Takana talvi, joka oli työtä ja tuskaa

Pekka Larsen lähtee Tampereelle sekä kilpailemaan, että järjestämään kilpailuja, joissa osallistuu.Hän on tyytyväinen Hevoset-messujen pääluokkaan, jonka arvostelu on hyvin harvinainen."Hypätään pareittain ja parempi menee jatkoon. Lopulta on kaksi finaalissa ja tonni voittajalle", hän visioi.Larsen on viivalla itsekin. Hevonen Kazino on kunnossa. Larsen itse "melkein-kunnossa".Takana on kova talvi. Niin kova, että ratsastukset jäivät minimiin, aika ajoin täysin nolliin. Aiotko itse lähteä tonnia tavoittelemaan?"Noh, eihän siellä ole kuin yksi suosikki", Larsen vastaa.Pekka Larsen?"En ole minä."Jone Illi?"Olisi varmaan. Hyvinkin selkeä ennakkosuosikki. Mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se voittaa."Larsenilla on takanaan niin huono talvi, että hän osallistuu osallistumisen ilosta."Talvi pelkkää työtä ja tuskaa", hän luonnehtii. Takana on pitkä toipuminen loppusyksyn putoamisesta. Siinä rytäkässä murtui 5 kylkiluuta pahasta paikasta, aivan selkärangan vierestä, siitä kohtaa missä ne kiinnittyvät selkärankaan. Larsen teki niin näyttävän ilmalennon, että videollakin kuuluu vaimon Pia Larsenin kovaääninen rääkäisy. Pekka Larsen ei kivunnut takaisin satulaan, mutta luuli päässeensä säikähdyksellä."Sitä on niin monta kertaa pudonnut. Aina se tilanteessa on sattunut, mutta yleensä aina mennyt ohi", hän järkeili.Tulevat päivät kertoivat, että luulo oli väärä."Tulin niin kipeäksi, että en pystynyt mitään muuta kuin istumaan nojatuolissa. Kaikki nouseminen, vaikka käymään keittiössä, olivat niin vaikeita ja tuskallisia, että yleensä jätin väliin."Kun hän en pystynyt enää käymään makuulle saati nousemaan makuulta, ja kun yskiminen alkoi todella pelottaa, hän lähti lääkäriin. Noin kaksi kuukautta onnettomuudesta.Sitä hän oli ihmetellyt, että miten pihatien lanaaminen lumesta voikin tuntua niin täysin mahdottomalta urakalta. Magneettikuva kertoi karun totuuden. Siinä vaiheessa Larsen oli jo varma, että hänellä oli syöpä, joka oli levinnyt selkärankaan.Lääkäri kehotti olemaan tekemättä mitään muuta kuin hengittämään."Sekin ihan vaan siksi, kun hengittämättäkään ei voi olla."Särkylääkkeitä kului ja kuluu edelleen. Ratsastamisen hän aloitti helmikuussa."Mutta edelleen ratsastan hyvin vähän. En todellakaan halua enää pudota. Pelkkä ajatuskin kammottaa."Tosin hän kuitenkin putosi."Olisko se helmi-maaliskuuta kun tulin taas alas. Siinä meni kuudes kylkiluu. Onneksi ei sieltä selän puolelta."Jotain hyvääkin."Viime vuonna aloitettiin metristä, tänä vuonna 110:stä ja menty jo 120-luokkia.""Tänä vuonna tähtään Pohjolan Bronze-sarjaan. Sitten heinäkuussa Riikaan ja sen jälkeen katson, onko mitään asiaa veteraanien EM-kisoihin, jotka ovat 125-tasolla, mutta ihan älyttömän vaikeat." Sunnuntain Hankkija-kisan lähtölista.Uudistettu messualue antaa enemmän tilaa liikkua ja hengittää: "Saamme kävijöille uusia kokemuksia"

Takana talvi, joka oli työtä ja tuskaa

Aiheeseen liittyvää