Torniolaishevoset jatkuvassa hälytystilassa ilveksen hyökkäyksen jälkeen

Tallin omistaja Tytti Koivusaari sai reilu viikko sitten ikävän puhelun. Rauhallisen kymmenen hevosen kotitallin pihaan oli saapunut kutsumaton vieras. Ilves hyökkäsi tarhassa olleen hevosen kimppuun. Laumassa olleet 16-vuotias Pipsa ja 17-vuotias Pipu pääsivät kahakassa vähemmällä, vain muutamilla naarmuilla."Toinen tammoista sai takajalkoihin talvikengistä johtuvia hokin reikiä ja toisella tammalla oli vaakaviiru takajalassa”, Koivusaari kertoo.Lauman johtajatamma, 12-vuotias Tinka sai osakseen peräpäähän lukuisia raateluviiltoja.”Tapahtumapäivänä sunnuntaina hevosen omistaja konsultoi päivystävää eläinlääkäriä ja torstaina tilanne meni siihen, että Tinkalle nousi kuume. Hevonen oli myös selkeästi apea ja kipeän oloinen. Päivystävä eläinlääkäri tuli lääkitsemään ja antoi antibioottikuurin.”Lääkkeet tehosivat hyvin ja maanantaina hevosen olotila oli jo selkeästi kohentunut sekä kuume laskenut. Ennen tapahtumaa, mutta myös tapahtuneen jälkeen ilveshavaintoja on ollut alueella useita.”Kaksi päivää tapahtuman jälkeen löysin aitauksen vierestä hirven jätöksiä. Lisäksi löysin ilveksen jäljet ja osittain rikkoutuneen aidan. Joko hirvet tai ilves olivat saaneet varmasti sähköä. Jäljet eivät onneksi johtaneet aitauksen sisälle, vaan läheistä kauriiden ruokintapaikkaa kohti. Tässä ympärillä on asutusta ja alueella lapsia, niin kyllähän tämä tilanne pelottaa.”Koivusaaren mielestä luonnon eläimet ovat ajautuneet turhan lähelle hevosia ja se vaikeuttaa hevosten päivittäistä käsittelyä, sillä mahdollisten vahinkojen määrä voi kasvaa.”Kärsin jo vaikeasta aivovammasta, joka syntyi hevosen potkun seurauksena. En mielellään leikkisi näiden isojen eläinten kanssa. Toivon, että Kaakamon avara luonto saataisiin kuriin ja oikealle kurssille kohti metsää. Jatkuvaa yöpäivystämistä tämä on nyt niin kauan, että hevoset rentoutuvat, sillä nyt ne ovat jatkuvassa hälytystilassa ja reaktiivisempia”, Koivusaari toivoo.Miksi ilves valitsee hevosen?Syitä, miksi noin 20 kiloa painava ilves hyökkää noin ison eläimen kimppuun, voi vain arvuutella. Luonnonvarakeskuksen tutkija Annika Herrero epäilee kuitenkin syyn löytyvän nälästä.”Veikkaisin nälän olevan alkuperäisen motivaation takana. Sen sijaan ymmärrys siitä, minkä kimppuun tuli käytyä, voi olla vähäinen, eli ilves voi erehtyä joko saaliin koosta tai omista kyvyistään. Usein näin voi tapahtua nuorelle yksilölle, tai vanhemmallekin mikäli hevonen on esimerkiksi makuulla. Hevonen ei sinällään varsinaisesti kuulu ilveksen ruokavalioon, ja aika harvinaisia tapauksia nämä ovatkin. Ilveksiä liikkuu lähellä talleja, mutta yleensä ne nappaavat siellä heinän perässä olevia jyrsijöitä ja jäniksiä.”Ilves on rauhoitettu ja sen metsästys on säännösteltyä. Kanta on nyt kuitenkin vahva ja elinvoimainen sekä levinneisyys on laaja.” Ennuste ilvesten lukumäärästä poronhoitoalueen ulkopuolella syksyllä 2025 ennen metsästyskautta 2025/2026 oli 3125–3892 ilvestä. Todennäköisin lukumäärä on 3485 ilvestä. Uusi kanta-arvio tulee toukokuussa”, Herrero kertoo.Suomessa vuoden 2016 alusta 1.3.2026 asti, ilveksen aiheuttamia vahinkotapahtumia hevoselle on kirjattuna yhteensä 37 tapausta, joissa osallisina on ollut 46 yksilöä. Näissä korvauksia on maksettu yhteensä 30 tapauksessa yhteensä 23 018,00 euroa. Suurpetojen aiheuttamista vahingoista voi hakea korvausta valtiolta riistavahinkolain perusteella.”Lähes kaikki ilveksen aiheuttamat hevosiin kohdistuneet tapaukset sijoittuvat Kokkola–Kajaani-akselin eteläpuolelle. Tapausmäärät ovat niin vähäisiä, ettei tältä alueelta nouse esiin selkeitä painottumia, kertoo suurpetosuunnittelija Mikko Jokinen Suomen Riistakeskukselta.. Riski ei ole suuriHevosenomistaja voi suojata hevosiaan ilveksen hyökkäykseltä, vaikkakaan merkittäville lisätoimenpiteille ei yleensä lähtökohtaisesti ole tarvetta. Ilveksen aiheuttaman vahingon riski hevoselle on myös melko vähäinen. Valvonnan tehostaminen valvontakameroilla on todettu lisäävän mielenrauhaa, sillä niiden avulla voidaan seurata tapahtumia ja todentaa mahdolliset tilanteet jälkikäteen.”Laidunten ja aitausten asianmukaiseen toteutukseen on aina hyvä panostaa, mikäli haluaa pienentää riskiä entisestään. Esimerkiksi puurakenteisissa aidoissa aidan alaosan tulee olla riittävän tiivis, eikä suoraa pedon käveltävää kulkureittiä aitaukseen saa jäädä. Puurakenteisiin aitoihin voi lisätä sähköä ala- ja yläosaan. Tavanomaisissa jo olemassa olevissa sähköaidoissa estevaikutusta voidaan parantaa lisäämällä aidan alaosaan johtimia 20–30 sentin välein niin, että muodostuu läpäisemätön este.”Yleisesti ottaen ilves voi palata saalistusalueelle, mikäli kokemus on ollut sille myönteinen.”Hevosiin kohdistuneissa tapauksissa ei kuitenkaan ole kyse ilvekselle tyypillisestä toiminnasta. Aitaukseen meneminen ylipäätään on ilvekselle riskialtista, sillä hevonen voi puolustautua ja aiheuttaa vakavaa vaaraa sille ja muistot tapahtuneesta voivat olla kaikkea muuta kuin myönteisiä”, Jokinen huomauttaa.MMM ylläpitää julkista www.riistavahingot.fi palvelua, josta voi tarkastella suurpetojen aiheuttamien vahinkojen määriä.

Torniolaishevoset jatkuvassa hälytystilassa ilveksen hyökkäyksen jälkeen

Aiheeseen liittyvää