Ratsujen hyvinvointikysymys: Tarvitaanko ikärajoja?

Koivula: "Hyvää kehitystä"Liiton urheilujohtaja Jutta Koivula toteaa, että asiasta ei ole liittotasolla keskusteltu, ja se onkin enemmän lajikomiteoiden alaa.”Mielestäni nuorille hevosille tulee tarjota sopivia kilpailuja, jotta ne voisivat kehittyä täyteen kapasiteettiinsa, mutta nuorten hevosten kilpailut eivät voi olla minkään hevosen uran päätavoite. Hevoset kasvavat yksilöllistä tahtiaan, eivätkä kaikki hyvätkään hevoset ehdi mukaan isoihin ikäluokkakilpailuihin. Hyvä esimerkki nuorten hevosten toimivasta kotimaisesta sarjasta on Avant Trophy kenttäratsastuksessa. Se takaa pehmeän laskun kilpailumaailmaan. Myös esteillä on ollut hyvää kehitystä esimerkiksi siinä, että nuoret hevoset pääsevät tutustumaan kilparataan porukassa ennen luokan alkua. Sekin on suhteellisen uusi, mutta hyvä tapa”, hän sanoo.Kolmivuotiaiden kouluhevosten ryhmäratsastusluokkiin hän sen sijaa suhtautuu kriittisesti. Sellaisia on järjestetty lähinnä syksyllä nuorten hevosten festivaaleilla.”En ole ihan varma siitä, tarvitaanko niitä. Yksi startti ei tietenkään kuluta hevosta, mutta siihen valmistautuminen voi olla liian rankka prosessi nuorelle ratsulle”, Koivula toteaa. .Harmo: "Vuosi-ikärajat riittävät"Eläinlääkäri Liisa Harmon mielestä ikäluokkarajat ovat tarpeen, mutta synnyinvuosi riittää tarkkuudeksi. Tanskalaisen hyvinvointitoimikunnan tuoreessa lausunnossa kun ehdotetaan, että käyttöön otettaisiin hevosten iän määrittäminen niiden oikean syntymispäivän mukaan.”En näe mitään mieltä lähteä pilkkomaan minkään ’todellisen syntymäpäivän’ mukaan. Se ei ole koko totuus ja miten tuollainen edes käytännössä järjestettäisiin”, hän aprikoi.”Jos varsa syntyy tammikuussa, näen melkein niin päin, että mitä ensikuukausien kehitykseen tulee, sillä tammivarsalla on takamatkaa vaikkapa toukokuussa syntyneeseen”, Harmo huomauttaa. ”Saati niillä, jotka syntyvät niin myöhään edellisvuonna, että ne kirjataan seuraavalle vuodelle. Ainakin joskus on tällainenkin käytäntö ollut. Eihän ihmisurheilussakaan tehdä eroa sen mukaan, onko joku juniori syntynyt alku- tai loppuvuonna”, Harmo toteaa.Ikäluokkakilpailuilla on omat vaikeusasteensa, ja se kertoo siitä, että asia on tiedostettu ja hallinnassa.Hyvä esimerkki lajikohtaisesta ajattelusta on Harmon mukaan se, että nuorten matkaratsujen MM-kisat on rajattu 8-vuotiaille.”Se on hyvä ikäraja siihen lajiin”, hän sanoo.Harmo sanoo, että lähtökohta hevosten kanssa on, että ne vaativat ”pirusti työtä ja ammattitaitoa”. Siitä asiasta ei millään säännöllä päästä mihinkään. Harmo vastustaakin tilannetta, jossa joka ikiseen asiaan on olemassa sääntö, sillä se ei ratkaise ongelmaa. Harmon mielestä ongelmaa ei edes ole.”Erilaisten kilpailujen ja tapahtumien säännöt on laadittu valtaosan mukaan. Ne sopivat useimmille. Osa hevosista voi olla niihin kisoihin liiankin kypsiä, osa taas jäljessä. Tämä on valmentajan arvioitava asia”, hän näkee. ”Säännöillä ei pystytä kiertämään sitä, että viime kädessä asia on sen hevosen valmentajan osaamisen ja taidon varassa.” Harmo huomauttaa, että asian voi nähdä pikemminkin niin päin, että jos aloitetaan tarpeeksi varhain, kouluttamisen voi tehdä vaiheittain.”Olisiko vain niin, että ihmiset ovat vähän laiskoja aloittamaan? 2-vuotiaana oikein aloitettu hevonen on todennäköisemmin valmis ikäluokkakilpailuun 6-vuotiaana, kun taas se 6-vuotias, joka on aloitettu vasta 6-vuotiaana ei ole valmis.”Harmo ei näe, että ratsujen ikäluokkavaatimukset sinänsä olisivat hevosille fyysisesti liian kovia. ”Sen sijaan ne vaatimukset voivat olla liian kovia psyykkisesti, ja siinä juuri tulee se vaiheittaisen tekemisen ja tarpeeksi ajoissa aloittamisen merkitys.”Hän painottaa, että ihmiset on koulutettava ajatteluun, että hevosyksilöt ja myös hevosrodut kehittyvät yksilöllisesti. ”Se on valmentajan nähtävä, että minkälainen yksilö hänellä on ja mikä sen kyky ja kehitys on suhteessa sen oman lajin vaatimuksiin.” .Nevala: "Asiasta tulee keskustella"Estevalmentaja Kari Nevala nosti ikäraja-asian esille helmikuussa omassa julkisessa Facebook-päivityksessään ja oli tyytyväinen asiasta virinneeseen keskusteluun. Moni oli ohjeistuksen kannalla, koska kukaan ei halua nähdä kipeitä ja tylsistyneitä 7-vuotiaita.Nevala kertoo, että hänen pointtinsa on valmistautua ikäkysymykseen alan sisällä, ennen kuin joku muu puuttuu asiaan.”Että pystyisimme sanomaan, että alalla asia on käsitelty, osaamme perustella asiat faktoilla ja meiltä tulee ulos poliittinen viesti, että hevosten hyvinvointi kiinnostaa meitä, eivätkä ne ole meille vain välineitä”, Nevala selittää.Hän ajattelee, että ongelmia on erityisesti harrastajilla, joilla on vain yksi varsa, jonka kanssa innostutaan liikaa. Ammattilaiset pääsääntöisesti valmistelevat hevoset järkevästi.Keskemmällä Eurooppaa tilanne on erilainen, kun markkinat saavat valmistelemaan nuoria hevosia myyntiin, huutokauppoihin ja oripäiville liian varhain ja liian rankasti sekä irtohypytyksessä että ratsain.Nevala ottaisi mielellään Suomessakin käyttöön Saksan ohjeen, että hevosta ei saa sisäänratsastaa, ennen kuin se on 30 kuukautta vanha.”Se olisi järkevää erityisesti meillä, jossa varsat syntyvät suhteellisen myöhään. Siinä iässä on merkitystä, ovatko ne 26 vai 30 kuukautta vanhoja”, hän sanoo.Hän ei välttämättä halua niinkään sääntömuutoksia, mutta selkeät ohjeistukset, joita hän luottaa ihmisten noudattavan.Suomalaisessa irtohypytyksessä Kyvyt esiin -kilpailuineen hän ei näe isoja ongelmia. Myös nuorten hevosten kilpailuttaminen on tullut ison askelen eteenpäin, kun nykyään ratsastetaan suorituskykyarvostelulla.”Meidän tavoitteenamme ei pidä olla 130–140-luokkien hevoset, vaan olympialaiset. Pitää haaveilla isosti. Jos toimimme oikein, meillä on sama mahdollisuus prosentuaalisesti saada olympiahevonen kuin muissakin maissa. Se ei ole meillä kuin 1 tai 2 hevosta, mutta se voi olla ratkaiseva”, hän sanoo.4-vuotiaiden kilpailemista hän olisi valmis rajoittamaan esimerkiksi niin, että ne saavat aloittaa vasta toukokuussa tai kauden aikana saisi kertyä vain tietty määrä startteja.Nevala on ollut muutaman vuoden mukana Suomen orilautakunnassa. Hän kertoo, että jo tälle vuodelle on tehty uudistuksia hevosten rasituksen keventämiseksi. Nelivuotiaiden esterata on lyhennetty 5 esteen mittaiseksi ja korkeuksia on laskettu. 4-vuotiaille ei myöskään anneta vielä elinikäistä lupaa.Kolmivuotiaiden ratsastuskoe säilyy ainakin toistaiseksi ohjelmassa, mutta siitä on keskusteltu. Nevala laskee, että jos käyttöön otettaisiin 30 kuukauden sisäänratsastussääntö, monelle orille tulisi erittäin kiire ehtiä yleisön eteen esitettäväksi maalis-huhtikuussa.Myös suomenhevosten kohdalla nuorten hevosten kilpailuiden vaatimukset ovat herättäneet kysymyksiä. Nevala toteaa, että ei ole suomenhevosten suhteen expertti, mutta arvioi, että niiden kehitys on usein puoli vuotta tai vuoden lämminverisistä ratsuista jäljessä. Laatuarvostelussa syksyllä 4-vuotiaat suomenhevoset hyppäävät kuitenkin jo 90 senttiä ratsain, vaikka aikuisten suomenhevosten kansallinen kilpailukorkeus on nykyään pääosin 100–105 senttiä.Nevala kertoo seuranneensa joidenkin valmennettaviensa myötä 6-vuotiaiden suomenhevosten Kasvattajakilpailua. Niissä hypätään derbykentällä ensimmäisenä päivänä 90 cm, sitten kaksi kierrosta 90+95 cm ja yleensä vielä uusinta. Ykköspalkinto nousee 3000–4000 euroon.”Niissä estekorkeus on hyvinkin maltillinen, mutta ratoja tulee monta, ja usein ne alkavat sippaamaan viimeisillä radoilla. Kun on vielä iso rahapalkinto, on pakko vetää, vaikka peli ei jaksa. Siinä tulee jo onnettomuusriski”, Nevala kritisoi. .Hagelstam: "Sisäänratsastusta ei liian aikaisin"Kouluratsastaja Stella Hagelstam toteaa, että olisi itse erittäin iloinen siitä, jos sisäänratsastukselle asetettaisiin aikaraja, ja se voisi olla enemmänkin kuin 30 kuukautta.”Ne ovat silloin 2,5–3-vuotiaina niin hentoisia kantamaan ratsastajaa. Meillä sisäänratsastamme hevoset vasta talvella, kun ne kääntyvät nelivuotiaiksi, osan vasta keväällä. Haluan, että hevoset ovat silloin rakenteeltaan vahvempia ja ratsastajan paino eri rasita niiden fysiikkaa”, hän sanoo.Esimerkiksi 2- ja 3-vuotiaana Kyvyt Esiin -askellajikilpailun voittanut Veyron A oli 3-vuotistalvenaan sellaisessa kasvuvaiheessa, että Hagelstamille ei tullut mieleenkään viedä sitä Oripäiville.Hagelstam ei halua ottaa asiaan vahvasti kantaa, mutta toteaa, että 3-vuotiaiden oriiden ratsastaminen oripäivillä on mietinnän paikka, ja päätös se tulee tehdä tarkkaan miettien ja mm. eläinlääkäreiden näkemykseen perustuen.3-vuotiaiden hevosten kouluratsastusluokissa hän ei näe järkeä, mutta 4-vuotiaat ovat jo valmiita kilpailemaan kouluratsastuksessa. Hän painottaa, että liikkuminen on nuorille hevosille luonnollista ja tärkeää, mutta painon kantaminen, muodossa kulkeminen ja esteiden hyppääminen kuormittavat niitä.Toisaalta Suomessa näkee sitäkin, että hevosten annetaan olla liian vanhoiksi. 5–6-vuotiaiden kouluttaminen voi olla vaikeampaa kuin hieman nuoremmilla hevosilla. .Jankari: "Kaupallisen toiminnan ongelma"Kenttäratsastaja Elmo Jankari toteaa, että ikärajat olisivat tarpeen. Huippukilpaurheilua ne eivät muuta, mutta niillä olisi vaikutusta kaupalliseen toimintaan, joka tuo markkinoille ison määrän hevosia joka vuosi.”Meidän on lajina oltava ajan hermolla. Puhutaan elävistä olennoista, ja yksikin menetetty hevonen on liikaa. Jos se pystytään estämään säännöillä, sääntö on kannattanut tehdä”, hän sanoo.Heidän tallissaan omat nuoret hevoset ratsutetaan kyllä heti 2,5-vuotiaina, mutta prosessi tehdään niin, että hevoset ovat muutamassa viikossa kokonaan valmiit: ne ovat tutustuneet satulaan, suitsiin, juoksutukseen ja kantavat ratsastajaa kaikissa askellajeissa. Ratsastaja on kevyt, ja tekeminen helppoa. Jos hevonen on hyvin hento, sisäänratsastusta saatetaan lykätä.”Tässä kyse on vain hevosmiestaidosta ja siitä, että tehdään rauhassa ja johdonmukaisesti. Kun hevosilla on perusluottamus ihmiseen, ei tule ongelmia”, hän sanoo.Sen jälkeen hevoset saavat lähteä laitumelle, josta ne palaavat marraskuussa isompina ja vahvempina, mutta niillä on valmiiksi luotto ihmisen kanssa työskentelemiseen. Seuraava talvi on helppoa tekemistä, ja 4-vuotiskesänkin hevoset viettävät vähintään osaksi laitumella.”En tiedä, olenko koskaan elämässäni kilpaillut 4-vuotiaalla hevosella, en usko”, Jankari miettii.Vaikka alkua tehdään rauhassa, hevoset ovat valmiita kilparadoille 5-vuotiaina. Oikea kilpailemisen alkaa kuitenkin vasta 9 ikävuodesta ylöspäin, joten omien kilpahevoskandidaattien kanssa ei ole tarvetta kiirehtiä.Kaupallisessa toiminnassa tilanne on erilainen. Jos 3- tai 4-vuotiaista hevosista halutaan rahaa, niiden pitää olla kokeiltavissa, ja myös kilpailukokemus saattaa kiinnostaa ostajia.”En pitäisi huonona, jos näiden hevosten ratsastamiselle olisi sääntöjä”, Jankari sanoo.Nelivuotiaan käyttämisestä muutamissa kilpailuissa ei ole haittaa, eikä Jankari sitä kieltäisi.”Mutta ehkä voisi miettiä, että kauden starttimäärää rajoitettaisiin. Ikäkohtaisista luokkatasoista määrätäänkin säännöissä, ja se on fine”, hän sanoo.Suomessa hän ei näe asian olevan iso ongelma.”Ongelma ei ole se, että tehtäisiin liian aikaisin, vaan mitä ja miten tehdään. Sitä ei voi muuttaa säännöillä, mutta voi näyttää esimerkkiä, valmentaa ja neuvoa. Toimia itse niin, että osaaminen tulee korkeammalle tasolle”, Jankari linjaa. .Tästä on kyseKeskustelua maailmalla on käyty esimerkiksi sopivasta sisäänratsastusiästä, Oripäivien vaatimuksista nuorilla oreilla, hevosten valmistelusta nuorten hevosta huutokauppoihin ja 4-vuotiaiden kilpailuttamisesta

Ratsujen hyvinvointikysymys: Tarvitaanko ikärajoja?

Aiheeseen liittyvää