Se, että Stella Hagelstamia ei nähdä SM-kisoissa, ei ole kannanotto - "Mutta mä toivoisin, että tästä olympiaepisodista opittaisiin jotain"

Kiss Me -tammaa ei nähdä Woikoskella, mutta se ei ole ratsastajan mukaan kannanotto eikä protesti. "Hevonen on kilpaillut niin paljon tänä vuonna, tuli vasta pari päivää sitten Suomeen ja on niin monta tuhatta kilometriä seissyt autossa, että ajattelen sen parasta tässä asiassa, vaikka olisi ollut kiva osallistua", Hagelstam sanoo. "Ja tämän sirkuksen jälkeen ei tuntunut hyvältä ajatukselta alkaa kyhätä sille jotain musiikkia."Sirkus mainittu. Tämän haastattelun aiheena on olympiaepisodin jälkimatematiikka rannalle protokollavirheen takia jääneen ratsastajan näkökulmasta. Koska jotakin tästä on opittava, Hagelstam näkee, kun pian alkaa seuraava olympiadi kohti Los Angelesia. Hagelstam sanoo olevansa onnellinen ja ylpeä suomalaisten kouluratsastajien Pariisissa saavuttamista tuloksista. Menestys myös velvoittaa. "Nyt, Pariisin tulosten jälkeen, kouluratsastus on Suomessa merkittävä olympialaji, ja meillä tulee olemaan iso määrä tosi isosti satsaavia kouluratsukoita Los Angelesiin. Meidän täytyy pystyä valmistautumaan sinne ammattimaisesti ja asianmukaisesti", Hagelstam sanoo. "SRL:ää ei voi johtaa niin, että vastaavanlaisia asioita pääsee enää tapahtumaan. Meidän on saatava liittoon osaavaa porukkaa, joka tietää säännöistä ja jolla on faktatiedot hallussa."Tällä Hagelstam viittaa siihen, kun hän Ilmoittaessaan tammikuun alussa SRL:ään, että Kiss Me olisi kakkoshevonen Pariisiin, hän kuvitteli, että kaikki on tällä ilmoituksella hänen puolestaan kunnossa.Liitosta lähetettiin 6.1. kaikille pitkälistalaisille whatsapp-viesti jossa ilmoitettiin, että tarvitaan ratsastajien, hevosten ja tukijoukkojen akkreditointitietoja Pariisiin ja lopussa mainittiin, että akkreditoitavien hevosenomistajien pitää olla samat kuin FEI:n rekisterissä. Sitä ei täsmennetty mitä nuo tiedot tarkalleen ottaen ovat, eikä sitä, mihin mennessä niiden pitää olla hoidettuina, Hagelstam kertoo. Tämän viestin perusteella SRL näkee jakaneensa ratsastajille riittävän tiedon, mutta Hagelstam ei ole samaa mieltä. "Näen niin, että se olisi ollut riittävän tiedon jakamista, jos lajiliitossa olisi joku olympialaisista huolehtiva henkilö käynyt kouluratsastajien pitkän listan läpi, ne muutamat nimet mitä siellä oli, huomannut, että Kiss Meltä puuttuu olennainen rekisteröinti ja sitten kertonut minulle, että omistajuus ei tässä ole pointti, vaan tässä on kyse hevosen FEI:hin rekisteröinnistä ja aikaa on 9 päivää, koska se pitää tehdä 15.1. mennessä. Tämä olisi ollut tiedon jakamista", Hagelstam sanoo. Tätä ei kuitenkaan tapahtunut. Hevonen jäi rekisteröimättä. Olympiaprojekti jatkui. Hagelstam kiersi kisoja ja ratsasti tulokset, joiden nojalla hän oli tuloksissa kolmantena. SRL esitti Suomen olympiakomitealle Hagelstamin nostamista kolmantena jäsenenä joukkueeseen. Joukkueen julkistamispäivänä 1.7. kuitenkin vain kaksi nimeä, Emma Kanerva ja Henri Ruoste, ilmoitettiin medialle. Kolmas nimi puuttui. Varsinainen syy selvisi soittamalla olympiakomiteaan, josta kerrottiin, että kyse on Stella Hagelstamin hevosen rekisteröintiongelmasta. Hagelstam toteaa, että ihmiset tekevät virheitä, mutta oikea tapa on, että virhe tunnistetaan ja myönnetään ja sen jälkeen virhe käsitellään. "Toimivissa yrityksissä, jos tapahtuu moka, siitä tehdään perustavanlaatuinen selvitys, jotta tiedettäisiin, mistä se aiheutui, ja jotta se moka ei koskaan enää samanlaisena tapahtuisi. Mutta miten meillä? Meillähän vähän aikaa sitten kävi ihan samantyyppinen virhe Jone Illin hevosen kvaalikelpoisuuden kanssa", Hagelstam sanoo.Hänen mielestään lajiliiton anteeksipyyntö olisi ollut korrekti ele.Sen verran tapaus jäi kismittämään, että Hagelstam kertoo olevansa vielä kahden vaiheilla mitä tehdä. Hagelstam otti yhteyttä kansainväliseen hevosalan lakitoimisto Schaelstraeteen Hollannissa. Yhteydenotto Schaelstraeteen tehtiin alunperin selvittääkseen Pariisi-tilanne FEI:n kanssa. Kuten tiedetään, tämä ei onnistunut. Mutta samalla tuli purettua tapahtunut. "Schaelstraeten selvityksen mukaan on täysin selvä, mitä ja miksi tässä on käynyt. Asia on purettu ja kaikki tarvittava materiaali on olemassa, jos haluaa viedä sitä eteenpäin", hän sanoo. .SRL vastaa: "Vastuu hevosen FEI-rekisteröinnistä on yksiselitteisesti ratsastajalla" SRL ei näe, eikä myönnä toiminnassaan virhettä. Suomen Ratsastajainliitosta kerrotaan, että tammikuun alussa joukkueenjohtajan ja Stella Hagelstamin välillä käydyn hevosten FEI-passien suomalaisomistajiin liittyvien whatsapp-viestienvaihdon perusteella joukkueenjohtajalle (Tanja Takkula) ei jäänyt epäilystä siitä, etteikö Kiss Mellä olisi FEI-passia. ”On tietysti Stellan, mutta myös joukkueen ja koko lajin kannalta todella ikävää ja iso pettymys, miten hänen tilanteensa ratkesi”, sanoo Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen.Hän toteaa myös, että koulujoukkueen olympiapaikka tuli Suomelle vasta tammikuussa, eikä se antanut kovin paljon aikaa valmistautua.”Olemme johdonmukaisesti kehittämässä huippu-urheilujärjestelmäämme kohti maajoukkuekapteenivetoista kokonaisuutta. Se on tilannettamme ja ratsastajiamme hyvin tukeva kokonaisuus. Kehittämistyötä tehtiin vuodenvaihteessa jo kohti LA:ta”, Manninen jatkaa. ”Pariisin kokemukset, sitä edeltävät ja sen jälkeiset vedetään nyt yhteen, opitaan niistä, käydään sovitut yhteiset palaute- ja suunnitteluprosessit Olympiakomitean kanssa.""Oli hienoa nähdä, että niin Olympiakomitean edustajat kuin maamme johto, muun muassa pääministerimme ja maatalousministerimme ovat kiinnostuneet lajistamme. Se avasi ja avaa lisäkeskustelulle tilaa, jonka aktiivisesti käytämme.” .Kommentti: Best practiset ja benchmarkkaus kuntoon Otsikon termejä viljellään puheissa ja niissä on tietty, hieman ontto kaiku. Parhaissa organisaatioissa ne ovat kuitenkin käytössä kaikessa toiminnassa. Parhaissa organisaatioissa on myös kristallinkirkasta mihin toiminnalla tähdätään. Esimerkiksi Suomen Ratsastajainliiton kohdalla tähtäimen tuli olympiavuonna olla siinä, että juuri ne ratsukot ovat viivalla olympialaisissa, joiden pitääkin olla. "Best practice" viittaa käytäntöihin tai prosesseihin, jotka on tunnistettu erityisen tarkoituksenmukaisiksi tietyn tehtävän tai alan kannalta. Lentoyhtiöiden jatkuva onnettomuusseuranta ja siitä koko alalle koituvat turvallisuusparannukset ovat hyvä esimerkki toimivasta best practisesta: kaikki varmistetaan, jokaiseen vaiheeseen on nimetty vastuuhenkilö, ja kun tulee virhe, yksikään kivi ei jää kääntämättä, jotta virhe ei enää toistu uudelleen. Benchmarkkaus taas on sitä, että organisaatio vertaa omia prosessejaan alan parhaisiin käytäntöihin tai kilpailijoihin tunnistaakseen ja oppiakseen muilta, miten omaa toimintaa voidaan parantaa.Benchmarkkaus edellyttää onnistuakseen, että omaa toimintaa kyetään arvioimaan realistisesti - riittävällä kriittisyydellä, mutta avoimuuden ilmapiirissä. Kommunikaatio on avainasemassa. Jos organisaation sisällä on kommunikaatio-ongelmia, tiedon kerääminen ja jakaminen benchmarkkauksen aikana on vaikeaa. Jos kommunikaatiokulttuuri on heikko, palautetta ei välttämättä kyetä käsittelemään avoimesti ja rakentavasti. Tämä voi johtaa siihen, että parannuksia ei oteta käyttöön tai niitä jopa vastustetaan. Tämä ei tietenkään ole toivottava tila missään organisaatiossa. Onko Suomen Ratsastajainliitossa benchmarkkaus ja best practiset kunnossa? .Ruoste ja Kanerva valittiin olympiajoukkueeseen, kolmas nimi on vielä vaiheessa.Stella Hagelstam ei saa kilpailla Pariisissa - "FEI:n kanssa ei näköjään pysty millään keinoilla keskustelemaan".Kolumni: Ampukaa sanansaattaja! Onko toimittajan vika, jos ratsastajat eivät saa tukirahaa Los Angelesiin?

Se, että Stella Hagelstamia ei nähdä SM-kisoissa, ei ole kannanotto - "Mutta mä toivoisin, että tästä olympiaepisodista opittaisiin jotain"

Aiheeseen liittyvää