17-vuotiaaksi kääntyneen suomenori Säämiehen (Pilven Poika - Lillin Malli, Mallikas) edellinen koulustartti on syyskuulta 2023, eli aikaa on kulunut reippaasti yli kaksi ja puoli vuotta.Paluu radoille tapahtui sunnuntaina Vesilahdella Prix de Suomenratsut -luokassa, jossa ratsukko oli neljäs.Tässä välissä on ollut lajinvaihtoprojekti. Säämies hyppää hyvin ja sillä on menty esteitä pitkin matkaa uralla, mutta vuonna 2023 harkinnassa oli totaalinen lajinvaihto. Ratsukko on hypännyt 90–95 sentin esteitä ja mielessä alkoivat väikkyä jo mestaruusradat. "Sitten treeneissä hevonen kaatui sarjaesteellä ja reväytti vuohisesta sivusiteet. Se parani siitä kyllä, kuten Teivon eläinlääkärikin sanoi”, Anne Leinonen kertoo. Mutta niin kävi, että hevoselle jäi epäluulo esteisiin."Kaikki vähänkään outo saa sen varuilleen esteitä hypätessä."Nyt on vuoden verran treenattu paluuta kouluradoille. Leinonen miettii kumpaan panostaa tällä kaudella, suomenhevosten mestaruustasoon eli helppoon A:han vai vaativiin luokkiin. Pohjola-sarja on vakavasti harkinnassa myös. Säämies on ilmoitettu ensi viikonlopun Pohjola-avauskisaan Kangasalla, ja se saa siellä vastaansa suomenhevosten parhaimmiston, kun myös Vekardo, Loiste Priimus ja Taikatummakin ovat viivalla, ja 22 muuta. "Mä olen treenannut vaativan asioita ja kahden tason kilpaileminen yhtä aikaa liittyy tietysti siihen, että se ei helpota laukanvaihtoja. Tämähän kuumiaa laukanvaihdoista jo muutenkin", Leinonen kertoo. Yksi vaativa B -rata on jo takana rataharjoituksissa ja se meni hyvin, vaikka siinä on ensin pitkä pätkä vastalaukkaa, sitten käynnin kautta vaihdot ja sen jälkeen vaihdot askeleessa, minkä voisi kuvitella olevan erityisen vaikeaa, jos laukanvaihdoissa on tekemistä. Mutta näin ei Säämiehen kohdalla ole, vaan tuossa ohjelmassa oli juuri riittämiin tekemistä, jotta hevonen pysyi keskittyneenä, Leinonen sanoo.Lopuksi hän toteaa kaikkien hevosihmisten ykkösmantran, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Luokat valitaan fiiliksen ja sen mukaan miten treeneissä edistytään. "Ja jos hevosta ei huvita, niin sitten me suunnataan maastoon.".Taikatumma näytti pikkuveljelle kaapin paikan Vesilahdella. Kasvattaja Pyyvaara seuraa ratsukkoa ja on apuna kilpailuissa. "Mä olen ihan harrastaja", hän sanoo. Hänen harrastuksensa on kasvattaa varsoja ja sitten muutaman vuoden päästä seurata ja kuvata niitä kisoissa.Pyyvaara kertoo, että silloin aikoinaan, lähes 20 vuotta sitten, häneen iski "kyllä ihmisen pitää kerran elämässä varsa kasvattaa" -vimma.Hänellä oli siihen aikaan omistuksessaan lämminverinen ravitamma ja saksalainen puoliveriratsu, mutta jostain syystä suomenhevoset alkoivat kiinnostaa. Kasvatteja on nyt kaksi. Tamma Kesäsää on Säämiehestä. Säämiehelle hän löysi aikoinaan Lillin Mallin ja totesi sen sopivaksi. Astutusvaihtoehtoina oli Pilven Poika ja Murron Valo, ja hän päätyi ensimmäiseen, jonka huomaakin tismalleen samansävyisestä, vähän kaneliin vetävästä rautiaasta väristä, jos on Pilven Pojan luonnossa nähnyt. "Ykkösellä palkitun oriin halusin, mutta ihan tuurilla loppujen lopuksi tuli hevonen, jolla on oikein hyvä sukusiitosaste."Säämiestä kutsutaan myös Pekaksi. Se johtuu siitä, että vakavasti harkittiin nimeksi Pekka Poutaa. Tämä taas johtui siitä, että Säämies oli Pekka Poudan oloinen ja näköinen, syntyessään erittäin vaalea varsa. "Arveltiin, että se nimi ei olisi kuitenkaan Hippoksessa mennyt läpi, niin laitettiin ykkösvaihtoehdoksi Säämies", Pyysalo kertoo. .Säämies-Pekka on tukkajumala
