurioita hevoselle, mutta myös se, että ohjelmassa haastateltujen asiantuntijoiden mielestä gramaanit ovat hevoselle vahingolliset – tai vähintäänkin luovat hevoselle pelkästään epämukavaa oloa, eikä niitä pitäisi olla tallissa.Haddas kertoo, että hänen ratsastuskoulussaan apuohjia ei käytetä säännöllisesti, mutta gramaanit ovat joskus olleet käytössä. Nyt dokumentin julkaisun jälkeen asiakkaiden kanssa aiheesta oli tullut puhetta ja apuohjien käytöstä ja merkityksestä on keskusteltu.Haddas tuli siihen tulokseen, että heidän tallillaan graamaanit menevät kaappiin.”Olen pyrkinyt selittämään, että väärinkäytettynä apuohjat ovat huonoja. Olenkin käyttänyt niitä ainoastaan, jos hevonen on ollut levoton esimerkiksi sen takia, että ulkona tuulee paljon. Nämä ovat hankalia aiheita, kun ei ole yhtä oikeaa tai väärää.”. Haddas sanoo, että hänen – ja muidenkin ratsastuskouluopettajien ja -yrittäjien – pitää kulkea ajan mukana ja toimia siten, miten muuttuvassa maailmassa toimitaan. ”Nämä keskustelut ovat väistämättömiä. Tieto lisääntyy ja alan pitää kehittyä. Laitan gramaanit kaappiin, koska en halua kyseenalaistaa yleistä mielipidettä. Yrittäjänä koen, että meillä on muitakin toimivia vaihtoehtoja, sitä on vain aina tehty tietyllä tavalla.”Pelkästään ohjelma ei saanut Haddasta luopumaan vähäisestäkin gramaanien käytöstä. Hän on pohtinut asiaa aiemminkin ja hän korostaa, että apuohjia ei ole käytetty säännöllisesti.”Meidän työmme ei lopu kesken. Vanhoihin asioihin ei saa jämähtää.”.Kannukset ansaitaanStall Solbackan pääopettaja Anne Nuutinen on keskustellut dokumentista ja sen esille tuomista aiheista useiden oppilaittensa kanssa. Nuutinen pitää vuorovaikutteista keskustelua parhaana keinona yhteisen ymmärryksen saamiseen.Nuutinen sanoo, että hänen kollegansa Husön Ratsastuskeskuksessa oli pukenut hänenkin ajatuksensa sanoiksi sosiaalisessa mediassa julkaisemassaan päivityksessä..Juttu jatkuu upotuksen jälkeen.. Solbackassa apuohjia ei käytetä, ja kannustenkin käyttöön pitää ”ansaita kannukset”. Tästä aiheesta oppilaiden kanssa keskustellaan, Nuutinen toteaa. Osa ratsastajista haluaisi metalliset apuvälineet saappaisiinsa jo aiemmin.”Kaikkien ryhmien kanssa olen ottanut dokumentin esille ja kertonut, että jos meillä on hevosia, joilla kyljet ovat hankautuneet, se ei johdu kannusten käytöstä. Ettei kukaan ajattele tullessaan ratsastamaan, että hevosen edellinen ratsastaja on mennyt rumasti.”.Jälkiä voi tulla, jos ratsastajan jalka hiertää tai puristaa hevosen kylkeä koko tunnin ajan.. Nuutinen on selittänyt oppilaille, että syy, miksi etenkin talvikarvassa olevan hevosen kyljessä voi olla jälkiä, johtuu chapsin tai saappaan reunasta, eivät kannusten piikeistä.”Jälkiä voi tulla, jos ratsastajan jalka hiertää tai puristaa hevosen kylkeä koko tunnin ajan. Siihen koitetaan puuttua ja sitä valvon”, Nuutinen sanoo.”Keskustelen asioista mielelläni ja kerron avoimesti, miksi asiat tehdään niin. Haluan opettaa asiakkaille, miten me toimimme ja näyttää, miten me pidämme huolen hevosista. Toiminta on täysin läpinäkyvää.” .Miksi he, joilla pitäisi olla tietoa ja taitoa, toimivat tuolla tavalla.".Opetushevosen hyvä elämäWest Wind Ranchin yrittäjä Tanja Kortelainen sanoo, että heidänkin tallinsa Whatsapp-ryhmään tuli dokumentin julkaisun jälkeen viestejä, jossa nähtyä ohjelmaa pohdittiin.”Monelle se on tuntunut olevan vähän kolahdus, että miten näin väärin voidaan tehdä, vaikka hevoset suorittavat noin korkealla tasolla. Ihmisille on järkytys, että miksi he, joilla pitäisi olla tietoa ja taitoa, toimivat tuolla tavalla”, Kortelainen sanoo.Samoja ajatuksia on ollut muidenkin ratsastuskoulujen oppilailla, kertovat Hevosurheilun haastattelemat ammattilaiset.Kortelainen sanoo, että hän on puhunut asiakkaittensa kanssa siitä, miten hyvää opetushevosen elämä on. Hevonen pääsee kavereiden kanssa ulos, joku suunnittelee sen liikunnat ja aina joku katsoo päältä, miten hevosella ratsastetaan.”Olemme puhuneet myös siitä, että jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä, miten voi parantaa opetushevosen elämää. Se tapahtuu oman osaamisen ja taidon kehittämisellä. Mitä taitavampi ratsastaja, sitä parempaa seuraa voi tarjota hevoselle.”Haddas muistuttaa, että oikeanlainen opetushevonen on yksi tärkein asia ratsastuskoulun pitäjälle."Se on meidän tapamme, jolla voimme opettaa parempaa hevoskulttuuria. Ei hankita ratsastuskouluihin vaikeita yksilöitä vaan hevosia, joita voi ratsastaa mahdollisimman oikein", Haddas toteaa..Omaa toimintaa ei ole kyseenalaistettuOululaisen Ratsukankaan yrittäjä Kati Kemppainen kertoo, että ne vähät keskustelut, joita heidän tallillaan on dokumentista käyty, ovat liittyneet lähinnä siihen, että ratsastajat kauhistelevat, millaista toimintaa maailmalla voi olla.Ratsukankaalla tai missään muussakaan Hevosurheilun haastattelemassa paikassa ei ole tuomittu tai kyseenalaistettu asiakkaan oman tallin toimintaa.”Väkivalta alkaa siitä, kun taidot loppuvat. Siitä on puhuttu. Surullista, että mennään raha edellä”, Kemppainen toteaa. Hän ei ollut itse vielä nähnyt dokumenttia torstaina.Kemppainen sanoo, että tanskalaisdokumenttia enemmän keskustelua heräsi viime vuonna Suomessa KT-tallilla ilmenneistä väärinkäytöksistä. Se kosketti oppilaita lähemmin, kun kyse oli ratsastuskoulusta..Olen sanonut, että on ystävällisempää, jos hevosta kopauttaa kerran jalalla kuin puristaa koko ajan.. Tallilla puhutaan yleensä jonkun verran ratsastuksen eettisyydestä. Kemppainen on painottanut, että hevosen hyvinvointia ovat myös säännöt. Toiminnan pitää olla johdonmukaista, ja rutiinit luovat hevoselle turvaa ja vähentävät niiden stressiä.”Enemmän avataan syitä annettujen ohjeiden takana, ainakin kun vertaa siihen, millaista oli kun itse aloitin. Olen sanonut, että on ystävällisempää, jos hevosta kopauttaa kerran jalalla kuin puristaa koko ajan. Eikä raipalla napautus ole eläinrääkkäystä, puristaminen ja jatkuva hiertäminen on eläimelle varmasti ikävämpää.”Kemppainen, kuten muutkin yrittäjät, toivovat, että asiakkaat kysyvät heti, jos heille tulee kysymyksiä. Näin yrittäjä tai opettaja voi heti perustella, mihin toiminta tai ohje perustuu. Se vähentää väärinymmärryksiä.. Ratsutalli Vivelyn yrittäjä ja opettaja Petra Andrejeff ei hänkään ole saanut monelta asiakkaalta kysymyksiä Helgstrand-dokumenttiin liittyen. Andrejeff on joiltain kysynyt tuntemuksia, ja pientä keskustelua aiheesta on käyty.”Toimintaa on tuomittu, mutta minun ei ole tarvinnut puolustella kenellekään ratsastusta.”Andrejeff sanoo, että jos hänellä on vähänkään tuntemattomampi tai uudempi asiakas, hän pitää yleensä huolen, että hän avaa ja selittää antamiaan ohjeita tarkemmin. Näin hän varmistaa, että asiat ovat selviä kaikille, eikä tule tilannetta, että joku ohje ja sen syy jää mietityttämään ratsastajaa..Tallit tuntevat omat toimintatapansaSuomen Ratsastajainopettajayhdistyksen (SROY) varapuheenjohtaja Annika Schulman kertoo, että SROY:n hallituksen ryhmässä on käyty keskustelua dokumentista.Yhdistykseltä on pyydetty kannanottoa, mutta sitä tärkeämpänä Schulman pitää, että jokainen talli nostaisi itse esille sen, miten he toimivat konkreettisesti hevosen hyvinvoinnin eteen.”Me emme voi ottaa yleisesti kantaa kaikkien Suomen ratsastuskoulujen puolesta. Tallit tuntevat itse parhaiten omat toimintatapansa. Me tarjoamme koulutusta ammattilaisille, ja viime vuosina koulutuksissa on nostettu paljon nykyaikaisia toimintatapoja.”Schulmanilla ei ole ratsastuskoulua, jossa hän opettaisi perinteistä ratsastusta, mutta hän on pitämissään webinaareissa pannut merkille, että ratsastuskoulujen asiat mietityttävät niissä käyviä asiakkaita.Schulman sanoo, että jokaisessa webinaarissa on joku, joka pohtii esimerkiksi sitä, miksi ratsastuskoulussa on kiukkuisia hevosia, jotka luimivat, kun niiden satulavyötä kiristää.”Opettajat puolestaan puhuvat, että on vaikea selittää asiakkaalle, että hevoset voivat käyttäytyä eri tavalla aloittelijoiden kuin kokeneempien kanssa. Mutta mitä isompi talli ja enemmän hevosia, sitä vaikeampi sitä on pyörittää siten, että kaikessa on aika ja läsnäolo mukana.”."Ei hyväksyttävää", toteaa asiantuntijaraati Helgstrand-dokumentista - Ratsutehdasta pyörittää raha, kiire ja kysynnän ja tarjonnan laki.Andreas Helgstrand hyllytetty Tanskan lajiliiton toiminnasta .Kohun keskelle päätynyt KT-talli lopettaa.SRL:n Manninen linjaa KT-Tallin tapauksen: "Kaiken toiminnan on oltava katseenkestävää kaiken aikaa" - talliyrittäjä Tuominen kommentoi tilannetta

”Asiakkaat ovat laittaneet viestejä katsottuaan dokumentin” – Näistä asioista ratsastuskouluissa on keskusteltu Helgstrand-dokumentin julkaisun jälkeen

Aiheeseen liittyvää