SRL:n syyskokouksen sanailu poiki yhteydenoton häirintäyhdyshenkilölle: "Tämä ei ollut ensimmäinen kerta"

Päivi-Savilahti-Bäckman häkeltyi silminnähden, kun hänelle esitetty kysymys oli "oletko yhteistyökykyinen?"Hän koki kysymyksen asiattomana tölväisynä, joka kohdistui henkilöön, ei asiaan. "Ei se kysymysmerkin laittaminen lauseen loppuun muuta asiaa miksikään", hän toteaa. "Ei tuo ollut mikään kysymys, vaan siinä pikemminkin ilmaistiin oma mielipide juuri ennen äänestystä. Minkälaista vastausta siihen muka odotettiin? Se oli kuittailua, tölvimistä.""Oletko yhteistyökykyinen?" on vähän sama jos kysyisi "onko sinulla kaikki ihan ookoo?" Tai klassinen: "Oletko jo lopettanut vaimosi hakkaamisen?"Savilahti-Bäckman miettii SRL:n vastuullisohjelmaa ja sitä, viedäkö asia häirintäyhdyshenkilö Kirsi Siivoselle ratkaistavaksi vai ei. Hän ei ole tehnyt lopullista päätöstä. Yhteydessä Siivoseen hän oli kuitenkin jo heti sunnuntaina. "Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun mun liiton ihmisille esittämiin asiakysymyksiin tulee silmien pyörittelyä ja kulmien kohottelua yrittäessäni kuitenkin vaan saada liiton asioita avoimemmiksi, ja kokiessani olevani ajamassa yhteisiä asioita." Savilahti-Bäckman kertoo saaneensa yllättävän paljon tsemppaus- ja kannustusviestejä ihmisiltä, jotka kokivat tilanteen häiritsevänä."Kyllähän kokouksissa on tietenkin uskallettava puhua ilman, että syntyy sellainen asetelma, että osalle ihmisistä on jollain lailla lupa naureskella tai heitä saa vähätellä", hän summaa. Häirintäyhdyshenkilön rooliKoulutuksen käynyt häirintäyhdyshenkilö Siivonen sen sijaan ei ole mikään erotuomari, joka puhaltaa tilanteessa pilliin virheen havaittuaan, vaan prosessi menee niin, että henkilö, joka on mielestään häirintää kokenut, menee ilmoittamaan asiasta hänelle. Tämä johtuu siitä, että kiusatuksi ja häirityksi tuleminen on erittäin henkilökohtainen kokemus. Toisekseen, häiritsemis ja kiusaamistapoja on lukemattomia ja kokeneet häirinnänharjoittajat voivat olla asiassaan hyvin taitavia: kiusaaminen voi mennä maaliin ilman että kukaan ulkopuolinen huomaa mitään. Häirityksi tuleminen voi olla paitsi henkinen, myös fyysinen kokemus, ei vaikkapa pääse liikkumaan jossakin paikassa, jota ei ole laadittu esteettömäksi. Kun häirityksi tullut henkilö on ottanut Siivoseen yhteyttä, sen jälkeen keskustellaan."Usein se on keskustelua siitä kiusatuksi tulemisen tunteesta, joka jäi vaivaamaan. Henkilö haluaa ikään kuin varmistuksen sille, että se, mikä hänestä itsestään tuntui pahalta, ei ollut ookoo", Siivonen avaa.Sen jälkeen harkitaan jatkotoimia, yleensä sovittelua häiritsijäksi koetun henkilön kanssa.Siivonen kannustaa viemään asiat eteenpäin. "Ei siitä ainakaan haittaa ole, että asiat selvitetään."Hän toteaa, että maailma muuttuu, mutta se muuttuu hitaasti. Se, mikä oli ookoo 20 vuotta sitten, ei välttämättä ole sitä enää. Läpikäydyt tilanteet ovat omiaan muuttamaan kulttuuria sellaiseksi, minkälainen sen tulee esimerkiksi vaikkapa urheilun lajiliiton syyskokouksessa olla: kaikilla on paikan päällä yhtäläinen oikeus a) ilmoittaa kantansa ja b) kuulua joukkoon. Tom Gordin totesi Hevosurheilu Ratsastukselle tiistaina "ettei tarkoittanut loukata". Kysymykseen, oliko tölväisy tahallinen, hän vastasi kielteisesti. Toimittajan tarkentavaan olettamukseen "et halunnut, että Savilahti-Bäckman ainakaan pääsisi hallitukseen", hän vastasi "ei pidä paikkaansa, se on sun näkemys"."En ymmärtänyt, että yksi, kiperä kysymys jokaiselle voidaan kokea tölväisynä, mutta näin näköjään on ollut. Olen pyytänyt Päiviltä myös anteeksi."Anteeksipyyntöä ei ole Savilahti-Bäckmanin silmiin kuitenkaan tullut."Yksityisviestissä tuli pahoittelu mahdollisesti epäonnistuneesta kysymyksestä. Oliko se nyt sitten anteeksipyyntö?" Savilahti-Bäckman kuittaa.Hevosurheilu Ratsastuksen kysymykseen: Pyydätkö Savilahti-Bäckmanilta anteeksi nyt tässä? Gordin vastaa: "Pyydän, ilman muuta."

SRL:n syyskokouksen sanailu poiki yhteydenoton häirintäyhdyshenkilölle: "Tämä ei ollut ensimmäinen kerta"

Aiheeseen liittyvää