SRL:n hallitukselle ei myönnetty vastuuvapautta, luottamusta käsitellään kahden kuukauden kuluttua ylimääräisessä kokouksessa

SRL:n kevätkokouksen jatkokokous aloitettiin hotelli Scandic Pasilan kokoustilassa kello 16. Paikalla oli lopulta melko pieni määrä läsnäolijoita, muutama kymmenen, mutta se ei tarkoittanut, etteikö kokous kiinnostanut. Kyseessä oli hybridikokous ja linjoilla oli etenkin loppuillasta, äänestysten alettua, yli 900 henkilöä, ja kaikkiaan lähetystä seurasi jossakin vaiheessa lähes 6000 henkilöä.

Kokousteknisesti paikalla oli 180 seuraa joilla oli 485 ääntä sekä 52 yhteisöjäsentä ja 52 ääntä, yhteensä 537 ääntä.

Kokouksen puheenjohtajaksi ehdotettiin ja valittiin juristi Tarja Wist, joka on puheenjohtanut näitä kokouksia ennenkin. Wist kutsui Sanna Lindqvistin kokouksen sihteeriksi. Pöytäkirjantarkastajiksi ja äänenlaskijoiksi valittiin Ulla Tamminen ja Sirkku Häkkänen.  

Paljon keskusteltiin, pääfokuksen ollessa menetetyissä 330 tuhannessa avustuseurossa ja siinä, kuka virheestä vastaa. Jäsenistön tunnelmat voi kiteyttää vaikkapa ratsastusseura Equusin edustajan Minna Leppäsen kommenttiin, jossa hän sanoi, että toiminnanjohtajan sinänsä virheellinen toiminta ei poista hallituksen vastuuta. "Tuli tunne puheenjohtajaa (Marjukka Manninen) kuunnellessa, että oli tarkoitus todeta kaiken syyn olevan toiminnanjohtajan", hän lisäksi huomioi. Ja totesi: "Minulla on hyvin heikko luottamus siihen, että hallitus pystyy myöskään korjaamaan tilannetta. Me ei myöskään pystytä arvioimaan tästä koituvia kumulatiivisia taloudellisia vaikutuksia liitolle."

Tässäpä se. Erityistarkastusryhmä (Håkan Wahlman, Päivi Savilahti-Bäckman, Aisa Aarnio-Wihuri, Niklas Närhinen) sijaan sai kiitosta. Tuija Rosenqvist Ratsuniitty Oy:stä kiitteli erityistarkastusryhmää raportista, vaikka muistuttikin, että hallitus -jossa hänen oma puolisonsa Aki Karhapää istuu- "on tehnyt myös hyvääkin työtä".

"On ollut ihan hirveetä lukea miten meidän hallitus on tyhmä, laiska ja välinpitämätön", hän sanoi.

Mutta kun iltakymmeneltä sitten tehtiin ensimmäinen äänestys -tilinpäätöksen vahvistamisesta-, se antoi jo osviittaa jatkosta. Ei vahvisteta -kanta voitti äänin 281-209.

Seuraavan äänestyksen aihe olikin illan kuuma peruna eli hallituksen vastuuvapaus vuodelle 2025.

Hallituksen puheenjohtaja Marjukka Mannisen vastuu käsiteltiin kokouksen puheenjohtaja Tarja Wistin ehdotuksesta erikseen, ensimmäisenä. Asiasta tehtiin yksimielinen päätös ilman äänestystä: ei vastuuvapautta.

Myös jäsen Dan Björklöfin vastuuvapaudesta ehdotettiin äänestettäväksi erikseen, sillä hän on talousvastaava. Hetken keskustelun jälkeen päätettiin äänestää vastuuvapaudesta erikseen jokaisen hallituksen jäsenen kohdalla. Björklöfistä aloitettiin. Hänelle yksimielisesti ei myöskään myönnetty vastuuvapautta, äänestystä ei siis tarvittu.

Valtteri Gundersbyn kohdalla jouduttiin äänestämään - hän ei saanut vastuuvapautta lukemin 411-87.

Seuraavaksi oli vuorossa Aki Karhapää. Hänen kohdallaan äänestystulos ei-vastuuvapautta saatiin luvuin 438-55. Carina Nyholm ei vastuuvapautta 478-22, Salla Varenti ei vastuuvapautta 428-60 ja Osmo Metsälä ei vastuuvapautta 460-22.

Kun hallituksen jäsenten äänestykset olivat jo loppusuoralla, Antti Linna kysyi, pitäisikö myös toiminnanjohtaja Jukka Koiviston vastuuvapaudesta päättää.

"Ettei tarvitse jälkikäteen ihmetellä."

Wist totesi, että työsuhteessa olevalla toiminnanjohtajalla ei ole samaa vastuuta ja tilivelvollisuutta kuin hallituksella, eikä asiaa voi käsitellä tämän tyyppisessä kokouksessa.

Hallituksen apuna ollut juristi Tanja Stormbom huomautti, että toiminnanjohtaja voisi kylläkin kuulua "muihin tilivelvollisiin", mutta siihen loppupäätelmään kokouksen juristit kuitenkin päätyivät, että toiminnanjohtajan vastuuseen ei kokouksessa otettu kantaa, vaan se ”määrittyy toista kautta”.

Sitten kysyttiin pitääkö äänestää myös toiminnantarkastaja Håkan Wahlmanin vastuusta, mutta myöskään tätä ei pidetty tarpeellisena eikä ehkä edes mahdollisena.

Klo 23.17 oli puuttuvan jäsenen hallitusvaalin vuoro. Tarja Wist kysyi onko esityksiä hallituksen jäseneksi.

Antti Linna esitti että "joku esittäisi Niklas Närhistä", koska hänellä ei itsellään ollut varsinaista edustusoikeutta. Närhinen kertoi olevansa käytettävissä. Hänet oli näin valittu hallitukseen.

Tarja Teräväinen NIKA Teamista esitti kysymyksen ”onko mahdollista, että hallitus tyylikkäästi väistyisi tässä kokouksessa". "Toimisto hoitaa operatiiviset asiat ja pidetään uusi kokous parin viikon päästä. Käytännössä hyvin helppo toteuttaa", hän perusteli.

Tämä herätti polemiikkia puolesta ja vastaan. Wist totesi, että ”kenenkään ei ole pakko olla hallituksessa, aina voi erota". Mutta "jos hallitus kokonaisuudessaan nyt eroaa, sinne jää vain yksi jäsen, juuri valittu jäsen Niklas Närhinen".

Marjukka Manninen ilmaisi hallituksensa tahtotilaksi odottaa syyskokoukseen asti.

Tämän jälkeen Teräväinen ehdotti, että mikäli syyskokoukseen asti odotetaan, hallituksen toiminta "tyrehdytetään". "Tämä hallitus ei ole kykenevä viemään asioita eteenpäin."

Mitä tämä tyrehdyttäminen käytännössä olisi, ja etenkin, miten se käytännössä toteutettaisiin, ei täysin avautunut.

JCC Ridersia edustaneen Aisa Aarnio-Wihurin esitys oli, että hallitus velvoitetaan kutsumaan koolle uusi kokous, jossa käsitellään uuden hallituksen valintaa. Kun ehdotusta muokattiin niin, että se ei tapahdu heti vaan parin kuukauden kuluttua, ideaa kannatettiin.

Tämäkin tosin keskustelutti kovasti.

"Jos mennään liittokokouksesta toiseen, kyllähän se operatiivisessa toiminnassa näkyy", kommentoi vt toiminnanjohtaja Kaisa Kähö Kauniaisten Ratsastajien Lotta Westerbergin kysymystä siitä, miten toimisto selviää tehtävistään.

Siitä, järjestäänkö ylimääräinen kokous kahden kuukauden päästä äänestettiin kello 23.45.

Äänestystulos oli 257 puolesta ja 167 vastaan, eli kokous järjestetään silloin.

Tuossa kokouksessa on asialistalla myös tilinpäätöksen vahvistaminen.

Vaalivaliokunnan vaalit eivät herättäneet juurikaan kiinnostusta. Nykyiset jäsenet ovat kertoneet haluavansa jatkaa, ja kun muita ehdotuksia ei saatu, Pirjo Tammela jatkaa puheenjohtajana ja samat jäsenet Riina Vihanto ja Titta Ahola jatkavat.

KS1-asiat käsiteltiin klo 23.10. ja myös ne jäivät lyhyelle käsittelylle.

Kellon käydessä jo puoltayötä HR:n Sonja Lesch otti esiin, että erityistarkastusta pitäisi jatkaa. Hän ehdotti, että sen tekisi nykyinen tarkastusryhmä, joka saisi kunnon mandaatin ja keinot: Netvisorin käyttöoikeudet ja pääsyn pöytäkirjoihin.

Rosenqvist halusi mieluummin uuden täysin ulkopuolisen tarkastuksen.

Vaihtoehtona oli myös erityistilintarkastus, jota kannatti muun muassa Minna Tallberg Operanteista Ratsastajista ”vaikka se maksaakin". On tutkittu tätä avustusasiaa, mutta onko jotakin muutakin, hän perusteli.

Erityistilintarkastus ei saanut kaikilta kannatusta kustannusten takia.

Sen sijaan otettiin esille, miksi hyvää työtä tehnyt tarkastusryhmä ei voisi jatkaa. Muun muassa Hubertusseuran Tuija Poutanen ehdotti jatkopestiä ryhmälle, samoin Teräväinen, joka ehdotti tehtävää rajattavaksi koskemaan tilintarkastajan muistiossa mainittuja asioita.

Asiasta, järjestetäänkö erityistilintarkastus, äänestettiin.

252 äänesti ei ja 65 kyllä.

Seuraava kysymys oli, jatkaako nykyinen tarkastusryhmä vai valitaanko kokonaan uusi ryhmä. Myös hallituksen kanssa tehtävää tarkastusta esimerkiksi Tuokon kanssa ehdotettiin.

Kello 0.39 saatiin kolme päätösehdotusta:

1. Vanha ryhmä jatkaa tarkastusta, 2. valitaan uusi, 3. tarkastus tehdään hallituksen kanssa yhteistyössä esimerkiksi Tuokon kanssa.

Koska ehdotukseen numero 2 ei ehdotettu henkilöitä, siitä luovuttiin ja äänestettiin vaihtoehtojen 1 ja 3 välillä.

Äänestystulos oli 235-84, että tarkastusryhmä jatkaa.

Tarkastusryhmän jäsen Päivi Savilahti-Bäckman esitti Wistin pyynnöstä ehdotuksen tehtävään tarvittavista materiaaleista: tilintarkastajan muistiot, tase-erittelyt ja hallituksen pöytäkirjat.

Ryhmän tehtäväksi ja toimenkuvaksi annettiin tarkistaa tilinpäätös 2025 painottuen tilintarkastajan muistion huomioihin. Tehtäväksi annettiin myös tarkastaa hallinnon toiminta vuosilta 2023-2025.

Antti Linna ehdotti että salassapitopohja pyydetään juristi Eija Warma-Lehtoselta. "Ettei käy niin kuin viimeksi, että jumiudutaan taas yhteen sopimukseen."

Mitä materiaalia ryhmälle annetaan käyttöön? Käyttöoikeus Netvisoriin mietitytti, koska se on niin laaja. Todettiin, että kirjanpitomateriaali, pöytäkirjat ja muistiot, sekä tarvittavat tositteet erikseen pyydettyinä, pääasian ollessa, että hallitus ei osallistu päätöksiin siitä, annetaanko niitä vai ei.

Sahya edustanut Pirkko Saalinki ehdotti, että päätetään hallituksen vahingonkorvausasia ja etsitään henkilö joka kirjoittaa kanteen. Tästä keskusteltiin.

Linna kertoi laatineensa juristin urallaan johdon vahingonkorvauskanteita ja ehdotti tämän kokemuksen nojalla, että asia jätetään uuden hallituksen tehtäväksi, sillä siitä on vaikea kokouksessa asiallisesti päättää.

Stormbom kertoi, että ”toiminnanjohtajalle on jo esitetty vahingonkorvausvaatimus neljä päivää sitten”.

Vahingonkorvausvaade-asia päätettiin jättää uuden hallituksen tehtäväksi. Wist totesi, että siinä tilanteessa, missä nykyinen hallitus jatkaisi, syntyisi jääviystilanne, eivätkä hallituksen jäsenet siinä tapauksessa voisi päättää tästä asiasta.

Kun kello oli 1.13, alettiin olla "loppulausunnoissa". Wist ehdotti, että tarkastusryhmä ei anna kommentteja medialle prosessin aikana, vaan tiedotuskanavana käytetään liiton nettisivuja. Täsmennettiin lisäksi, että hallituksen omat näkökulmat jätetään tiedotteista pois.

Närhinen totesi tässä vaiheessa, että jos ja kun mandaatti on oikein annettu, tiedotettavaa siitä, että "mikään ei onnistu", ei olekaan.

Tiedottamisesta oltiin kokousyleisössä montaa mieltä, mutta niin päätettiin, että "mediaan ei anneta kommentteja keskeneräisestä työstä".

Kun kokous päätettiin klo. 01.22., osa kokousyleisöstä lähti pimenevään yöhön, osa suuntasi hotellin baariin.

Toiminnanjohtajan työtilanne puhutti

Manninen paljasti, että toiminnanjohtaja Jukka Koivisto on irtisanottu.

Hallituksen selontekojen aikana Manninen totesi ”olevan riidatonta, että valtionosuuksia on menetetty virheiden takia”, mutta otti jälleen esiin, että toiminnanjohtaja ei antanut asianmukaista tietoa. Hän myös vähätteli menetettyä summaa: "330 tuhatta euroa on alle 5 prosenttia yhden vuoden tulokertymästä".

Manninen kertoi Koiviston työskentelytavoista ja totesi, että liitossa on kymmenen hengen toimisto, jossa toiminnanjohtaja toimii kuin toimitusjohtaja, mutta on työsuhteessa. "Tämä (avustukset) on kuitenkin ollut yksi hänen päätehtävistään, eikä hän ole huolellisesti hoitanut tätä tehtävää.”

Manninen totesi olevan ikävää, että toiminnanjohtajan ammattitaitoa on arvosteltu. "Hän (toiminnanjohtaja) on kertonut työn käyneen raskaaksi, muun muassa nämä kokoukset,  ja kertoi hakeneensa muihin tehtäviin."

"Sovimme yhdessä työsuhteen päättymisen ja hän hyväksyi asiasta kirjotetun tiedotteen. 27.4. hän kertoi, ettei voi hyväksyä ehdotettua sopimusta, koska se aiheuttaa hänelle 45 päivän karenssin. Hän esitti että teemme päättämissopimuksen jossa on kolmen kuukauden palkka ja lomarahaa vastaava summa. Toiminnanjohtajan esittämän kaltainen sopimus lähetettiin hänelle, mutta hän ei vastannut sähköpostiin. Jatkoimme tavoittelua ja laitoimme takarajaksi 7.5. jolloin hän pyysi lisäaikaa, sillä halusi näyttää sen asiantuntijalle. Hän olisi halunnut sopimukseen sen, että liitolla ei ole mitään vaatimuksia liittyen menetettyyn avustukseen, jota me emme voineet hyväksyä."

"Seuraava ehdotus 17.6. oli, että olisi valmis ottamaan lauseen pois mutta vaati 12 kuukauden palkkaa."

Manninen kertoi, että "vakuutusasiaa on selvitelty". "Se on normaalimuotoinen johdon vastuuvakutus ja edellyttää että korvausta on joltakin haettu. Niinpä hallitus on hakenut korvausta toiminnanjohtajalta. Neuvoimme, että toiminnanjohtaja hakee sen vakuutuksista, että me avustamme häntä siinä."

Artikkelia päivitetään.