FEI:n yleiskokouksessa Abu Dhabissa oli aamupäivällä käsittelyvuorossa hevosten hyvinvointi. Kokouksen avannut pääsihteeri Sabrina Ibanez painotti, että hevosten hyvinvointiin tähtäävä toimintasuunnitelma Equine Welfare Strategy Action Planin alkoi jo hyvissä ajoin ennen Pariisin olympialaisten alla esiin tulleita kuvia.”Yksi keskeinen teema toimintasuunnitelmassamme on suojelijana olemisen konsepti. Tämä osoittaa ainutlaatuisen näkemyksemme ihmisen ja hevosen välisestä suhteesta, korostaen ihmiset hevosen hyvinvoinnin suojelijana. Termit eivät ole vain symbolisia, vaan edustavat merkityksellistä siirtymää kunnioittaa hevosia ja asettaa niiden hyvinvointi etusijalle”, Ibanez sanoi..Turpahihnan kireysmittari puhuttiEniten aikaa vei ensi kaudella voimaan tulevan turpahihnan kireyden mittaavan laitteen esittely. Se myös herätti eniten keskustelua kokoukseen osallistuvien kesken.Todettiin, että aiemmin mittaamiseen on käytetty sormia, mikä ei ole johdonmukaista, sillä sormet ovat erikokoisia. Uudesta mittauslaitteesta on pyritty tekemään objektiivinen, ennakoitava ja turvallinen niin, että se estäisi konflikteja mittaustilanteessa.Laite on kehitetty tutkimuksen pohjalta jo käytössä olevien laitteiden pohjalta, esimerkiksi Sveitsissä on jo oma mittauslaitteensa. Tuotetta on testattu ja kehitetty palautteiden pohjalta. Mittaustilanteessa 1,7cm paksu ja 3cm leveä muovikiila tulee viedä kokonaan turpahihnan läpi nenäluun päältä. Katso FEI:n ohjevideo.Turpahihnan tarkastus on tarkoitus tehdä ennen kilpailustarttia, eli ratsukko ei saa starttilupaa, mikäli tiukkuutta ei ole säädetty sallittuun kireyteen. Jos tarkastus tehdään suorituksen jälkeen ja se on liian tiukka, seuraa suorituksen hylkäys ja keltainen kortti.Mittauslaite tulee myyntiin kaikille halukkaille, mutta vielä ei ole päätetty miten ja mistä sitä saa ostaa. FEI:n stewardit saavat oman kappaleensa ilmaiseksi.Sääntö otetaan käyttöön näillä näkymin vasta toukokuun alusta, sillä laitteen valmistus ja jakelu on viivästynyt.Kansainvälisen kouluratsastajien klubin, IDRC:n, pääsihteeri Klaus Roeser kyseenalaisti mittaamista nenän päältä sen sijaan, että se mitattaisiin sivusta. ”Moni ratsastaja on sitä mieltä, että olisi parempi mitata sivusta kuin päältä”, Roeser sanoi.FEI:n eläinlääkinnällisen johtajan Göran Åkerströmin mukaan asiaa on tutkittu. Sivusta mitattaessa olisi vaikea tunnistaa eri hevosten anatomiset piirteet. ”Mittauksen tulee olla helppoa kaikille. Tutkimuksen mukaan on helpompaa mitata nenän päältä, ja se on turvallista. Se antaa hyvän mittauksen kokonaispaineesta turvan ympärillä”, Åkerström sanoi..Esteratsastaja ja kansainvälisen esteratsastajien klubin, IJRC:n, puheenjohtaja Francois Mathy Jr. puolestaan piti sekä hylkäystä että keltaista korttia liian kovana rangaistuksena, jos mittaus tehdään suorituksen jälkeen.”Joskus laitetta ei saa turpahihnan läpi, ei siksi että se olisi tiukalla vaan siksi, että hevonen on liian kiihtynyt suorituksen jälkeen. Mielestäni keltainen kortti on vahva viesti. Miksi hylkäys ei riitä?” Mathy Jr. kysyi.FEI:n lakiosaston johtaja Mikael Rentsch vastasi, että asiasta oli keskusteltu, mutta säännöt ovat nyt tällaiset eikä siinä ole joustoa. Turparemmin tarkastus halutaan suoritettavaksi ennen kilpailua.”Emme halua rangaista, vaan että turparemmi on oikealla kireydellä”, Rentsch sanoi.Ratsastajien edustajana FEI:n hallituksessa istuva esteratsastaja Jessica Kürten kommentoi asiaa:”Ehkä urheilussa olemme unohtaneet, missä olemme. Hevosia on ehkä pyydetty kilpailemaan tasolla, johon niitä ei vielä ole koulutettu. Turpahihna on laitettu ehkä liian kireälle, jotta ratsastaja, joka saattaa myös olla taidoilleen liian vaikean tehtävän edessä, pystyisi kontrolloimaan hevosta.”Hän toivoo enemmän kontrollia siihen, että hevoset ja ratsastajat kilpailisivat taitojansa vastaavalla tasolla. Heidän tulisi edetä progressiivisesti eikä yrittää hypätä tasolla, johon heidän osaamisensa ei riitä. Tämä kuumentaa keskustelua, vaikka sen pitäisi olla tervettä järkeä.”Haluaisin, että miettisimme tätä sen sijaan, että keskustelemme, mitataanko kireys oikealta, vasemmalta vai keskeltä. Uskomatonta, että olemme tulleet tähän”, Kürten sanoi..Muita käsiteltyjä aiheitaFEI:n TackApp-sovellus on puhuttanut, sillä välillä siihen on tullut päivityksiä kesken kisaviikonlopun, mikä on aiheuttanut ongelmia. Näiden välttämiseksi sovelluksen varustelistausta tullaan päivittämään joka kuun ensimmäinen maanantai. Lisäksi pohditaan, tulisiko varustesäännöt irrottaa lajisäännöistä omaksi erilliseksi osastokseen, jotta niiden päivittäminen olisi joustavampaa.Hevosten kaltoinkohtelusta on mahdollista ilmoittaa FEI:lle nettilomakkeella nimettömästi. Lisäksi FEI tekee ensi vuoden aikana mallisäännöstön, jotka kaikkien kansallisten liittojen tulee integroida omiin säännöstöihinsä. Samat standardit on saatava kaikkiin jäsenmaihin, mikä on haasteellista.USA:n ratsastajainliiton USEF:in Halley Griffin otti puheeksi läpinäkyvyyden:”Kohtaamme syytöksiä siitä, että meiltä toimet puuttuvat hevosten kaltoinkohtelutapauksissa. Olisiko tapaa tarjota enemmän läpinäkyvyyttä ja kommunikaatiota yleisön kanssa?FEI:n Rentsch totesi, että prosessit vievät aikansa, sillä kaikkia osapuolia tulee kuulla ennen toimimista. Ratsastajien ja hevosten kanssa toimivien tulee tietää seuraukset huonosta käytöksestä.”Haluamme tarjota kansallisille liitoille työpajoja, joilla näyttää millaisia ovat parhaat käytännöt kommunikointiin.”Tärkeäksi aiheeksi nousi myös urheiluhevosten kokema fyysinen ja emotionaalinen stressi ja sen tunnistaminen. Aihetta tutkitaan ja asenteiden muuttamiseksi työryhmässä on ulkopuolinen asiantuntija, joka on erikoistunut ihmisten käytöksen muuttamiseen.IJRC:n Mathy Jr. kysyi tarkennusta aiheeseen:”Tämä on kilpaurheilua, en tiedä yhtään urheilijaa, joka suorittaa ilman emotionaalista ja fyysistä stressiä. Joten mitä te oikeastaan haluatte tunnistaa?”FEI:n Åkerström ei antanut suoraa vastausta. Hänen mukaansa tulee katsoa hevosen mielentilaa. Kaikki tunnistavat ontumisen tai ähkyn, mutta hevoset osaavat peittää emotionaalisen stressin.”On tärkeää, että ainakin tunnustamme ja tunnistamme, että se on olemassa. Erityisesti kotona. Esimerkiksi toiset hevoset tarvitsevat enemmän liikuntaa. Moni asia vaatii oikeastaan asian tiedostamista, sitä haluamme”, Åkerström vastasi.Mathy Jr. ei tyytynyt vastaukseen vaan jatkoi:”Hyväksytkö, että fyysinen ja emotionaalinen stressi on osa kaikkea urheilua? Et näe missään lajissa urheilijan hymyilevän ja rentoutuvan suorituksen aikana.”Åkerströmin oli myönnettävä, että kaikessa urheilussa on fyysisen ja emotionaalisen stressin elementtejä.”Urheillessamme ratsastajalla ja hevosella on fyysistä ja emotionaalista stressiä. Onkin katsottava hevosen koko elinkaarta, löydettävä tasapaino, että sillä on pääasiassa positiivista eikä negatiivista”, Åkerström sanoi..Kouluratsastus pohdinnassa Ermelossa – Marko Björs nostaisi keskiöön oikein sovitetut varusteet ja tuntuman
FEI:n yleiskokouksessa Abu Dhabissa oli aamupäivällä käsittelyvuorossa hevosten hyvinvointi. Kokouksen avannut pääsihteeri Sabrina Ibanez painotti, että hevosten hyvinvointiin tähtäävä toimintasuunnitelma Equine Welfare Strategy Action Planin alkoi jo hyvissä ajoin ennen Pariisin olympialaisten alla esiin tulleita kuvia.”Yksi keskeinen teema toimintasuunnitelmassamme on suojelijana olemisen konsepti. Tämä osoittaa ainutlaatuisen näkemyksemme ihmisen ja hevosen välisestä suhteesta, korostaen ihmiset hevosen hyvinvoinnin suojelijana. Termit eivät ole vain symbolisia, vaan edustavat merkityksellistä siirtymää kunnioittaa hevosia ja asettaa niiden hyvinvointi etusijalle”, Ibanez sanoi..Turpahihnan kireysmittari puhuttiEniten aikaa vei ensi kaudella voimaan tulevan turpahihnan kireyden mittaavan laitteen esittely. Se myös herätti eniten keskustelua kokoukseen osallistuvien kesken.Todettiin, että aiemmin mittaamiseen on käytetty sormia, mikä ei ole johdonmukaista, sillä sormet ovat erikokoisia. Uudesta mittauslaitteesta on pyritty tekemään objektiivinen, ennakoitava ja turvallinen niin, että se estäisi konflikteja mittaustilanteessa.Laite on kehitetty tutkimuksen pohjalta jo käytössä olevien laitteiden pohjalta, esimerkiksi Sveitsissä on jo oma mittauslaitteensa. Tuotetta on testattu ja kehitetty palautteiden pohjalta. Mittaustilanteessa 1,7cm paksu ja 3cm leveä muovikiila tulee viedä kokonaan turpahihnan läpi nenäluun päältä. Katso FEI:n ohjevideo.Turpahihnan tarkastus on tarkoitus tehdä ennen kilpailustarttia, eli ratsukko ei saa starttilupaa, mikäli tiukkuutta ei ole säädetty sallittuun kireyteen. Jos tarkastus tehdään suorituksen jälkeen ja se on liian tiukka, seuraa suorituksen hylkäys ja keltainen kortti.Mittauslaite tulee myyntiin kaikille halukkaille, mutta vielä ei ole päätetty miten ja mistä sitä saa ostaa. FEI:n stewardit saavat oman kappaleensa ilmaiseksi.Sääntö otetaan käyttöön näillä näkymin vasta toukokuun alusta, sillä laitteen valmistus ja jakelu on viivästynyt.Kansainvälisen kouluratsastajien klubin, IDRC:n, pääsihteeri Klaus Roeser kyseenalaisti mittaamista nenän päältä sen sijaan, että se mitattaisiin sivusta. ”Moni ratsastaja on sitä mieltä, että olisi parempi mitata sivusta kuin päältä”, Roeser sanoi.FEI:n eläinlääkinnällisen johtajan Göran Åkerströmin mukaan asiaa on tutkittu. Sivusta mitattaessa olisi vaikea tunnistaa eri hevosten anatomiset piirteet. ”Mittauksen tulee olla helppoa kaikille. Tutkimuksen mukaan on helpompaa mitata nenän päältä, ja se on turvallista. Se antaa hyvän mittauksen kokonaispaineesta turvan ympärillä”, Åkerström sanoi..Esteratsastaja ja kansainvälisen esteratsastajien klubin, IJRC:n, puheenjohtaja Francois Mathy Jr. puolestaan piti sekä hylkäystä että keltaista korttia liian kovana rangaistuksena, jos mittaus tehdään suorituksen jälkeen.”Joskus laitetta ei saa turpahihnan läpi, ei siksi että se olisi tiukalla vaan siksi, että hevonen on liian kiihtynyt suorituksen jälkeen. Mielestäni keltainen kortti on vahva viesti. Miksi hylkäys ei riitä?” Mathy Jr. kysyi.FEI:n lakiosaston johtaja Mikael Rentsch vastasi, että asiasta oli keskusteltu, mutta säännöt ovat nyt tällaiset eikä siinä ole joustoa. Turparemmin tarkastus halutaan suoritettavaksi ennen kilpailua.”Emme halua rangaista, vaan että turparemmi on oikealla kireydellä”, Rentsch sanoi.Ratsastajien edustajana FEI:n hallituksessa istuva esteratsastaja Jessica Kürten kommentoi asiaa:”Ehkä urheilussa olemme unohtaneet, missä olemme. Hevosia on ehkä pyydetty kilpailemaan tasolla, johon niitä ei vielä ole koulutettu. Turpahihna on laitettu ehkä liian kireälle, jotta ratsastaja, joka saattaa myös olla taidoilleen liian vaikean tehtävän edessä, pystyisi kontrolloimaan hevosta.”Hän toivoo enemmän kontrollia siihen, että hevoset ja ratsastajat kilpailisivat taitojansa vastaavalla tasolla. Heidän tulisi edetä progressiivisesti eikä yrittää hypätä tasolla, johon heidän osaamisensa ei riitä. Tämä kuumentaa keskustelua, vaikka sen pitäisi olla tervettä järkeä.”Haluaisin, että miettisimme tätä sen sijaan, että keskustelemme, mitataanko kireys oikealta, vasemmalta vai keskeltä. Uskomatonta, että olemme tulleet tähän”, Kürten sanoi..Muita käsiteltyjä aiheitaFEI:n TackApp-sovellus on puhuttanut, sillä välillä siihen on tullut päivityksiä kesken kisaviikonlopun, mikä on aiheuttanut ongelmia. Näiden välttämiseksi sovelluksen varustelistausta tullaan päivittämään joka kuun ensimmäinen maanantai. Lisäksi pohditaan, tulisiko varustesäännöt irrottaa lajisäännöistä omaksi erilliseksi osastokseen, jotta niiden päivittäminen olisi joustavampaa.Hevosten kaltoinkohtelusta on mahdollista ilmoittaa FEI:lle nettilomakkeella nimettömästi. Lisäksi FEI tekee ensi vuoden aikana mallisäännöstön, jotka kaikkien kansallisten liittojen tulee integroida omiin säännöstöihinsä. Samat standardit on saatava kaikkiin jäsenmaihin, mikä on haasteellista.USA:n ratsastajainliiton USEF:in Halley Griffin otti puheeksi läpinäkyvyyden:”Kohtaamme syytöksiä siitä, että meiltä toimet puuttuvat hevosten kaltoinkohtelutapauksissa. Olisiko tapaa tarjota enemmän läpinäkyvyyttä ja kommunikaatiota yleisön kanssa?FEI:n Rentsch totesi, että prosessit vievät aikansa, sillä kaikkia osapuolia tulee kuulla ennen toimimista. Ratsastajien ja hevosten kanssa toimivien tulee tietää seuraukset huonosta käytöksestä.”Haluamme tarjota kansallisille liitoille työpajoja, joilla näyttää millaisia ovat parhaat käytännöt kommunikointiin.”Tärkeäksi aiheeksi nousi myös urheiluhevosten kokema fyysinen ja emotionaalinen stressi ja sen tunnistaminen. Aihetta tutkitaan ja asenteiden muuttamiseksi työryhmässä on ulkopuolinen asiantuntija, joka on erikoistunut ihmisten käytöksen muuttamiseen.IJRC:n Mathy Jr. kysyi tarkennusta aiheeseen:”Tämä on kilpaurheilua, en tiedä yhtään urheilijaa, joka suorittaa ilman emotionaalista ja fyysistä stressiä. Joten mitä te oikeastaan haluatte tunnistaa?”FEI:n Åkerström ei antanut suoraa vastausta. Hänen mukaansa tulee katsoa hevosen mielentilaa. Kaikki tunnistavat ontumisen tai ähkyn, mutta hevoset osaavat peittää emotionaalisen stressin.”On tärkeää, että ainakin tunnustamme ja tunnistamme, että se on olemassa. Erityisesti kotona. Esimerkiksi toiset hevoset tarvitsevat enemmän liikuntaa. Moni asia vaatii oikeastaan asian tiedostamista, sitä haluamme”, Åkerström vastasi.Mathy Jr. ei tyytynyt vastaukseen vaan jatkoi:”Hyväksytkö, että fyysinen ja emotionaalinen stressi on osa kaikkea urheilua? Et näe missään lajissa urheilijan hymyilevän ja rentoutuvan suorituksen aikana.”Åkerströmin oli myönnettävä, että kaikessa urheilussa on fyysisen ja emotionaalisen stressin elementtejä.”Urheillessamme ratsastajalla ja hevosella on fyysistä ja emotionaalista stressiä. Onkin katsottava hevosen koko elinkaarta, löydettävä tasapaino, että sillä on pääasiassa positiivista eikä negatiivista”, Åkerström sanoi..Kouluratsastus pohdinnassa Ermelossa – Marko Björs nostaisi keskiöön oikein sovitetut varusteet ja tuntuman
