SRL:n kevätkokouksessa haluttiin "kehittää, ei pelkästään pelastaa lajia" – pienenevät luvut keskusteluttivat kokousyleisössä

Kevätkokouksessa tavataan katsoa taaksepäin. Kulunut vuosi 2024 oli urheilullisesti hyvä, kun kouluratsastusjoukkue ja koko kilpailujen nuorin urheilija, kenttäratsastaja Veera Manninen olivat Pariisissa, pararatsastajia unohtamatta."Myös maamme poliittiset päättäjät olivat siellä paikan päällä katsomassa", hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen aloitti. Seuraava olympiadi on meneillään. "Ollaan menossa vahvasti kohti Los Angelesia. HUJO:a (SRL:n huippu-urheilun johtoryhmä) on kehitetty vahvasti eteenpäin tätä silmällä pitäen."Taloustilanne on haasteellinen. Korona-aika oli ratsastukselle suorastaan hyödyllinen, mutta tämän hetken huono taloustilanne näkyy kaikissa lukumäärissä."Ne talliyrittäjät, jotka ovat pärjänneet, ovat vakavaraisia, mutta on myös niitä, jotka ovat joutuneet laittamaan pillit pussiin", Manninen totesi. Manninen näkee, että hevosyhteisössä kaivataan yhteisöllisyyttä. "Kehitetään, ei pelkästään pelasteta lajia. Hevosen hyvinvointi edellä", hän visioi. Jäsenkehitys on ollut jo vuosia laskukäyrällä, tällä hetkellä jäseniä on greencardilaiset mukaanlukien 39 tuhatta, mistä saadaan 10 tuhannen jäsenen lasku viimeisten noin 10 vuoden aikana, mutta Manninen kertoi, että viime aikoina on näkynyt piristymistä lasten ja junioreiden kohdalla. "Me entiset nuoret ollaan tärkeitä, mutta he kuitenkin tekee sen tulevaisuuden."Kevätkokous avattiin tällaisiin sanoihin. Tähtien salissa Tampereella oli viitisenkymmentä henkilöä ja etäyhteydellä toiminnanjohtaja Jukka Koiviston ilmoituksen mukaan 18. Puheenjohtajaksi kokoukseen valittiin Håkan Wahlman.Kokouksen alkuun jaettiin palkinnot ja ansiomerkit.Kultaisen ansiomerkin saivat ratsastuksenopettaja, yrittäjä ja seura-aktiivi Satu Haukka Varkaudesta, Skara ry:n Hanna Seiro Helsingistä, Minna Riitala Poni-Haan ratsastajista Vantaalta, Susann Fagerström niin ikään Poni-Haasta, jonka toimitusjohtajanakin hän on lukuisten edustustehtäviensa ohella toiminut, ja Terhi Laurila Sipoosta. Vuonna 1976 ratsastuksenopettajaksi valmistunut kirjalija-pedagogi Laurila on toiminut myös Poni-Haassa. Koivisto muistutti, että kuluvaa strategiakautta "Vahva, vastuullinen ja avoin ratsastusyhteisö ja kumppani" on jäljellä vielä tämä ja vuosi 2026. Koivisto kertoi, että Pariisi näkyi valtavina klikkimäärinä lajiliiton sosiaalisen median kanavilla, erityisesti Facebookissa, jossa näkyvyys kasvoi 500 prosenttia ja vierailuja oli 72 tuhatta.. Talous3,78 miljoonan euron toiminta koostuu jäsenmaksuista 1 970 000 euroa, josta vähennetään vakuutukset 632 tuhatta euroa. Muita suurempia tuottoja ovat kilpailutoiminta ja sponsorit 1 176 000, valmennustuotot 245 00 euroa ja yleisötuotot 26 000, joista suurin osa hevosgaalasta. Avustukset tulevat pääosin OKM:stä yleisavustuksena 725 000 ja MMM:n erityisavustuksena 165 000, kaikki avustukset ovat yhteensä 910 tuhatta euroa. Todettiin, että OKM:n avustuksesta voi lähivuosina leikkautua pois kolmannes. Kuluja on sen verran, että ylijäämää jää noin 7000 euroa. Suurena eränä mm palkat 695 000 ja eläkekulut 119 tuhatta euroa, henkilöstökulut yhteensä 845 tuhatta. Ulkopuoliset palvelut on momentti, joka nousee 1,5 miljoonaan. Vuokria maksetaan 67 tuhatta.Valmennuspalveluihin on kulunut 494 tuhatta euroa. Matkat ja majoitus ovat kustantaneet yhteensä 311 tuhatta euroa. Se koostuu urheilijoiden matkoista ja henkilöstön matkakuluista, joita viimeksimainittuja on ollut 82 tuhatta euroa. Edustusurheilijoita (olympia, nations cup ja EM-) on tuettu 47 tuhannella eurolla, 31 tuhatta on mennyt pararatsastukselle. Maajoukkueen vaatettaminen on kustantanut 48 tuhatta. Taloushallinto kustantaa edelleen 107 tuhatta, Hippos-lehti maksaa 185 tuhatta euroa, kun mainostuotot on vähennetty. Matkakulut ja "HUJO:n budjetti" kiinnostavatPäivi Savilahti-Bäckman kritisoi etäyhteyden päästä talousarviota. Hän toivoo, että viime syksyllä oltaisiin oltu lähempänä totuutta ja häntä kiinnostivat erityisesti matkakulut, jotka olivat muuttuneet syksyllä arvioidusta. "Matkakulut osoittautuivat 80 tuhatta syksyllä luultua pienemmäksi. Mistä tämä johtuu? Kun me kuitenkin hyväksytään budjetti esitettyjen lukujen perusteella, niin niiden lukujen pitää olla luotettavia", hän totesi.Hän toivoi myös tarkempaa erittelyä matkakuluihin. Julkisuudessa esillä ollut HUJO:n 400 tuhannen budjetti herätti hänessä kysymyksen siitä, mistä se on ylipäätään tullut, kun syyskokouksessa ei mainittu tällaisesta budjetista mitään. "Jos ajatellaan että meillä on 35 000 jäsentä, se tarkoittaisi 10 euroa per jäsen. Olisi hyvä, että voitaisiin puhua talousasioista näissä kokouksissa, ettei tarvitse lehdistä lukea."Manninen vastasi "varsin polveilevaan pohdintaan", kuten hän Savilahti-Bäckmanin puheenvuoroa luonnehti: "Me hyväksytään täällä tilinpäätöstä. Säästätoimenpiteitä on tehty ja ne näyttävät nyt pätevän. vaikka niitä kyseenalaistettiin syksyllä. Me tehdään budjetti ylätasolla ja operatiiviset toimivat käyttävät rahansa niiden linjausten mukaisesti. Tämä kokous ei ole se paikka, jossa käydään joka lasku läpi."Koivisto lisäsi muutaman täydennyksen: "Viime syyskokouksessa toivottiin tilikauden kesken annettavaa talouskatsausta kesän korvalla. Liitetään nämä siihen. Suurempaa vastausmassaa ei tähän kohtaan pystytty tuottamaan", hän totesi.Matkakuluja Koivisto silti avasi: "Peruttiin joitakin asioita ja kannustettiin säästämään ja olympiakomitea maksoi osittain kuluja suoraan. Toisaalta, kun budjetoimme vaikka EM-matkaa, toteutuma voi olla kumpaankin suuntaan. Ne ovat vain arvioita."Mitä "HUJO:n budjettiin" tulee, se on Koiviston mukaan vain puhekielinen ilmaus. "Kyse on kansainvälisen kilpailutoiminnan budjetista, joka käytetään erilaiseen kansainväliseen toimintaan ja sitä valvoo HUJO. Lajit on jaettu eri lajeihin ja niiden sisällä on sovittu siitä mikä on kansainvälistä ja mikä kansallista jyvitystä", Koivisto avasi. Talousihmisinä Savilahti-Bäckman ei täysin tyytynyt vastaukseen. "Totean, että syksyn kokouksessa on oltava tarkemmat luvut."Tilitoimiston yli 100 tuhannen laskutus ob Savilahti-Bäckmanin mielestä edelleen liian korkea. "Siitä on puhuttu aiemminkin ja se on kilpailutettava. Etenkin, kun liiton tulot ovat tulevina vuosina vähenemään päin, kuten täälläkin on nyt kuultu."NIKA-teamin Tarja Teräväinen kommentoi ja osittain komppasi Savilahti-Bäckmanin puheenvuoroa. Hän totesi matkakuluista, että "ne pyörivät aiheena kaikissa vuosikokouksissa". "Eikö niitä nyt vihdoin voisi avata, kun ne näyttävät kiinnostavan ja niitä joka kokouksessa pyydetään?"Koivisto toisti, että työryhmien vapaasti päätettävät budjetit ovat "täysin minimaaliset. "Mutta kiitos palautteesta. Yritetään tuottaa jatkossa läpinäkyvämpää tietoa ja katsotaan miten voimme palvella paremmin."Marja Nuuttila totesi ymmärtävänsä budjetoinnin seurannan tärkeyden, mutta pitää niitä ensisijaisesti hallituksen asioina. "Monesti lähdetään keskustelemaan pienistä kuluista ja tuodaan niitä kokouksiin, jolloin hukkuu iso linja", hän kommentoi. Savilahti-Bäckman vastasi: "Ei ole kyse siitä onko joku saanut enemmän kahvipullia kuin toinen. Se, miten me käytetään rahoja, nimenomaan ne isot linjat, kuuluu minun mielestä jäsenistölle. Ja tähän kaipaan avoimuutta. Toimin itse uusien jäsenien hankkijana. Sen täytyy olla motivoivaa."Realismia toimintaanKun tarkasteltiin toimintakertomusta, Teräväinen peräänkuulutti realismia hevossektorin tämänhetkisten numeroiden valossa. Hän kommentoi vuosittain ilmestyviä, juuri hiljattain julkaistuja, hevostalouden tunnuslukuja: "Kaikki on tippunut 5 vuotta taaksepäin. Ennusteiden mukaan tämä tippuminen jatkuu. Kaikki vähenee. Kysyn näin pontena, että voitaisiinko nämä luvut ottaa aina liitteenä vuosikertomukseen?""Mehän itse tuotamme sinne Hippolikseen näitä tunnuslukuja, mutta jos niitä halutaan vuosikertomukseen liittää, niin se asia täytyy katsoa", Koivisto totesi. Tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin. Vaalivaliokuntaan esitettiin ja valittiin puheenjohtajaksi Pirjo Tammelaa, ja jäseniksi Riina Vihantoa ja Titta Aholaa. Kunniapuheenjohtajan ponsiLopuksi luettiin kunniapuheenjohtaja J-P. Leskisen ponsi. Hän toivoo, että siirryttäisiin eläinsuojelusta hevosen hyvinvointiin ja viihtyisyyteen. Keinoja ovat tarhaaminen laumoissa. 23 tuntia karsinassa ja yksi tunti tarhassa ei riitä. Tähän ollaan suurissa ratsastusmaissa vasta heräämässä. Tarvittaisiin työryhmä selvittämään tämäntyyppisiä asioita kaikkien hevosten kohdalla."Ei olisi haitaksi, jos saisimme ruotsalaiset liitot mukaan", Leskinen totesi. "Ei saa jäädä tuleen makaamaan", Leskinen kehotti.Manninen kiitti ja totesi, että hevosen hyvinvointityöryhmä pohtii näitäkin kysymyksiä, samoin hallitus. "Erittäin kannatettava asia joka tapauksessa", Manninen päätti. .Päivi Savilahti-Bäckmanilla on lista kysymyksiä SRL:n kevätkokouksessa

SRL:n kevätkokouksessa haluttiin "kehittää, ei pelkästään pelastaa lajia" – pienenevät luvut keskusteluttivat kokousyleisössä

Aiheeseen liittyvää