Anky van Grunsvenista on kulunut jo aikaa, muistuttaa Hauke Blaauw

Blaauw paljasti, että huolenaiheet hevosalalla ovat samat ympäri maailman. "En ennusta tulevaisuutta koska se on mahdotonta, mutta kerron mitä olemme tehneet Hollannissa", hän aloitti.Horisontissa on uhkia, mutta siitä, mitä ne ovat, on lähes yhtä monta mielipidettä kuin hevosihmistäkin. "Meidän on opittava tunnistamaan oikeat lohikäärmeet", hän kehottaa. Lohikäärme ei välttämättä tule tule syöksyen ja karjuen, vaan ehkä hiljaa hiipien, lähes huomaamattomasti. Blaauw kertoo, että tavallinen hollantilainen ei näe hevosmaailmassa mitään erityistä, suurta negatiivista epäkohtaa, koska laji ei ole heille millään lailla tärkeä."Jos kysyy asiasta, valtaosa vastaa, että mitäs ongelmia hevosalalla nyt muka voi olla?", hän kertoo.Mutta sitten tulee iso mutta. Yleinen mielipide on vääjäämättä kääntymässä ystävällisen välinpitämättömästä negatiiviseksi. "Tämä näkyy meidän tekemissämme suurissa kyselyissä tavallisten ihmisten parissa siitä, onko hevosten pito ookoo. Tuloksissa mennään muutama prosentti huonompaan suuntaan joka vuosi. Nyt ollaan vielä 64 prosentissa, mutta pian se luku on 50. Ja entä sen jälkeen?" Uhkakuvat liittyvät hevosten hyvinvointiin, alan eettiseen ja ekologiseen kestävyyteen, talouteen ja turvallisuuteen. Kyse ei aina ole siitä, mitä on todellisuudessa, vaan siitä, miltä asiat näyttävät. Tulevaisuuden ennustaminen vaikeaaTulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Moni yrittää - ja huomaa jälkikäteen erehtyneensä. Vaikkapa Microsoftin Steve Ballmer, joka vuonna 2007 kuvitteli että iPhone ei tule saamaan merkittävää markkinaosuutta.Miltä vuosi 2035 näyttää? Vaihtoehtoja on useita. Blaauw on kehittänyt neljä erilaista tulevaisuudenkuvaa eli skenaariota. Luodessaan näitä skenaarioita, päästäkseen mahdollisimman lähelle totuutta ja etsiessään muutoksen ajureita Blaauw työskenteli ison ja mahdollisimman heterogeenisen ihmisryhmän kanssa. Muun muassa eläinoikeusväen kanssa. Skenaarioita vuodelle 2035 muotoutui lopulta neljä. Kun nämä neljä nousivat esiin, alkoi kysymysten asettelu. Mitä tekisit kunkin skenaarion toteutuessa? Mikä olisi viisas veto nyt? Miten valmistaudut kuhunkin skenaarioon?Hevosihmisten maailma ei ole enää sama kuin ennen. Esimerkiksi tilaa pitää hevosia on vuosi vuodelta vähemmän.Esimerkiksi hevosten hinnat nousevat jatkuvasti. Esimerkiksi vanhempia, jotka haastavat ratsastuskouluja oikeuteen koska heidän lapsensa putosi satulasta, on kaiken aikaa enemmän. On myös enemmän kaikenlaisia rajoittavia lakeja ja sääntöjä. On ilmastonmuutos. On jatkuva paine eläinsuojelujärjestöiltä. Inflaatio. Alan turvallisuusongelmat. Alan kannattavuusongelmat, jotka ovat suuria. Alalla ollaan hevosten takia, tehdään ympäripyöreitä päivä 24/7, eikä haluta nähdä, että se ei itse asiassa taloudellisesti edes lyö leiville. 4 skenaariota Skenaarioille annettiin omat nimet. 1 ja 2 ovat melko korkean sosiaalisen lisenssin skenaarioita, 3 ja 4 matalan. 1. Hevosella. On the horse. Tämä olisi paras skenaario. Siinä kaikki hevosalalla menee hyvin, yleinen mielipide on puolella. 2. Hevosen kanssa. With the horse. 3 Hevonen lähettyvillä. Next to the horse. 4. Ilman hevosta. Without a horse. Tämä on skenaario, jossa hevosurheilu on kielletty. "Tätä on vaikea edes kuvitella, niin kauan meillä on ollut hevosia, mutta se on mahdollinen skenaario myös", Blaauw toteaa. Kysymykseen, missä Hollannissa ollaan tällä hetkellä, Blaauw vastasi, että ollaan useammassa skenaariossa yhtä aikaa. "Se riippuu, keneltä kysytään ja mitä lajia ajatellaan. Joidenkin mielestä kaikki on hyvin eikä muutosta tarvita. He ovat omasta mielestään vaihtoehdossa 1. Mutta myös muunlaisia vastauksia löytyy. Jos ollaan vaihdoehdossa 3, sosiaalisen lisenssin kanssa alkaa olla jo vaikeuksia", hän vinkkaa. "Ja kuinka pitkä matka siitä on sinne, jonne kukaan meistä ei halua, vaihtoehtoon 4?".Tämä muiden lajien harrastajien jatkuva syyttely on iso ongelma hevosalallaHauke Blaauw. Hän jatkaa toteamalla, että hevosihmiset osoittavat mielellään aina jotakuta muuta sormella ja toteavat, että heidän itsensä ei ole tarpeen muuttua, mutta jollakulla muulla - naapurilla tai naapurin harrastamalla lajilla, on kaikki huonosti. "Tämä muiden lajien harrastajien jatkuva syyttely on iso ongelma hevosalalla", hän sanoo. Blaauw on kategorinen siinä, että koko hevosala on samassa veneessä ja että on suuri virhe yrittää erottautua omaksi joukokseen. Jos yksi menee, se tarkoittaa huonoa uutista kaikille muillekin. "Jos emme ole yhdessä, skenaario 4 toteutuu todennäköisimmin. Tällä hetkellä laukka- ja raviurheilu Hollannissa menee alaspäin. Suureksi osaksi siksi, että vedonlyönnillä on niin negatiivinen kaiku hollantilaisten korvissa ja lajit yhdistetään rahanpesuun ja järjestettyihin maaliintuloihin. Vedonlyöntivilppiä tapahtuu muissakin urheilulajeissa, esmerkiksi omassa lajissani maahockeyssä, eikä se ole siellä mikään valtava ongelma, mutta siinäpä ei olekaan mukana eläintä. Eläin muuttaa kaiken. Hevosalan pitäisi löytää ratkaisu rakentavasti, yhdessä. Muistaen, että suurelle yleisölle kaikki hevoslajit ovat yhtä ja samaa." Case viisiotteluViisiottelun kohtalo oli huolestuttava negatiivinen signaali, vaikka hevosihmisten parissa ratsastusosion loppuminen tässä lajissa käännettiin muka-positiiviseksi asiaksi. "Moni sanoi, että se olikin tyhmää, se sietikin mennä. Mutta mistä hevosurheilun lajista seuraavaksi sanotaan samaa?"Blaauwin mukaan viisiottelun kohtalo oli malliesimerkki huonosta lajimanagementista. Siitä, että ei osattu muuttua ajoissa. Ja sitten oli nopeasti liian myöhäistä. "Kuinka kauan siihen meni? Puoli vuotta?"Taustansa ansiosta sotilasasioihin hyvin perehtyneenä Blaauw tietää, että lajissa ollut lainahevosella ratsastaminen kuului sotilaslajin sääntöihin. Sodassa oli taistelutilanteesssa pystyttävä ratsastamaan millä tahansa hevosella. Tämä, joskus niin oikealta tuntunut, sääntö oli vanhentunut, mutta kukaan ei huomannut sitä. "Nyt kaikki syyttelevät ratsastajaa, vaikka samanaikaisesti tiedetään, että kirjaimellisesti mentiin työntämään oma pää silmukkaan. Sekin tiedetään, että kyseisellä hevosella oli historiaa kieltelemisessä. Ratsastajasta, joka oli voittamaisillaan viidennen kultamitalinsa, ja hänen valmentajastaan, joka huitaisi hevosta, tehtiin syntipukkeja, mutta oikeat syypäät löytyvät lajin johdosta."Blaauw toteaa sen, minkä kaikki tietävät: hevosihmiset ovat niin kiireisiä yrittäessään saada ammatistaan toimentulonsa, että ympäröivän maailman miepiteiden ja viestien kuuntelemiseen ei jää aikaa. "Eläinsuojelujärjestöjen kampanjat ovat usein päinvastaisia hevosalan kampanjoille, mutta kumpia kampanjoita yleinen mielipide kuuntelee?" hän kysyy. Ja vastaa: "Eläinsuojelujärjestöjen." MuutosBlaauwin mukaan muutos on tarpeen ja muutos alkaa jokaisen henkilökohtaiselta takapihalta. "On turha jäädä odottamaan päätöksiä jostakin ylempää."Hän tietää, että on ihmisiä, jotka eivät usko muutokseen. Ihmisiä, jotka sanovat, että näin on tehty satoja vuosia ja tullaan tekemään vastakin. "Olemme nähneet aloja, joissa ei tehty tarpeellisia muutoksia ja olemme nähneet, kuinka niille kävi. Kun iso pyörä lähtee pyörimään, siinä ei upea historia enää paljon paina. Loppu tulee joskus hämmästyttävän nopeasti."Amsterdamissa tuli hiljattain esiin aloite, että ratsastaminen pitäisi kaupungissa kieltää. Joku valtuutetuista oli ehkä nähnyt ikävän uutisen tai puhunut eläinoikeusaktivistin kanssa. Aloite ei edennyt, sillä mielipidettä kysyttiin myös Blaauwilta. Mutta se olisi voinut edetä. "Se olisi voinut edetä päätettäväksi, ja jos siitä olisi äänestetty, äänestyksen lopputulos olisi voinut olla mikä hyvänsä."Toisin kävi kahdelle hollantilaiselle saksanhirvipuistolle. Ne olivat olleet paikoillaan satoja vuosia, jotta ihmiset pääsivät katsomaan eläimiä, mutta vain kolmessa kuukaudessa ne päädyttiin sulkemaan eläinsuojelullisista syistä tietyn tahon saatua päähänsä, että hirviä ei voi pitää sillä lailla, ja saatua yleisen mielipiteen puolelleen. "Delfinaariot ovat menossa seuraavaksi. Ne eivät enää saa lainaa pankeilta esimerkiksi laajenemiseen. No, minun mielestäni aika helposti hirven ja delfiinin paikalle voi sijoittaa hevosen. Tai koiran. Silmukka kiristyy kaiken aikaa." Kuolinisku voi tulla yllättävästä suunnasta, Blaauw varoittaa. Me tiedämme, että hevosalalla tapahtuu onnettomuuksia ja ihmisiä loukkaantuu. Vakuutukset ovat näin ollen todella tärkeitä. "Hollannissa enää vain kaksi vakuutusyhtiötä suostuu vakuuttamaan ratsastuskouluja, mikäli nekin lopettavat, se on ratsastuskoulutoiminnan loppu."On yleistä sulkeutua omaan kuplaan ja jatkaa tekemistä kuten aina. Sokeutua. On päinvastoin tehtävä työtä koko hevosalan kanssa ja avauduttava muullekin maailmalle. Pitäisi yrittää katsoa omaa alaa ulkopuolelta, muuttua tarvittavalta osin itse, eikä keskittyä ensisijaisesti yrittämään muuttaa muita. "Mielestäni pitää olla valmis todelliseen muutokseen. Hiljattain ei-hevosihmisten parissa tuli esille Hollannin laukka- ja raviurheilun sääntömuutos piiskankäytöstä. Kun alan ihmiset kertoivat saaneensa aikaan tämän hyvän muutoksen eli maksimissaan 9 piiskaniskua yhden lähdön aikana, heidän yllätyksekseen esitystä kuuntelevat tahot purskahtivat nauruun. "He rupesivat miettimään, laskeeko kenties joku virallinen valvoja niitä piiskaniskuja, ja koko asia tuntui heidän mielestään aivan uskomattoman surkuhupaisalta - ei tästä maailmasta." Toinen esimerkki on olympiatason esteratsastaja joka halusi, että Blaauw "kertoo ihmisille eräänlaisessa pr-kampanjassa, miten hyvin estehevosia pidetään". "Kysyin häneltä sitten, että ovatko hänen hevosensa paljon keskenään laumassa ulkona. Vastaus oli, että ne ovat sellaiseen aivan liian kalliita. Se oli itse asiassa vastaus miltei jokaiseen kysymykseen, joka liittyi hevosen jokapäiväiseen hyvinvointiin."Blaauwin mielestä kannattaa tehdä se, mikä on oikein ja jos asiasta ei ole aivan varma, hän antaa ilmaisen neuvon: Jos et ole ihan varma, kysy mielipidettä joltakin lapselta."Jos keneltä tahansa lapselta kysyttäisiin, saako hevosta löydä piiskalla 9 kertaa yhden lähdön aikana, jokainen heistä vastaisi, että hevosta ei saa lyödä yhtäkään kertaa. Tai jos kysyt lapselta, voiko hevosta pitää kultaisessa häkissä koska se on niin kallis, lapsi vastaa kauhistuneena, että ei voi. Todennäköisesti ne ovat oikeita vastauksia. Ne eivät katoa sillä, että niihin johtavia kysymyksiä ei koskaan kysytä." Toivoa onTähän väliin hän kertoi tapauksen, jossa hänet kutsuttiin tarkastelemaan erään kokeneen tallinpitäjän toimintaa, arvioimaan, olisiko hänen tallillaan mahdollista parantaa hevosten hyvinvointia. "Kaikki mitä ehdotin, oli hänen mielestään mahdotonta toteuttaa. Sitten kysyin, onko hänellä työntekijöitä ja minkä ikäisiä he ovat. Kun hän vastasi, että kymmenisen 18-25 -vuotiasta työntekijää, kysyin, voinko esittää samat kysymykset heille. Sain luvan. Kysyin heiltä ja tallinpitäjä kuunteli. Kävikin niin, että kun olimme valmiita, tallinpitäjä sanoi huojentuneena, että löytyihän niitä ratkaisuja, kun useampi kuin yksi pää mietti niitä. Ne ratkaisut otettiin käyttöön.".Kerran vielä ja sitten se on loppu - Pariisin jälkeen viisiottelussa urheillaan ilman hevosia .Entinen viisiotteluvalmentaja Petri Nykänen: "Mitä seuraavaksi?" .Näkökulma: Mitä ravit ja ratsastus voivat oppia nykyaikaisen viisiottelun kohtalosta?. Kilparatsastuksen hintaBlaauw ottaa esille hevosten jatkuvan kuljettamisen paikasta toiseen. Sitä pidetään ikään kuin alan oikeutena, mutta Blaauw ei usko, että näin voidaan nykymaailmassa jatkaa. "Se ei ole ympäristöystävällistä eikä kestävää. Hirvittää ajatellakin, miten paljon dieseliä palaa taivaan tuuliin hevoskilpailujen takia."Sitä paitsi kilparatsastuksen merkitys on laskemassa - jopa olympiatasolla."Kuka mielestäsi on tunnetuin hollantilainen olympiaratsastaja? Anky van Grunsven. Mutta Ankysta on kulunut jo aikaa. Hänen jälkeensä tulleita ei tunne enää kukaan. Hollantilaisen ratsastuksen voi pelastaa somejulkkis, joka ei tule koskaan ratsastamaan olympialaisissa, vaan on muista syistä suosittu. Hän on Britt Decker, jolla on 300 000 Tiktok-, Instagram ja Facebook -seuraajaa. Hänellä on andalusianhevonen George. Nuoriso ja lapset jonottavat kolme tuntia saadakseen hänen nimmarinsa.". Blaauw jatkaa tylyttämistä."Eikä ole sanottua että ratsastus sitäpaitsi pysyy olympialaissa. Se on KOK:n mielestä kallis. Mutta ennen muuta se on hyvin vähän seurattu. Eikä mikään ihme, sillä kukaan ei-hevosihminen ei jaksa katsoa kouluratsastusta, sillä he eivät ymmärrä sen sääntöjä, ja jos ymmärtävät, he ihmettelvät politiikkaa - miksi joku saa aina hyvät pisteet ja joku toinen ei koskaan. Mutta ei esteratsastuksellakaan kovin hyvät katsojaluvut ole. Se vain on fakta."Kysymykseen, kuinka paljon vastustusta nousee puhtaasti siksi, että ei tunneta hevosalaa, Blaauw vastaa pohtimalla mitä tieto on, kun siitä ei ole selvää käsitystä koko hevosalalla. Sitten kertoo anekdootin vuosikymmenten takaa. "En ollut ajatellut hyvinvointiasioita oikeastaan ollenkaan, mutta eräänä päivänä huomasin, että minua ympäröivillä hevosnaisilla oli joka ikisellä erilainen käsitys siitä, mikä on hyväksi hevosille. Ja tänä päivänä edes eläinoikeusihmiset eivät pääse konsensukseen. Joidenkin mielestä riittää, että "hevoset kärsivät mahdollisimman vähän", toisten mielestä suunnitelma ei ole valmis ennen kuin kaikki eläinten hyötykäyttö loppuu. Eivätkä he ole kaikki jotain hihhuleita, vaan koulutettuja, älykkäitä ihmisiä."Blaauw sanoo olevansa itse "tieteen tutkiman tiedon kannalla". Ja hyvä olisi, että tietoa saataisiin hevosihmisten ulottuville vaikka pienellä pakolla. "Itse olisin jonkinlaisen pakollisen kurssin kannalla hevosenpitäjille, saman, mitä vaaditaan ajokortin kanssa. Mutta myönnettävä se on, minua ei siinä asiassa kyllä juurikaan kannateta.".Kuka on Haike Blaauw?Hän toimii johtajana ratsastuskoulujen kattojärjestössä nimeltä Federatie van Nederlandse Ruitersportcentra (FNRS), mutta 32 vuoden työuransa hän on tehnyt hotellialalla.Harrastuksenaan Blaauw ratsastaa, mutta harrastajatasolla. "Eniten olen varmaan kenttäratsastaja", hän kertoo. Hän on tehnyt pitkän uran myös Hollannin kuningashuoneen paraatiratsastajana. Sinne hän ajautui varusmiespalveluksensa aikana ja jäi harrastuksekseen. "Olen toiminut siellä kapteenina ja palvellut kunigatar Beatrixia ja koko kuninkaallista perhettä 35 vuotta. Vasta viime vuonna jäin eläkkeelle siitä hommasta."27.11. klo 17 vaihdettu otsikkokuva ja muutettu otsikko siihen sopivaksi. Lisätty Britt Deckerin kuva.

Anky van Grunsvenista on kulunut jo aikaa, muistuttaa Hauke Blaauw

Aiheeseen liittyvää