Naapurimaassa lajiliitto kantaa taloudellisen riskin esimerkiksi kisakarsinoista – SRL:n rooli puhutti hallitusehdokkaiden tentissä

Suomen Ratsastajainliitto toteutti tiistai-iltana 27.10. vaalikeskustelun, jossa vt. toiminnanjohtaja Kaisa Kähö tenttasi noin puolentoista tunnin ajan ehdolle asettuneita nykyisiä ja uusia hallitusehdokkaita. Tilaisuus järjestettiin Kähön viimeisenä työpäivänä.Tentissä olivat mukana Sonja Lesch, Päivi Savilahti-Bäckman ja Minna Leppänen, joka oli läsnä vain tilaisuuden alussa, sekä uudet ehdokkaat Kari Kallonen, Janne Ruskeeniemi ja Marita Rovamo.Linjoilla näytti olevan muutama kymmenen ihmistä, osa Teams-kokouksen osallistujina, osa kuuntelemassa. Ehdokkailta kysyttiin, mitä he olivat hallituksessa jo tehneet ja mitä he haluaisivat jatkossa kehittää.Tämän hetken puheenjohtaja ja tällä hetkellä tähän tehtävään ainoa tarjolla oleva ehdokas, Sonja Lesch kertoi, että elokuun jälkeen hän on käynyt satoja puheluita ja lähettänyt satoja viestejä kentän kanssa. Eikä tässä ole hänen kertomansa mukaan "paljoakaan Lapinlisää".”Jos sellainen minulle suodaan, että päästään viemään asioita käytäntöön, uskon, että tästä tulee yhdessä tosi hyvä juttu”, Lesch sanoi.Päivi Savilahti-Bäckman kertoi joutuneensa "käärimään hihansa" ja keskittyneensä erityisesti talouteen. Budjetin laatiminen Kähön kanssa on työn alla.”Kaisa ei ole aikaisemmin tehnyt budjettia, ja minulla on ollut vajaat kaksi kuukautta kerätä tietoa, joten pikkasen tässä on joutunut työstämään. Yritämme parhaamme, ja uskon, että pystyn esittämään budjetin liittokokouksessa.”Savilahti-Bäckmanin mukaan hallitustyöskentely ei ole ollut tavanomaista hallitustyöskentelyä vaan pikemminkin operatiivista toimintaa. Hän kertoi myös tutustuneensa SRL:n toimiston työntekijöihin ja siihen, mitä toimistolla tehdään.Kallonen haluaa uudistaa rakenteitaLännenratsastaja Kari Kallonen on toiminut SRL:n hallituksessa aiemmin (vuonna 2021), mutta pesti jäi lyhyeksi. Hän hoitaa tällä hetkellä luottamustehtäviä suurissa organisaatioissa.Hän näkee SRL:ssä tarpeen rakenneuudistukselle ja muistutti, että keväällä kymmenesosa jäsenistä halusi vaihtaa hallituksen, vaikka yritys ei heti onnistunutkaan. Muutos tapahtui myöhemmin 330 000 euron tapauksen seurauksena.Kallonen haluaisi erottaa FEI-lajit omaksi yksikökseen ja muut lajit omaksi budjettiosuudekseen.”Ja niille oma valiokunta tai vastaava.”Myös HUJO kaipaa hänen mukaansa uudistusta, ja sen piiriin pitäisi saada kaikki lajit. Alueorganisaatioiden todellinen rooli on Kalloselle ”edelleen mysteeri”. Lajikomiteoiden jäsenten valintaprosessit pitäisi hänen mielestään tehdä sääntömääräisiksi.Toimitilajohtajana toimiva Marita Rovamo toisi hallitukseen kolme asiaa: "johtamiskokemusta, hallituskokemusta ja monipuolista kokemusta hevosmaailmasta".”Pitää keskittyä strategiaan, talouden johtamiseen ja tulevaisuuteen.”Jäsenyyden arvoa pitäisi hänen mukaansa vahvistaa niin, että "kaikkialla Suomessa koetaan SRL omaksi liitoksi".Janne Ruskeeniemi nosti vahvuuksikseen lajiosaamisen lisäksi työelämässä kertyneet opit tiimityöskentelystä, yhteisten ratkaisujen löytämisestä ja strategiatyöstä. Myös IT-osaaminen on hänen vahvuutensa. Tässä vaiheessa vaalivaliokunnan puheenjohtaja Pirjo Tammela kertoi, että vaalivaliokunta haastattelee jokaisen ehdokkaan myöhemmin vielä erikseen ja kannusti yleisöä esittämään kysymyksiä.Alueiden rooli puhuttiHyvinkään Urheiluratsastajien Sari Ukkonen kysyi, kuinka tärkeänä ehdokkaat pitävät aluetoimintaa ja seurojen osallistumista kehittämistyöhön.”Alueiden merkitys on äärimmäisen tärkeä, sillä ne ovat lähellä seuroja, toisin kuin liitto kattojärjestönä”, Lesch vastasi. Hänen visionsa on kohdentaa alueille jatkossa enemmän resursseja.Savilahti-Bäckman muistutti Suomen pitkistä etäisyyksistä ja siitä, että toimintaa on oltava eri puolilla maata. Myös hyviä kilpailuja tarvitaan kaikkialla Suomessa.”Nyt kun en enää asu kehäkolmosen sisäpuolella, näen kyllä sen, että joka puolella Suomea on oltava niitä hyviä kisoja”, hän sanoi.Kallosen mukaan alueille pitäisi ohjata riittävästi resursseja budjettien kautta, jotta ne voisivat järjestää kilpailuja ja tukea seuroja muillakin parhaaksi katsomillaan tavoilla.Rovamon mukaan aluetoiminnan ydin on siinä, että SRL on koko Suomen liitto, mutta alueilla tunnetaan paikalliset toimijat ja seurat.Ruskeeniemi oli samaa mieltä alueiden tärkeästä roolista. Suurin osa kilpailujen järjestämisestä tapahtuu hänen mukaansa seurojen piirissä.SRL:n seuratoiminnan ohjausryhmän jäsen Kirsi Siivonen huomautti, että alueilla on jo budjetit. Hän kysyi Kalloselta, miksi hallituksessa pitäisi olla jokaisen lajin edustaja, kun lajikomiteatkin ovat olemassa. Hän piti tällaista järjestelmää mahdollisesti kankeana ja kysyi myös, mikä olisi sitten sopiva hallituksen koko.Kallonen myönsi tällaisen järjestelmän voivan olla vanhanaikainen, mutta huomautti, että tällä hetkellä pienet lajit joka tapauksessa kokevat, etteivät ne saa ääntään kuuluviin.”Onko sitten niin, että joku yksi ihminen edustaa sitten useampaa kuin yhtä pientä lajia”, Kallonen jatkoi pohdintaa. Lesch oli samaa mieltä siitä, että pieniä lajeja on kuultava. Hän muistutti lisäksi, ettei tiedetä, mikä laji tulevaisuudessa on suuri ja mikä pieni.”Ehkä heille pitäisi tuottaa oma HUJO?”Savilahti-Bäckman otti esiin pienille lajeille omalla budjetilla toimivan toimikunnan, jolle on jo nimikin olemassa: PUJO - pikku-HUJO.Mitä hallituksen kokoon tulee, Rovamon mukaan kuusihenkinen hallitus on juuri sopivan kokoinen ja mahdollistaa aidon keskustelun.Kallonen lisäsi, että yhdessä organisaatiossa ei voi olla kahta hallitusta, mutta budjettivalta on hänen mukaansa toimiva tapa jakaa valtaa.Talliyrittäjät ja talous huolestuttavatVaasan Ratsastuskeskuksen Teija Laitinen totesi, että ehdokkaille tuntui olevan helppoa luvata rahaa ja kasvattaa toimintaa.”Tulee ihan sote mieleen. Kun olette noin lupaavalla tuulella, niin mitä lupaisitte meille yhteisöjäsenille?” hän kysyi.Leschin mukaan nykyisessä taloustilanteessa liitto ei voi luvata kenellekään nykyistä enempää. Talliyrittäjien tukeminen on hänen mielestään silti perustoiminnan turvaamista.Savilahti-Bäckman totesi Laitiselle, että he ovat kollegoita ja jatkoi, että ratsastuskoulujen arki on otettava huomioon. Esimerkiksi kaupunkien erilaisia avustusjärjestelmiä pitäisi alkaa selvittää.Hän nosti esimerkiksi Turun Boostii-järjestelmän ja toivoi, että toimiston kautta voitaisiin lähteä selvittämään vastaavia mahdollisuuksia.”ALV-asia on myös sellainen, mitä täytyy kehittää ja katsoa. Asetus meiltä jo karkasi, mutta kun tulee lakimuutoksia, toivon, että ollaan oikeaan aikaan liikkeellä. Edunvalvonta on meille todella tärkeää.”Kallonen sanoi, ettei tunne liiton taloudellista tilannetta eikä siksi voi luvata mitään. ”Jos me saataisiin niistä mainituista 160 000 ratsastajasta edes puolet meidän jäseniksi…”Ruskeeniemi puolestaan huomautti, että liitto toimittaa jo paljon materiaaleja tallien tarpeisiin. Aika perehtyä niihin voi kuitenkin olla rajallinen.HUJO ja lajikomiteoiden itsenäisyys esiinTom Gordin kehui ehdokkaiden puheenvuoroja ja piti heidän ajatuksiaan "virkeinä".Hän muistutti, että HUJO perustettiin "ottamaan haltuun kansainvälinen, ammattilaistunut huippu-urheilu, joka on jotakin aivan muuta kuin kotimainen harrasteurheilu". Gordinin mukaan hallituksen jäseniltä ei voi edellyttää edes ymmärrystä siitä, mitä tämä tarkoittaa.Hän kysyi ehdokkailta, olisivatko nämä valmiita antamaan HUJO:lle ja lajikomiteoille aiempaa enemmän itsenäisyyttä. Hän kertoi Ruotsin alueiden toimivan itsenäisinä yhdistyksinä ja kysyi, voisiko vastaava järjestely toimia jossain määrin myös Suomessa.”Ettei johdettaisi niin ylhäältä.”Lesch muistutti, että myös Suomessa alueet olivat aiemmin itsenäisiä yhdistyksiä. Hänen mukaansa niiden oma näkemys asiasta pitäisi selvittää. Sinänsä Lesch kannattaa itsenäisyyttä, jotta asiantuntijuus saataisiin hyödynnettyä eikä pidä tarpeellisena sitä, että hallitus sekaantuu kaikkiin asioihin. Kallonen korosti tärkeänä, että itsenäisten elinten on oltava demokraattisesti valittuja.”Lajikomiteoissa tällainen valintademokratia ei kovin selkeästi tällä hetkellä toimi.”Hän huomautti kuitenkin, että hallituksen tehtävänä on viime kädessä valvoa, että eri elimet pysyvät strategian puitteissa.Rovamonkaan mielestä hallituksen jäsenten tehtävänä ei ole olla kaikkien lajien asiantuntijoita. Asiantuntijoihin täytyy voida luottaa, mutta hallitus ei voi delegoida omaa vastuutaan, hän muotoili.Ruskeeniemi muisteli aikojaan estekomiteassa, jolloin asia kuin asia piti viedä hallitukseen kumileimasimen alle, mikä ei aina tuntunut tarkoituksenmukaiselta.Kilpailujen järjestämisen kustannukset huolenaERKKI-yhdistyksen Anu Tuomi jatkoi urheilukysymyksillä. Hän huomautti, että kansalliset kilpailustartit ovat vähentyneet kaikissa olympialajeissa. Kilpailumahdollisuuksia pitäisi kuitenkin olla ympäri vuoden mahdollisimman lähellä omaa asuinpaikkaa.Hän nosti esiin urheilun kotimaisen toimintaympäristön: kustannukset ovat nousseet ja talkooväki vähenee. Tuomi kysyi, miten liitto voisi tukea kansallisen tason kilpailujärjestäjiä.Lesch vastasi toteamalla, että kysymys olisi jo ratkaistu, jos siihen olisi yksinkertaisia vastauksia, mutta jatkoi, että liiton rahoitusinstrumenttina ei kuitenkaan saisi olla rahan kerääminen kilpailunjärjestäjiltä. Liiton pitäisi hänen mukaansa tehdä kaikkensa, ettei se itse ainakaan lisää kustannuksia.Savilahti-Bäckman kertoi kuuluneensa aikoinaan 1980-luvun kilpailijoihin. Hän kertoi lukeneensa A5-kokoisesta Hippos-lehdestä kevään kilpailukutsut ja suunnitelleen niiden perusteella koko kauden.Hän painotti kalenterin suunnittelua ja solidaarisuutta tilanteessa, jossa viikonloppuja on rajallinen määrä. Päällekkäisiä kilpailuja pitäisi hänen mukaansa välttää, jotta ne eivät veisi osallistujia toisiltaan.Kallosenkaan mielestä SRL ei saa omilla säädöksillään aiheuttaa lisäkustannuksia kilpailunjärjestäjille.”Voiko niitä jopa vähentää, se pitäisi selvittää. Ja estekomitea voisi olla se työryhmä, joka miettisi näitä Päivin esittämiä keinoja.”Kallonen totesi, että kaikkien kilpailujen tulisi olla seurojen järjestämiä, jotta seurat saisivat niistä rahallisen hyödyn.Ruskeeniemi sanoi tämän aiheen olevan lähellä omaa sydäntään. Hänen mukaansa kilpailujen järjestämisessä on tapahtunut muutaman vuoden aikana suoranainen romahdus, johon vaikuttaa myös korkeampi ALV-verokanta.Kalenteroinnin osalta lajikomiteoiden tehtävänä olisi Ruskeeniemen mukaan karsia päällekkäisyyksiä, vaikka kaikille ei välttämättä löydy omaa vapaata viikonloppua.Kilpailunjärjestäjän taloudellinen riski voi kasvaa suureksi myös jaba-karsinoiden vuokraamisen vuoksi. Monipäiväisissä kilpailuissa on pakko yöpyä, ja jos lähtijöitä ei saada tarpeeksi, karsinakustannukset voivat viedä tapahtuman tappiolle.Ruskeeniemi vinkkasi, että naapurimaa Virossa jabat maksetaan suoraan liitolle palveluntuottajana, jolloin liitto kantaa myös taloudellisen riskin.

Naapurimaassa lajiliitto kantaa taloudellisen riskin esimerkiksi kisakarsinoista – SRL:n rooli puhutti hallitusehdokkaiden tentissä

Aiheeseen liittyvää

Naapurimaassa lajiliitto kantaa taloudellisen riskin esimerkiksi kisakarsinoista – SRL:n rooli puhutti hallitusehdokkaiden tentissä

Kirjat: Susanna Penttilän kirja on lähes alaston totuus myös ratsastusmaailmasta

Kati Niinistö Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäriksi ja osastopäälliköksi – ”Erittäin hienoa päästä hyödyntämään asiantuntemustani”

Marika Rättö ja Amanda Immonen äiti-tytär kisamatkalla Puolassa