Ulos ahtaasta lasimaljasta, kultakala! Ypäjän kansainvälisessä pedagogien seminaarissa todettiin, että muutos on vääjäämätön

Hevosalan opetuksen arviointia tekevän Internation Group for Equestrian Qualificationsin (IGEQ) tekninen asiantuntija, britti Sam York on entinen kilparatsastaja kenttäkilpailussa, nykyinen valmentaja. IGEQ on 35 eri ratsastajainliiton yhteinen elin, joka harmonisoi ratsastuksenopettajien koulutusta ja pätevyysvaatimuksia. Mukana oli myös toinen pedagoginen ryhmittymä Equestrian Educational Network EEN. Järjestöissä on huomattu turbulanssi, jonka keskiössä hevosala parhaillaan on. Se oli myös aihe, josta puhuttiin. "Hevosala on tällä hetkellä kuin kultakala ahtaassa lasimaljassa, vankina, kaikkien katseiden kohteena", York toteaa. "Alaamme on haastettu. Nyt pitää lopettaa puhuminen ja aloittaa tekeminen. Tällä osaamisella, joka tässäkin huoneessa on koolla, sen pitäisi olla mahdollista. "Kysymykseen, miltä teistä muista tuntuu, hän sai vastauksia kuten "tuntuu, kuin olisi hyökkäyksen kohteena". "Paineen alla". "Tarkastelun kohteena."Ja niin edelleen. Se voidaan nähdä positiivisena hyvänä asiana. "Kun hyppää ulos pikku akvaariostaan, ulkopuolella on se oikea, orgaaninen maailma", York tuumi ja totesi, että muutos on jo täällä. Turha taistella vastaan. Hän kertoi itsekin muuttuneensa ulkopuolisen paineen myötä. Ratsastaessaan tien reunassa, hän on, kuin huomaamattaan, siirtänyt raipan ulkokäteen. "En ole mieltänyt tehneeni väärinkään pitäessäni raippaa, mutta jostakin se kertoo.". York, 51, on pitkän linjan kenttäratsastaja kahden ja kolmen tähden tasolla. Rakas omakasvatti palominotamma Oakring Dalliance (Treliver Decanter - Libro) jouduttiin lopettamaan viime viikolla, ja hän on asiasta edelleen murtunut. "En ollut erityisen voitontahtoinen kilparatsastaja, mutta nykyään olen hyvin kunnianhimoinen valmentaja." . Luennolla katsottiin kuvia onnettomuuksista, kylkeen painuneista kannuksista ja kireistä turpahihnoista, hiljaisuuden vallassa. "Ihmiset lukevat uutisia ja ajattelevat ”näinkö hevosia valmennetaan? Mutta nyt kun ihmisten mielenkiinto on herännyt, meillä on tilaisuus näyttää heille miten hevosia pidetään." On puhuttu kauan ja hartaasti. Nyt siirrytään sanoista tekoihin, hän ehdottaa. "Jos me itse sanomme, että meillä on katastrofi, miksi ihmiset ulkopuolella sanoisivat mitään muuta?", York jatkaa. Hän kertoo saaneensa jokin aika sitten täysin keskenään poikkeavat tuomaripisteet kenttäkisojen kouluosuudessa ja ihmetelleensä asiaa. Kollega totesi sen olleen eniten merkki siitä, että asiat ovat muuttumassa. Ei silti ole syytä lakata ratsastamasta hevosia oikein. Alalla on edelleen paljon hyviä, ikivanhoja käytäntöjä, joita ei ole syytä hylätä. Päinvastoin, ne pitää tunnistaa ja tuoda esiin. Pitkän linjan tunnustetut tähtivalmentajat tulisi Yorkin mielestä kiireesti sitouttaa uusiin, kestäviin sääntöihin esimerkiksi niin, että he tenttivät aiheesta loppukokeen."Koko koulutusta ei voi tähtivalmentajilta edellyttää, ei tarvitsekaan, sillä he osaavat kyllä. Heidän kohdallaan täytyy varmistua, että tietyt oppimiseen ja hevosen hyvinvointiin liittyvät evidence based -menetelmät ovat heidän tiedossaan ja käytössään", York tuumaa. Miten sitten saadaan kuuluisat, kannuksensa jo hankkineet valmentajat kiinnostumaan uusista säännöistä ja toimintatavoista ja sitoutumaan niihin?"Tätä olen paljon miettinyt. Heille pitäisi mielellään olla siitä hyötyä vaikkapa Michelin-tähditysten tapaan. Luulen, että olisi aika kiva saada "ratsastusvalmennuksen Michelin-tähdet" oman maneesin päätyyn. Iso-Britanniassa on punainen traktori-merkki elintarvikkeissa, sillä se kertoo, että tuote on tehty Britanniassa kestävän kehityksen periaattein. "Ihmiset ostavat sen, vaikka se olisi hieman kalliimpikin." Samalla lailla voitaisiin hänen mielestään alkaa palkita kaikissa arvostelulajeissa hevosystävällisimmästä ratsastustavasta, ja tästä puhuessaan hän toistaa, mitä hollantilaistuomari Frenk Jespers kertoi Hevosurheilu Ratsastukselle viime huhtikuussa. "Se voisi alkaa pienesti, mutta jos se tehtäisiin oikein, kuka tietää, siitä voisikin tulla se palkinto, jotka kaikki kilparatsastajat loppujen lopuksi eniten haluaisivat!"Iso-Britanniassa on havaittavissa, että oikeastaan kukaan ei johda tilannetta. Se johtuu todennäköisesti silkasta ylivarovaisuudesta, jopa pelosta joutua somekansan hampaisiin. York kertoo, kuinka järjestö toisensa jälkeen hänen kotimaassaan toteaa, että "tämä on pikemminkin sen ja sen järjestön asia". Hän kertoo myös pelonsekaisesta hämmennyksestä, joka on vallannut koko hevosalan. Hän kävi pitämässä klinikan harrasteratsastajille pohjoisessa Iso-Britanniassa. Yksi hyvin kokemattomista ratsastajista totesi, ettei "halua ratsastaa hevostaan yhtään pyöreämmäksi." "Ratsastaja ei oikeastaan tiennyt miksi, mutta hän oli silmin nähden ahdistunut asiasta."Isoja muutoksia on todennäköisesti edessä, ja kuten IGEQ- ja EEN -ihmiset Hevosopistolla totesivat, muutos on ikuista, mutta summamutikassa ei pidä lähteä heittämään toimivia käytäntöjä romukoppaan. "Emme me voi rynnätä kieltämään jotain välineitä tietämättä miksi me niin teemme. On keskusteltava. On tehtävä merkityksellisiä, isoja muutoksia, mutta harkittuja ja kestäviä muutoksia", York tuumaili. Evidence based, eli tieteelliseen näyttöön perustuvaan hevosenpitoon, valmentamiseen, kouluttamiseen ja opettamiseen ollaan menossa, se on selviö. Salissa todettiin, että paras lopputulos saadaan, kun tämä tapahtuu käsi kädessä empiirisen käytännön kokemuksen, eli kokeneiden ja taitavien valmentajien kanssa, sillä heillä on tieto siitä, mistä lajissa itsessään on kyse. . Kuten yleisössä istunut saksalainen estevalmentaja Markus Scharmann totesi: "Evidence based -teorioista on vielä matkaa evidence based -käytäntöihin. Me tarvitsisimme seuraavaksi, että joku selittää tieteen kielellä auki sitä hyvää käytännön tekemistä, mitä meillä ratsastuksessa jo on."York vastasi hänelle, että eräs hänen tuttu valmentajansa oli tuhahtanut, ettei noita teorioita jaksa, ne vaativat niin paljon perehtymistä, että pitäisi suorittaa niistä ensin gradu. York oli vastannut hänelle, että ei tarvitse, me toteutamme niitä jo, emme vain tienneet tekevämme niin. "Kuten eräskin sanoi, jaa, tuostako (tutusta jokapäiväisestä asiasta) puhutaan. En tiennyt, että sillä on oikein nimikin!" York sanoo, että ei-hevosihmisten antamat mielipiteet ovat kaikkein kallisarvoisimpia"On todella mielenkiintoista, kun joku alan ulkopuolelta kysyy vaikka, että miksi tuolla hevosella on kärpäsmaski. Ja kun kuulee tyypillisen hevosihmisen vastauksen "se on sille hyödyksi", maski on hänen mielestään edelleen aivan kauhea ajatus. Alan sisäpuolella olemme sokeutuneet tällaiselle. Me emme myöskään näe vaaran merkkejä silloinkaan, kun vaara on jo lähellä. Suuressa osassa Australiaa kiellettiin pari vuotta sitten risuestelaukat kokonaan, kun yleisö kerta kaikkiaan kyllästyi jatkuviin kuolemantapauksiin."Hollantilainen koulutuomari Mascha Reijs toi esiin kotimaassaan esiintyvän ongelman valtavasta määrästä kaikenkarvaisia "asiantuntijoita", jotka pitävät hevosalan kursseja, mutta joiden pätevyydestä ei ole välttämättä takeita. "Kuka näistä pystyy ottamaan selvää? Onko muissa maissa sama ongelma?" . Kysymykseen, missä hyvinvointiongelmien sylttytehdas piilee, kun alalla on kuitenkin paljon todellista osaamistakin, israelilainen ratsastuksenopettaja Dana Rosiner vastasi osoittamalla sormellaan rahaa, hevosten ylikalliita myyntihintoja, jotka ovat muuttamassa koko urheilua. Tästä on seurannut ahneus ja kiire saada heikosti ratsastaville asiakkaille tuotetuksi riittävän nopeasti GP-hevosia. Miksei muitakin hevosia. Tämä reitti pitäisi Rosinerin mielestä sääntöteitse sulkea niin, että rahalta riisutaan edes osa siitä vallasta, mikä sillä tällä hetkellä on. Hänen mukaansa olisi hyvä asettaa panokset alkutaipaleelle: "Nuorten ratsastajien kisat ovat muuttuneet hevosten välisiksi kisoiksi. Niissä mitataan hevosten laatua paljon enemmän kuin ratsastajien", hän sanoi. "Ja se ei ole lainkaan hyvä asia urheilulle."Hän viittasi MM-kisoissa aiemmin käytössä olleeseen neljän hevosen vaihtofinaalikonseptiin, jolla mitattiin ratsastajien taitoja. Kyseinen finaali poistettiin kymmenisen vuotta sitten hevosen hyvinvointiseikkoihin ja ratsastuksen periaatteisiin vedoten. Rosiner sanoo ymmärtävänsä, että "Nick Skelton ei ehkä halua lainata hevostaan Markus Beerbaumille", mutta lasten kisoissa tämän ei pitäisi olla mikään ongelma, hehän muutenkin vaihtavat hevosia ja poneja tiuhempaan.

Ulos ahtaasta lasimaljasta, kultakala! Ypäjän kansainvälisessä pedagogien seminaarissa todettiin, että muutos on vääjäämätön

Aiheeseen liittyvää