17 hakijaa maajoukkuetehtäviin – Noora Pentti toivoo kansainvälisesti ansioituneita nimiä: "Kapteeni on lajin urheilullinen johtohenkilö"

Hakemukset käsitellään HUJO:n kokouksessa keskiviikkona 4.11., ja HUJO valmistelee esityksen valinnoista hallituksen käsiteltäväksi. Nimien julkistamisessa menee siis vielä aikaa. "Toivottavasti päästään yhdessä hyvään lopputulokseen", HUJO:n puheenjohtaja Noora Pentti toteaa, ja paljastaa, että hänen kriteerinsä ovat varsin kovat. "Mulla on urheilulliset argumentit ja selkeä visio siitä, mitä me tarvitaan", hän sanoo ja myöntää vierastavansa kaikkea "diipadaapaa", joka hämärtää visiota siitä, mitä huippu-urheilu edellyttää. Suomen maajoukkuetoiminta tarvitsee Pentin mielestä kipeästi kansainvälisen tason osaamista, eli käytännössä nimiä, jotka ovat itse olleet kansainvälisen huipputason kilparatsastajia. "Moni on kuvitellut, että kapteeni on vaan tällänen hallinnollinen joukkueenjohtaja jossain kilpailussa, mutta mä näen sillä huomattavasti suuremman roolin", Pentti sanoo ja myöntää, että vaatimus tarkoittaa lähes automaattisesti, että henkilö on kilpaillut maailman huipulla myös itse.Avoinna ovat neljän olympia- ja paralympialajin maajoukkuekapteenin tehtävät. Tehtävissä olivat syyskuun loppuun asti Mikko Mäentausta (este), Tanja Takkula (koulu), Mette Samuli (kenttä) ja sekä Tiina Tarkkala (para). Lisäksi haetaan viittä maajoukkuevalmentajaa, joissa tehtävissä olivat tänä vuonna Markku Söderberg (este), Terhi Stegars ja Marko Björs (koulu), Janne Bergh (para), Pauliina Swindells (kenttä). ”Kausien 2027–2028 maajoukkuetoiminnan tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä, tukea ikäluokkaratsastajien pitkäjänteistä kehittymistä ja keskittyä niihin huippuratsukoihin, joilla on realistiset edellytykset arvokilpailumenestykseen sekä olympia- tai paralympiatason saavuttamiseen”, Pentti linjaa.Hän toteaa, että erityisesti maajoukkuekapteenin tehtävä on vaativa. Kapteeni ei ole henkilö, joka varaa hotellimajoituksen tai lentoliput, sillä tämä osaaminen löytyy SRL:n toimistosta. Kapteeni on lajin urheilullinen ykkösjohtaja, joka kykenee omaan lajiosaamiseensa perustuen ohjaamaan lajin suuntaa. Kapteeni kykenee arvioimaan ratsastajien kansainvälisiä valmiuksia ja näkee mikä on se reitti, jota pitkin Los Angelesin olympialaisiin kuljetaan: mihin kilpailuihin osallistutaan. Hän kykenee auttamaan ratsastajia valmentajien valinnoissa, sillä näkee myös, mitkä asiat on valmennuksellisesti korjattava matkan varrella. Pentti viittaa vaikkapa Saksan estemaajoukkueeseen, jonka chef d'equipe on olympiakultaa voittanut Otto Becker, Ruotsissa tässä tehtävässä on viiden tähden esteratsastaja Henrik Ankarcrona ja Iso-Britanniassa MM- ja EM- tason kilpaurheilija Di Lampard. Ei ole sattumaa, että huippumaiden kapteenin tehtäviin valitaan lähes poikkeuksetta entisiä kansainvälisen huipputason ratsastajia, ei ensisijaisesti hallintotaustaisia henkilöitä. Tehtävä korostuu Suomessa, josta käsin on huomattavasti vaikeampi päästä isoille areenoille.Tehtävänimikkeet ja tehtävien painotukset toki vaihtelevat maittain. Saksassa esimerkiksi kouluratsastuksen maajoukkuevalmentaja on entinen olympiaratsastaja Monica Theodorescu ja kapteeni entinen kansallisen vaikean tason ratsastaja, maansa koulukomitean johtaja ja kansainvälinen järjestöaktiivi Klaus Roeser. Oleellista ei ole se, kuka mitäkin postia milläkin nimikkeellä pitää, vaan sillä onko maajoukkuejohtoon saatu tarvittava kansainvälisen tason osaaminen. Pentti näkee, että maajoukkuevalmentajan vaatimukset eivät ole aivan yhtä tiukkoja, joskin ajantasaista teknistä lajiosaamista tietenkin edellytetään. "Maajoukkuevalmennus on tukitoimenpide ihmisten kotivalmennukseen", Pentti linjaa ja toteaa, että maajoukkuvalmentajan on pystyttävä toimimaan huippu-urheilun kannalta merkittävissä kilpaluissa ja luomaan joukkuehenkeä. Tuleva vuosi on EM-vuosi ja merkittävä etappi kohti vuoden 2028 Los Angelesin olympialaisia. Maailman huipputasoKoulu- ja kenttäratsastuksessa Suomi on mukana kansainvälisessä kärjessä ja Suomen huiput osallistuvat lajin huipputason kilpailuihin, vaikka ratsastajia ei tietenkään ole montaa. Esteratsastuksessa Suomi ei tällä hetkellä kilpaile ainakaan säännöllisesti menestyen aivan vastaavalla tasolla, kansainvälisillä viiden tähden 160-esteradoilla. Toki lajit ja niiden edellyttämät kilpailurymit ovat hyvin erilaisia."Esteratsastuksessa huipputasolle pääseminen vaikeutuu vuosi vuodelta", Pentti huokaa. "Onneksi meillä oli viikonloppuna Jasmin (Seppälä-Geerink), jonka suoritusta Lyonin maailmancupin osakilpailuissa ei kenenkään tarvitse hävetä, mutta kyllä me ollaan kaukana maailman huipputasosta. Me ollaan alemmassa nations cup -sarjassa ja siinä meillä puuttuu vielä suoritusvarmuutta: me ei tiedetä tuleeko nations cup -radalta nolla vai 12 virhepistettä. Se johtuu siitä, että toisin kuin omana aikanani, noin 15 vuotta sitten, jolloin minä, Mikko (Forstén), Nina (Fagerström) ja Sebbe (Numminen) kisattiin säännöllisesti 160-tasolla, tällä hetkellä meillä ei tällaista joukkuetta ole."Tultuaan valituksi puheenjohtajan tehtävään maaliskuussa Pentti linjasi huippu-urheiluun kaksi kärkeä, kansainvälinen huippu ja nuorten maajoukkueet, poissulkien kärjestä keskitason, kuten esimerkiksi PM-kilpailut."Laji kuin laji. Mä olen aika kylmä sen suhteen, että Suomessa kilpaileminen ei riitä."Kansainvälisen menestyksen hän näkee lajille merkityksellisenä arvona sinänsä Suomen kaltaisessa urheilu- ja menestyshullussa maassa. "Huippu-urheilu on huippu-urheilua, joka vaatii huippu-urheiluosaamista. Se ei ole sitä, että tähän asti on tehty jollain lailla, että joku on jonkun mielestä kiva tyyppi tai että kisoissa on mukavaa. Fokus ja asiat täytyy pitää selkeinä", hän sanoo. Pentti toteaa, että HUJO:n tehtävä on valmistella urheilijoille putki kansainvälisiin mestaruuskilpailuihin, kärkenä olympialaiset. 17 hakijaaKun hakijoita on ollut 17, ja kun estemaajoukkueen kapteeni Mikko Mäentaustan tiedetään vetäytyneen tehtävästä, uusia nimiä on vähintään 9. Estemaajoukkueen valmentaja Markku Söderberg on hakijoiden joukossa. "Joo, kyllä mä hain sitä tehtävää, koska koin, että onnistuin siinä ihan mukavasti", hän toteaa. SRL:n valitseman toimintatavan maajoukkuejohdon uudistamisessa hän kertoo ymmärtävänsä: "Ei siinä vissiin paljon vaihtoehtoja ollut.".Kommentti: Suomi tarvitsee omat Otto Beckerinsä

17 hakijaa maajoukkuetehtäviin – Noora Pentti toivoo kansainvälisesti ansioituneita nimiä: "Kapteeni on lajin urheilullinen johtohenkilö"

Aiheeseen liittyvää

17 hakijaa maajoukkuetehtäviin – Noora Pentti toivoo kansainvälisesti ansioituneita nimiä: "Kapteeni on lajin urheilullinen johtohenkilö"

Kommentti: Suomi tarvitsee omat Otto Beckerinsä

Punainen tamma Cumbalette kaiverrutti ratsastajansa nimen hopeiseen palkintopystiin

Lyonin MC-osakilpailussa Jasmin Seppälä-Geerinkille neljä pikkupudotusta: "Ei ollut missään kohtaa fiilis, että ui, nyt oli vaikeeta"