Riippusillan kautta maneesille – Oulun ratsastajat juhlivat pyöreitä

"Moni asia on muuttunut 80 vuodessa. Sijainti, olosuhteet, ihmiset ja hevoset, mutta yksi on säilynyt. Se on tarve saada olla hevosten kanssa", juhlavuottaan viettävän Oulun ratsastajien puheenjohtaja Niina Hotakainen toteaa.Kun ajassa kuljetaan seuran alkutaipaleelle, Oulussa herättiin tarpeeseen, että oli saatava ratsastusurheilua edistävä yhdistys. Oulun ratsastajat perustettiin 1946 Oulun varuskuntakerholla. Perustajajäseninä oli 13 sotilashenkilöä ja yksi komisario. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kapteeni Ensio Siilasvuo. Tämän jälkeen puheenjohtajia on ollut vuoteen 2026 mennessä 21.Oulujoen yli maneesilleVuonna 1948 OR järjesti viidet kilpailut ja kunnosti Oulun Alppilaan pienen maneesin kantamalla ensin ulos saksalaisille tarkoitetut olkikengät. Kyseessä nimittäin oli alue, joka sai alkunsa jatkosodan aikana (1941–1944), kun saksalaiset alppijääkärit ja SS-joukot rakensivat alueelle varuskuntansa ja kutsuivat sitä lempinimellä Pikku-Berliini. Maneesille oli Intiöstä matkaa kolmisen kilometriä. Kuljetuskalustoa ei vielä tuolloin ollut, joten matka taittui jalan ja olipa reitillä ylitettävänä myös tuolloin vielä isolta osin vapaana virtaava Oulujoki. Ylittäminen sujui sulan veden aikana taluttamalla ratsut riippusillan yli. Talvisin käytössä oli jäätie. Olipa maneesikin kooltaankin varsin vaatimaton, noin 30 x 15 metriä. Nykypäivänä seuran omistuksessa oleva Äimärautiolla sijaitseva maneesi on kooltaan hulppeat 24 x 138 metriä."Yksi merkittävä merkkipaalu sattui heti hallitustyöni alkutaipaleelle, kun seuran maneesiin saatiin lisää pituutta ja OR Yläklubi maneesin kylkeen. Tulevaisuuden suunnitelmissa on siirtää maneesin toinen sivuovi lyhyelle sivulle ja korjata vanhat valokatteet", Hotakainen kertoo. Laajennustyön etenemistä valvoi seuran puhjeenjohtaja Ilkka Yliniemi. Talkoohanskat töihinTalkootyötä OR:n jäsenet eivät ole koskaan vierastaneet. 15 hevosen talli valmistui Äimärautiolle vuonna 1965 vanhasta parakista talkoovoimin. Lopulta tultiin tilanteeseen, jossa talli oli käynyt ahtaaksi ja huonokuntoiseksi. Talliin oli mahdutettu 28 hevosta. Lisäksi maneesin puuttuessa tuntitoiminnassa oli talvisin monen kuukauden taukoja, kun kenttä oli kauttaaltaan jäässä. Uuden tallin ja maneesin paikasta Äimärautiolla päästiin Oulun kaupungin kanssa sopimukseen 1980. 44 hevosen tallin rakennusurakasta päävastuun kantoivat OR:n puheenjohtajat Simo Heikkinen ja Tor-Erik Melin. Maneesin rakentaminen Äimärautiolle alkoi puolestaan syksyllä 1984. Seuran puolesta rakennustöitä valvoi Simo Heikkinen. Seura rahoitti koko rakennushankkeen lainoilla, jotka Oulun kaupunki takasi. .Vastatuulen vuodetParin maneesivuoden jälkeen seura joutui ylivoimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Oli tallilaina, hevostenostolaina ja lähes miljoonan markan maneesilainat. Huono satovuosi ja sairastelevat opetushevoset.Maneesin lunastukseen tähtäävät neuvottelut kaupungin kanssa aloitettiin vuoden 1986 alussa. Kaupunki lupautuikin lunastamaan hallin, mutta vuokrapyyntö oli ylivoimaisen suuri. Seurasi lähes kolme vuotta kestänyt selvittelyjakso. Viimein kaupunki lunasti maneesin omakseen kauppakirjalla 17.11.1988 ja maneesilainavastuut siirtyivät kaupungille. Seura otti uutta lainaa 220 000 markkaa ja maksoi sillä kaupungille takautuvasti maneesivuokria kahdelta vuodelta. Maneesi vuokrattiin seuralle mainospaikkoineen jatkossa 2000 markan kuukausivuokralla. Lopulta kuitenkin seura sai taisteltua maneesin takaisin omistukseensa, kunnes koronavuosien aikana oltiin tilanteessa, jossa silloinen seuran hallitus ilmoitti, että taloudellisen tilanteen vuoksi maneesi on jälleen myytävä. Velkaa oli otettu kentän laajennuksen ja pohjan uusimista varten. Tuolloin jäsenistö aktivoitui yhtenä rintamana vastustamaan päätöstä. Rivistössä oli myös Hotakainen."Minulla oli valtava halu pelastaa seuran omaisuus ja mahdollistaa harrastusolosuhteiden säilyminen. Olemme onnistuneet hyvin, sillä nykyään seura on velaton ja omaisuutta ei tarvinut myydä."Seura luopui ratsastuskoulutoiminnasta 1988. Yrityksen perustivat seuran entiset ratsastuksenopettajat Anna-Leena Runtti ja Jaana Aitta. Äimäraution ratsastuskoulu on nykyään Aitan perheen omistuksessa. Myynnin myötä seuran keskeiseksi tehtäväksi jäi huolehtia ratsastusalueiden, kaluston ja ratsastustoiminnan yleisten edellytysten kunnossapidosta ja kehittämisestä sekä varsinaisesta urheiluseuratoiminnasta. Kilpailutoiminta onkin ollut vahvasti osana seuran arkea läpi vuosikymmenten.Kilpaurheilua läpi vuosikymmentenEnsimmäiset kansalliset kilpailunsa OR järjesti vuonna 1950, jolloin kilpailtiin viestiratsastuksen Suomen mestaruuksista. Alkuvuosikymmenten kilpailutoimintan kuului myös kiitolaukkakilpailuja, koulu- ja esteratsastusta, hiihtoesteratsastusta, maastoesteitä, suunnistusratsastusta ja risulaukkaa."Lajikirjo on edelleen mahtava. Este- koulu- ja kenttäratsastuksen lisäksi valmentaudutaan ja kilpaillaan vikellyksessä sekä ratsastusjousiammunnassa", Hotakainen iloitsee.Onpa OR edustusta nähty myös olympialaisissa, kun vuosien 1955-57 ja 1960 puheenjohtaja everstiluutnantti Mauno Roiha, oli vuonna 1955 SRL:n määräämänä olympiajoukkueen ylivalmentajana. Hänet valittiin myös Tukholman olympiakisoihin ainoaksi kouluratsastajaksi Suomesta. Eversti Roiha määrättiin eläkkeelle jäätyään1966 myös Ratsastajainliiton ja Puolustusvoimien päävalmentajaksi. Roihan mukaan"Ratsastuksen perusopit eivät ole muuttuneet pariin tuhanteen vuoteen, eikä ratsastukseen ole tuona aikana keksitty muuta uutta kuin kumikuolain".Ensimmäinen Suomen mestaruus saatiin OR:lle vuonna 1967, kun nykyisin raviohjastajana tunnettu Pekka Korpi voitti juniorien esteratsastuksen ja maastoratsastuksen mestaruudet puolalaishevosella Nowator..60-luvulla kantahenkilökunta järjesti iltaisin ratsastustunteja siviileille. Yksi opettajista oli sittemmin moninkertainen esteratsastuksen suomenmestari Veikko Heikkilä. Kun armeija vuonna 1971 luopui hevosista, osti Eero Mikkonen Hiukkavaarassa järjestetystä hevoshuutokaupasta ensimmäisen hevosensa ja laittoi tallin Oulun Kastelliin Heikkilän kanssa..1970-luvulle saavuttaessa seura palkkasi ensimmäisen päätoimisen ratsastuksenopettajan Liisa Saukkosen. Vuonna 1973 Pekka Mäkelä perusti puolestaan Pikkaralaan Oulun Ratsastuskoulun, joka toimi Oulun ratsastajiin kuuluvana vuoteen 1978 saakka. Kilpaurheilijoita seurasta on noussut joka vuosikymmen. Edellä mainittujen lisäksi kisaradoilla on seuraa edustanut muun muassa Liisa-Maija Vesala, Teija-Leena Luoma (ent. Sarajärvi), Marjut Paasio, Hanna Tardiveau (ent. Marttila), Mirella Lesonen-Hakola, Mirellan poika Hugo Kogelnig sekä Saara Kojola.Muistatko vielä Oulun Pokaalin?1985 OR ja Ratsastusseura ORK järjestivät ensimmäisen kerran raviradan keskiviheriöllä kansalliset A-tason este- ja kouluratsastuskilpailut, Oulun Pokaalin. Tässä ensimmäisessä Oulun Pokaalissa vieraili yli 10.000 katsojan lisäksi myös ikimuistettava Sanna-myrsky, joka teki kilpailukanttiinista "Suomen nopeimmin kaatuneen yrityksen". Kolmipäiväinen kilpailu oli edennyt viimeiseen kilpailupäivään, kun myrsky pyyhkäisi alueen yli kaataen jokaisen kentällä olleen esteen, rikkoen ajanottolaiteet ja kaataen kahvioteltan.Oulun Raksilan jäähallissa pidetyn Oulu Horse Show'n seura järjesti kahdesti, vuosina 1991 ja 1992. Viimeinen Pokaali järjestettiin 2008, mutta Äimäraution raviradan keskiviheriön tultua käyttöikänsä päähän, kilpailua ei enää järjestetty..Muistamme: Oululaisen ratsastusvaikuttajan sydämen asia oli hevosurheilu .Lesonen-Hakola nauttii työstään psyykkisenä valmentajana, oma ratsastus on jäänyt vähemmälle .30 vuotta sitten Messukeskuksessa nähtiin pohjoismaalaisia nuoria lupauksia - "Olihan se jännää, kun kaikki oli suurta".Pohjoisen vaatimaton taituri Sonja Mäkelä jatkaa isänsä jalanjäljissä: "Hyvä ratsastus on edelleen hyvää ratsastusta"

Riippusillan kautta maneesille – Oulun ratsastajat juhlivat pyöreitä

Aiheeseen liittyvää

Riippusillan kautta maneesille – Oulun ratsastajat juhlivat pyöreitä

Boostii-ilmiö ei näy SRL:n alla

Ensimmäisistä ulkomaan kisoista jättipotti – Heli Nurmesviita voitti Sveitsissä

Olivan tourilla mukana kolme suomalaista – lysti maksaa 500 euroa per hevonen