"Tällä tahdilla suomenhevosta ei 100 vuoden päästä enää ole"

Eduskunnan hevosystäväinseura, hevosjärjestöt ja MTK keskustelivat perjantaiaamuna Helsingissä Pikkuparlamentin kansalaisinfossa suomenhevosesta kansanedustaja Hilkka Kempin vetämänä. Tilaisuudessa käyntiin myös läpi alan laatimat kuusi keskeistä toimenpidettä rodun pelastamiseksi.

"Suomenhevosesta on valtava huoli", Kemppi aloitti tilanteessa, jossa varsoja on syntynyt vain 860 yksilöä. "Jos kasvatus ei lähde nousuun suomenhevosta tulee puute."

Eduskunnan hevosystäväin kerho halua julistaa hätätilan suomenhevosen puolesta.

Kaikki olemassa olevat keinot tulisi suunnata rodun säilymisen varmistamiseksi. Mutta mitä keinoja on?

On saatava uusia yrittäjiä ja pystyttävä tukemaan jo olemassa olevia. Hevoset tulisi saada voimakkaammin lasten ja nuorten ulottuville.

Alvin nousu viime hallituskaudella saa seuran takajaloilleen, sillä hevosala ei ole "kovaa bisnestä".

Hevosala on työllistäjä. Myös siksi sen tulevaisuus on turvattava, Kemppi alusti.

MTK:n luomu-, hevos- ja mehiläisasiantuntija Lumi Drozzin kertoi yrittäjäbarometrikyselystä, joka oli auki maaliskuussa 2024. Tarkoituksena oli saada ajankohtaisia tietoja hevosalasta. 266 vastausta saatiin ja vastaukset kattavat 3800 hevosta. Puolet vastaajista oli pää-, puolet sivutoimisia.

Ratsastustalli osoittautui kyselyssä suosituimmaksi liiketoimintamuodoksi 21,4 prosentillaan. Ravitallia piti 12 prosenttia.

Yritykset ovat pieniä. 19,9 prosentilla eli 53 vastaajalla liikevaihto jäi alle 9999 euron. Yli miljoonan liikevaihto oli yhdellä vastaajalla, eli 0,4 prosentilla. Neljäsosalla vastaajista liikevaihto jää alle 30 000 euron.

Yli puolet vastaajista arvioi, että taloustilanne heikkenee seuraavien 12 kuukauden aikana ja kokee tulevaisuudennäkymät heikommiksi kuin aiemmin. Huomattavasti heikompi tilanne oli 24,8 prosentilla vastaajista.

Raviurheilu edusti vastauksissa 50,6 prosenttia vastaajien toiminnasta. Monte laskettiin erikseen 4,8 prosentilla. Loput olivat eri lajien ratsastusta, kouluratsastuksen edustaessa yksin yli 28 prosenttia ja esteratsastuksen 26,5 prosenttia.

Drozzin muistutti, että EU:n hiilensidonnan ja biodiversiteetin suojelu liittyvät suoraan hevosalaan.

Hyvinvointi on ajankohtaista myös EU-tasolla. EU:ssa on eläinten hyvinvointilainsäädännössä meneillään Farm to Work -strategia, One Health -lähestymistapa ja kehitteillä eläinten hyvinvointimerkinnät tuotteisiin, mikä saattaa koskettaa myös hevosalaa.

Hevosala on osa vihreää siirtymää, vaikka sitä ei sellaisena olekaan täysimääräisesti hyödynnetty.

Hevosala työllistää. Se ei kuitenkaan ole nuorille kovin houkutteleva. Uramahdollisuudet ovat rajalliset.

Työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on vaikeaa hevosalalla. Työpäivät ovat pitkiä ja tapahtuvat myös viikonloppuna. Työnantajabrändin kehittäminen on tarpeellista. Paremmat olosuhteet houkuttelevat ulkomaille.

Drozzin uskoo, että nimenomaan suomenhevonen pystyy kääntämään kelkan, kunhan sen ympärille luodaan uudenlaista toimintaa: "Innovatiivisuus vaatii kuitenkin turvallisen ympäristön. Meidän on joka päivä muistettava, että suomalainen alkuperäisrotu on kaukana itsestäänselvyydestä."

Tuula Pihkala totesi Suomenhevosliiton puheenjohtajan ominaisuudessa olevansa huolissaan siitä, miten suomenhevosen suosion saa varmistettua tulevaisuudessa. Suomenhevosjärjestöt, Suomen Hippos ja SRL osallistuivat Tulevaisuusasiakirjan laatimiseen.

Pihkala arvostaa sitä, että hallitusohjelmaan kirjattiin kädenojennuksena suomenhevosen aseman varmistaminen. Tarvitaan kuitenkin toimia. Näitä toimia asiakirjassa on listattu.

Ensimmäinen kohta on alan kannattavuus.

"Tällä tahdilla, mikäli 6-9 prosentin vuosittaista laskusuuntaa ei saada käännettyä, sadan vuoden päästä suomenhevosta ei enää ole, mutta muutos voi olla nopeampikin", hän totesi. On otettava huomioon myös, että jo ennen häviämistään kokonaan, populaation geneettinen monimuotoisuus voi kavenutua peruuttamattomasti.

Toisekseen, omistaminen on saatava tuntumaan houkuttelevalta. Vetovoimaan vaikuttavat kilpailupalkinnot ja tähän tarvitaan valtiovallan tukea.

Kolmas kohta on tasokas raviurheilu. Se on välttämätön suomenhevosen säilyttämiseksi. Jos laji hiipuu, hevosten määrä hiipuu nopeasti eikä apuja saada ulkomailta. Ala sitoutuu ylläpitämään tarkoituksenmukaista kilpailurakennetta yhteiskunna vaatimustenmukaisesti. Päätöksenteolta tarvitaan rahoituksen varmistamista.

Neljäs, eli hevosharrastaminen on saatava kaikkien saavutettavaksi. Ei välttämättä enää kuten ennen, kun kaikilla oli hevonen mummolassa, hän totesi, mutta on löydyttävä uusia käyttötarkoituksia. Käytännön toimia voisivat olla vaikkapa palvelusetelit hevosavusteiseen toimintaan ja alvin säilyttäminen 10 prosentissa.

Viides kohta, monipuolinen yrittäminen, kaipaa yrittäjien kehittämistä ja verkostoitumista. Yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä alan on itse pidettävä huoli.

Kuudes kohta on tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Kaikki tämä on tehtävä Suomessa, sillä rajojen ulkopuolelta ei tekijöitä ja rahoitusta ole saatavilla. Geenivaraohjelma, rodun terveyteen ja hevosten hyvinvointiin liittyvä tutkimus nousee keskiöön.

"Tulevaisuuden uskossa on olennaista se, mitä kohti ollaan menossa. Sitä tulevaisuudenuskoa suomenhevoset nyt tarvitsevat. Ennen kaikkea kasvattajat, ostajat ja omistajat", Pihkala lausui. "Työ on vasta alussa, mutta toimia tarvitaan heti."

Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää puhui erityisesti suomenhevosten kasvattajien puolesta.

Mäenpää pohtii nyt tehtävien päätösten vaikutusta suomenhevosen tulevaisuuteen ja viittaa hevosalan kokonaisrahoitukseen.

Huippuvuosi 1794 syntynyttä varsaa on kaukana takana. Se oli vuosi 1990. Varsaraha oli korkeimmillaan 6000 markkaa, mutta loppui taloudelliseen taantumaan vuonna 1992.

Kasvatus on aina reagoinut yhteiskunnan talouden muutoksiin, viiveellä. Nyt huolestuttavaa on se, että tilanne on huono, ja lukemat niin alhaiset, ettei viiveellä tulevaan reaktioon ole varaa.

Mäenpää muistutti, että rodun kantakirja on suljettu, jolloin uutta geeniainesta ei tule mistään lisää.

Tammoja astutetaan entistä vähemmän. Myös kilpailevien hevosten määrä on tasaisessa laskussa. Tällä hetkellä niitä on noin 1600 yksilöä.

Suomenhevonen on monipuolinen. Juoksijaoriita on 79 ja astutuksia tälle suunnalle 1039, ratsuja 39 ja 255 astutusta. Ei jalostusarvostellut 59 oritta astuvat 129 tammaa.

Koska suomenhevosta ei voi tuoda, rodun tulevaisuus on omissa käsissä.

MMM:n rahoituksesta maksetaan kasvattajapalkkioita ja alkuperäisrotutukia, mutta erityisesti ravikilpailupalkintoja.

"Kasvattajan aikajänne on 25 vuotta. Suomenhevosen sukupolvien välinen aika on noin 13 vuotta. Sen ikäisiä vanhemmat keskimäärin ovat, kun varsa syntyy. Näin myös hevoselinkeinolle on välttämätöntä pitkän aikajänteen näkymä, ei vuosi tai kaksi", Mäenpää kiteytti.

Todettiin, että aivan näinä päivinä ilmestyvä eduskunnan budjettikirja sisältää merkittävän leikkauksen hevosalalle

Tilaisuuden päätteeksi kuultiin yksi kommentti. Se tuli MMM:n eläköityneeltä kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolta, joka kertoi henkilökohtaisesti omistavansa 5 suomenhevosta. "Näihin talkoisiin kannattaa lähteä. Vaikka luvut ovat huonoja, tulevaisuuteen pitää uskoa. Ja kun parlamentarismin ytimessä ollaan, vetoan myös kansanedustajiin vaikuttajina", hän lausui ja muistutti, että "maaseudulla kun ajelee, siellä näkee nykyään enemmän hevosia kuin lehmiä.".

Loppusanat antoi kokoomuksen kansanedustaja Teemu Kinnari, joka kasvattaa kotonaan Hollolassa ravisukuisia suomenhevosia.

"Turbulenttia aikaa eletään, mutta vakautta pitää luoda", hän sanoi ja viittasi meneillään olevaan rahoituskeskusteluun, rahapelijärjestelmäkeskusteluun, ja hevosten hyvinvointiasetuksen työstämiseen.

Eduskuntatalon edustalla ihaillut suomenhevoset kirvoittivat tilaisuuden osallistujat keskusteluun rahasta.

Kokenut parlamentaarikko, keskustan kansanedustaja Mika Lintilä kertoo omaksi arviokseen, että viime päivien puheenaiheena olleet valtionavustusleikkaukset, jotka ovat nyt 8,5 miljoonassa eurossa, pysähtyvät loppujen lopuksi 5-6 miljoonaan euroon. "Se on sellainen summa, jonka kanssa voi elää", hän tuumasi.

"Se on tiedetty jo jonkin aikaa, että joitakin miljoonia lähtee. Jokainen menetetty miljoona on vaikea, mutta faktaon , että meidän on elettävä sillä summalla, mikä meille neuvottelujen jälkeen jää", totesi Hippoksen hallituksen puheejohtaja Antti Lehtisalo. "Sen mukaan on kone säädettävä. Keskiössä on raviurheilun rakenneuudistus, ratojen profilointi ja ravipäivien määrä. Tekoäly on ollut apuna laskemassa eri vaihtoehtoja ja mukana on tietenkin myös kaupunkilais- ja maalaisjärki."

Lehtisalo toteaa, että peliyhtiöratkaisu saadaan viimeistään ensi vuoden alussa. Rahoituksen osaltapäätökset tehdään lähiviikkoina, ja viimeistään kahden kuukauden aikana.

Sen jälkeen ratkaisevaa on, päädytäänkö hevosalan kantaan, eli lisenssijärjestelmään, vai yksinoikeusjärjestelmään.

"Me nähdään, että kasvua voi tapahtua vain kilpaillussa markkinassa", kuittaa Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää.