SEY: "Älä pyydä kilparatsastajaa tai lajiliiton edustajaa puhumaan hevosen hyvinvoinnista"

Suomen eläinsuojelu SEY peräänkuuluttaa "muunlajisten eläinten" oikeuksia myös lehtijuttujen aiheina ja kertoi torstaina suomalaismedialle, ketkä ovat oikeita asiantuntijoita esimerkiksi hevosaiheisissa lehtiartikkeleissa. Asiantuntijana puhui lemmikkieläinten käyttäytymistä Iso-Britanniassa opiskeleva viestinnän asiantuntija ja art director Sari Toivola. Luento oli pitkä ja kantaa ottava. Tilaisuudessa nostettiin esiin ongelmana, että muunlajiset eläimet, eli kaikki (ei-inhimilliset) eläimet, eivät voi itse vaikuttaa tapaan, jolla ne esitetään julkisuudessa. SEY toteaa olevan on tärkeää, että muunlajisten eläinten ääni ”pääsee oikealla tavalla esille”. SEY:llä on tiedossa mikä tänä oikea tapa on. Niinpä SEY on laatinut Suomen journalisteille ohjeet siitä, kuinka eläimiä tulee käsitellä mediassa. SEY näkee eläinlähtöisen journalismin osana ”inklusiivista ja intersektionaalista monimuotoisen viestinnän keskustelua” – se tarkoittaa, että eläimiä esitetään mediassa harvoin yhteiskuntamme jäseninä. Luennoitsija nosti esille huolen siitä, kenen ääni pääsee kuuluviin mediassa, ja keitä käytetään asiantuntijoina eläinten äänen esiintuojina. Toivola muistutti, että journalisteilla on aina velvollisuus tarkastella aiheitaan myös eläimen näkökulmasta. Varoittavana esimerkkinä mainittiin kalastuksesta kertova lehtiartikkeli, jossa kalan kärsimys oli jätetty kokonaan huomioimatta. Toisena esimerkkinä oli juttu Henri Ruosteen Kontestro-hevosen kohtalosta. Siinä mediaa järjestön mukaan kiinnosti "enemmänkin hevosen hinta, ei sen kärsimys". Luennoitsija peräsi ”inklusiivista journalismia”, eli journalismia, jossa erilaiset yhteiskunnassa toimivat vähemmistöt pääsevät esille. Muunlajiset eläimet – siis eläimet – ovat tällainen syrjitty ryhmä ja vähemmistö. SEY:n mielestä yhteiskunnassa tulisi siirtyä pois antroposentrismistä eli ihmiskeskeisyydestä, koska se pönkittää ihmisen ja muunlajisten välistä eriarvoisuutta, ruokkii stereotypioita, näkee eläimen välinearvoisena ja normalisoi eläinten käyttöä eri elinkeinoissa. Hevosurheilu Ratsastus on osaltaan pyrkinyt pohtimaan hevosten asioita "hevosten näkökulmasta" vuosikausien ajan, kuten alla olevista artikkeleista voi havaita. .Andrew McLean, tottumus ja toinen luonto."Hevonen hevosena", sanoo Warwick McLean .Toivolan mukaan on olennaista, keitä media käyttää asiantuntijoina eläimiä koskevissa aiheissa. Hän nosti esille ratsastuksen ja totesi, että kun kilparatsastajaa tai lajiliiton edustajaa pyydetään puhumaan hevosen hyvinvoinnista, silloin aina unohtuu hevosen näkökulma asiaan.”Jos ihmisellä on luottamustoimia ratsastus- tai koirajärjestöissä, niin se ei tarkoita sitä, että hänellä automaattisesti olisi osaamista mitenkään kommentoida hevos- tai koira-asioita”, painotti Toivola.Toivola väitti, että toimittajien työtä ohjaa ideologia, jossa korostetaan ihmisen ja eläimen välistä valta-asemaa joka on rakennettu länsimaiseen normistoon, ja tätä media kritiikittä toistaa. Tutkitun tiedon lisääntyminen ei Toivolan havaintojen mukaan ole muuttanut tätä asetelmaa. "Oikeat asiantuntijat" Eläimen oma näkökulma ja sen tunteet jäävät Toivolan mukaan usein huomiotta. Eläimiä myös luokitellaan mediassa ihmiskeskeisestä näkökulmasta, esimerkiksi sen mukaan, onko eläin hyödyllinen tai haitallinen ihmiselle. Luennolla käytiin vielä läpi erilaisia eläinuutisoinnin tyyppejä jotka määriteltiin vahingollisiksi: juttujen ihmiskeskeisyys, juttujen nisäkäskeskeisyys, juttujen kohukeskeisyys (esimerkiksi ihmisen ja eläimen yllättävässä kohtaamisessa), eläinten kärsimyksen viihteellistäminen, juttujen konfliktihakuisuus (esimerkiksi eläimen kuvaaminen pahantekijänä) tai että tuotantoeläimiä käsittelevissä jutuissa ei tuoda esille eläinyksilön näkökulmaa eikä sitä pidetä itseisarvoisena yksilönä. Lopuksi kerrottiin, että SEY:n sivuilla on tiedot asiantuntijoista, joita median olisi hyvä käyttää.Tekstiä päivitetty 21.5. klo 15.45: Korjattu SEY:n nimi oikeaan muotoon Suomen eläinsuojelu ja korjattu Sari Toivolan ammattinimikkeeksi asiantuntija ja art director..Kommentti: Kenellä on oikeus puhua eläimen äänellä?

SEY: "Älä pyydä kilparatsastajaa tai lajiliiton edustajaa puhumaan hevosen hyvinvoinnista"

Aiheeseen liittyvää

Salon 130-luokan voittajalla, Anni Roslinilla, on kaikki mallillaan – "Vähän lisää voittoja, sitten on parempi"

Sanna Backlund lopettaa kilparatsastamisen – "On aika jättää valkoiset housut kisakentiltä"

Maailmanranking 06/2026: Jone Illi lähestyy parhaana suomalaisena jatkavaa Anna-Julia Kontiota

Vain sekunnin kymmenykset ratkaisivat suomenratsujen luokan Salossa