Salla Varenti ei vastannut Hollannista tulevaan puheluun: "Raha ei tee onnelliseksi, hyvä hevonen tekee"

Kun puhelin soi, Salla Varenti tiesi, kuka soittaa ja millä asialla. Se oli Daan Nanning, takavuosien valmentaja ja esteratsastaja, nykyinen hevoskauppias, joka oli katsellut Ypäjän nuorten hevosten viikonloppuna hevosia sillä silmällä. Hän ei vastannut puheluun, sillä ei keksinyt heti sopivaa tapaa kohteliaasti kieltäytyä. "En mä nyt halua myydä sitä hevosta, kun olen just laittanut Moon Boyn Thiess Lutherille ja Thiessin pojalle Jesselle kilpailutukseen ja myyntiin", Varenti parahti. "Siinä ei olisi hirveesti järkeä, että ensin omistaisi elämänsä ratsastukselle ja sitten myisi aina kaikki ne, joilla on kaikkein kivointa ratsastaa."Varenti totesi, että häntä ei tee onnelliseksi raha, vaan hyvä hevonen. Nanningin kokenut silmä bongasi Ypäjän luokista potentiaalit myyntihevoset. "Täällä on kaikenlaisia hevosia, tulevia harrastehevosia, tulevia 120-menijöitä ja tulevia isompien luokkien menijöitä", Nanning kertoi. Ja antoi ymmärtää, että parhaat hevoset eivät aina välttämättä voita luokkia, ja siinä kohtaa kannattaa pitää silmät auki."Tosin paras on aina suhteellinen käsite. Amatöörille paras hevonen ehkä ehkä ole paras ammattilaiselle ja kääntäen."Nanning hollantilaisena katseli erityisesti niitä tulevia isompien luokkien menijöitä, sillä jos vielä on hetki, jolloin niitä voi ostaa "normaalibudjetilla", niin se hetki on viimeistään nyt.Yksi oli sellainen, josta hän oli niin kiinnostunut, että totesi ostavansa heti, jos on myytävänä. Se oli Salla Varentin ratsastama ja omistama, Hanna Nikanderin kasvattama FWB Umberto HN (Unlimited - Verdi)."Joo, onhan tää tosi kyvykäs", Varenti myönsi. "Se on irti maasta nopeesti, se on kevyt, se on pyöreä, se ulottuu, sillä on hyvä laukka."Nuorten hevosten festivaaleilla Umberto ei tosin esittänyt parastaan, sillä se meni yllättäen vähän kipsiin. Yllättäen siksi, että tähän asti se on mennyt kisoissa lähinnä henkseleitään paukutellen. Nyt ei edes verryttelyssä päästy jännittämisen vuoksi kentän toiseen päätyyn oikeastaan ollenkaan. Radalla Varenti laski päässeensä esteelle viisi. Hevonen kielsi ulos. "Jälkiviisaana tajuan, että olisi pitänyt hypyttää sille alle joku pienempi luokka", Varenti toteaa. Mitä Umberton kanssa sitten tehdään?Varentilla on selvät sävelet. Hänen tehtävänsä on rakentaa. Kyllä hän sitten jossain vaiheessa myykin, sitten, kun hevonen alkaa kolkutella isoja luokkia. "Mä menen sen kanssa sinne 140-luokkiin asti. Mutta sen jälkeen joku muu voi kilpailla. Mä en ole niinkään kilparatsastaja, vaan mä olen kouluttaja."Varenti laittaa hevosen koulutukseen sen ajan, mikä siihen vaaditaan, sillä hänellä ei ole kiire radoille. Kouluttaminen on se juttu. Varenti sanoo varsin tyytyväisenä, että hänellä on tosi hyvät hevoset. Se johtuu siitä, että hän "kyttää niitä koko ajan". Hän oli juuri Thiess Lutherilla Saksassa käymässä, kun näki Umbertosta myynti-ilmoituksen netissä, katsoi suvun, huomasi "Suomen parhaan emälinjan" ja teki tarjouksen. Umberton emä Claudina on isoja luokkia hypänneen jalostusori Carloksen täyssisko. .Sisarukset Carlos ja ClaudinaCarloksesta (Verdi - Linaro) muistetaan, että se syntyi Suomessa, ja outoa kyllä, juuri emälinja oli syypää siihen, että se "ei ollut kantakirjauskelpoinen". Asiasta väännettiin silloin aikoinaan, 15 vuotta sitten, mutta Carlosta ei hyväksytty FWB-kantakirjaan, vaan se kirjattiin Eesti Sporthobuseksi. Sittemmin siitä tuli yksi parhaista Suomessa syntyneistä estehevosista koskaan ja sen ratsastaja Urmas Raag, joka myös kehui joka välissä oriin tasapainoista luonnetta ja hyvää asennetta, hyppäsi sillä maailmancupia. Vuonna 2022 suorituskantakirja Zangersheide toivotti Carloksen tervetulleeksi riveihinsä ja tämän jälkeen se hyväksyttiin täysivaltaisena jalostusoriina myös Suomessa: tätä nykyä sekä Carloksen että sen siskon Claudinan varsat ovat FWB-kelpoisia.Piirit ovat Suomessa pienet ja viime vuodet Claudina oli ollut liisattuna Ottilia Oinoselle, jonka kasvatti voitti juuri 5-vuotisderbyn. Niinpä Claudinan kaksi viimeistä jälkeläistä ovat kasvattajanimellä Riot's.Hanna Nikander halusi ottaa Claudinan takaisin itselleen, mutta se valitettavasti kuoli alkukesästä pikkuvarsa allaan. Sen viimeinen varsa jäi henkiin. Kasvatit on yhtä lukuunottamatta kaikki myyty. Cartagena HN (Comilfo Plus Z) myytiin jo maitovarsana Mirella Lesosella, mutta Lesonen myi sen saksalaiselle esteratsastajalle Björn Nagelille. Vanhin niistä, Chantana HN (Clarimo), hyppäsi nyt Breedersiä Ida-Lotta Nousiaisen kanssa. Nikanderilla on kolmevuotias orivarsa Dexter HN (Diamant de Semilly)."Se on hirveän iso, mutta pidän sen nyt toistaiseksi tossa oriina."Hänellä on hallussaan kymmenisen annosta Carloksen pakastetta ja haave löytää "joku oikein hieno suoritustamma", josta tehdä vielä yksi carloslainen. Ja jos vielä saisi tammavarsa, niin tarina voisi siten jatkua. Sopiva 150-tason kilpatammakin olisi näköpiirissä, se on kenellä muullakaan kuin Urmas Raagilla. Tamma on lisäksi jo tehnyt alkionsiirrolla useita varsoja, mikä kertoo sen soveltuvan siihen hyvin. Nikander kertoo, että ottaa asian puheeksi, kun seuraavan kerran lähtee Virossa käymään. Naapurimaassa OPU-ICSI -hedelmöitysmenetelmä on hyvin hallinnassa ja tämän menetelmän etuna on, että siittiöitä tarvitaan huomattavasti vähemmän. "Jos sitä kautta ajattelee, niin Virossa siellä olevat Carloksen siittiöt riittävät vaikka kuinka kauan."Nikanderin kevät oli vaikea, sillä kilparadoilla loukkaantunut Carlos jouduttiin lopettamaan maaliskuussa. Hoitoja oli yritetty pitkään ja välillä ne antoivat toivoakin, mutta lopulta niillä ei saatu toivottua tulosta. Nikander muistaa, kun päätös Tampereen hevosklinikalla tehtiin."Ne ovat molemmat haudattuna tuohon mun kotipihaan. Olen istuttanut siihen ruusun", Nikander sanoo ja lisää, ettei ole pystynyt palaamaan Carloksen kuolinhetkeen ajatuksissaan vieläkään. "Se on yhä aivan liian vaikea paikka. Tuntuu, etten pääse tästä eteenpäin millään.".Suku vakuuttiVarentin kohdalla vilkaisu hevosen sukuun riitti ostopäätökseen. "Suvun suorituskyky kiinnosti ja hevonen sattui olemaan vielä hyvän mallinenkin. Soitin Hanna Nikanderille ja sanoin, että haluan ostaa tämän hevosen."Tämä samainen tanskalais-oldenburgilainen emälinja on tuottanut isojen luokkien hyppääjiä, Tjavs Tinon tytär Bella IV jätti paitsi La Ferian, Umberton isomummon, myös Danielan, Sanna Backlundin takavuosien kilpatamman. Nimenomaan emälinja kiinnosti Varentia, mutta ei isä Unlimitedkään (Uriko - Casall) ollut miinusta. "Se oli Holsteinin voittajaori ja siis kiinnostava, ja Thiess Lutherin mielestä myös tosi hyvä."Premissit olivat hyvät, mutta hevosesta sukeutui vielä odotuksia parempi. "Kun hyppäsin sillä selästä, kun se oli neljän, tajusin, että tämä on ehkä lahjakkain mitä mulla on tähän mennessä ollut."Lisäksi hevonen on helppo, kuten setänsä, sen luonne on nöyrä ja mutkaton. Se on tärkeä pointti. Tässä kohtaa Varenti nimittäin huomauttaa, että jos kohdalle sattuu "liian hyvä hevonen" siinä mielessä, että kykyä on vaikka muille jakaa, mutta se on liian rajussa ja monimutkaisessa paketissa, sellaisesta hevosesta kannattaa luopua. Löytää sille sopiva kuski, koska sellainen jossakin varmasti on. Entä jatko? Se on opettelua ja kehittymistä. Ja oppimista. Juuri oppiminen on se, mitä Varenti pitää kaikkein tärkeimpänä. "Mä haluan kehittyä jatkuvasti."Umbertoa viedään nyt eteenpäin kaikella Varentin osaamisella ja jos projektissa ei onnistuttaisi, sekin olisi oppia. Tämän kaiken Varenti kertoi Umberton satulasta."Täällä harjoitellaan siirtymisiä.".Suomalainen sporthobune Carlos laukkasi täältä ikuisuuteen .Siskosten ilonhetkiä – Riot's Cling To Joyn takana on tiivis joukko.Alkionsiirtovarsojen tekeminen on hinnakasta, mutta ei ylettömän kallista.SWB kielsi OPU-ICSI:n, miksi?

Salla Varenti ei vastannut Hollannista tulevaan puheluun: "Raha ei tee onnelliseksi, hyvä hevonen tekee"

Aiheeseen liittyvää