Väitös: Lain nimi muuttui, vanha termi eläinsuojelu jäi arkeen – "Hyvinvointi voi olla niissä tilanteissa aika kaukana"

Mitä voisi tehdä paremmin eläinsuojeluvalvonnassa, kysyy väitöstutkimuksessaan helsinkiläinen eläinlääketieteen lisensiaatti Elli Valtonen, joka on toiminut valvontaeläinlääkärinä ja viime vuodet väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistolla. Valtonen väitteli keskiviikkona 24.6. Helsingin yliopistolla. Anna Valros Helsingin yliopistolta toimi kustoksena eli puheenjohtajana ja vastaväittäjänä oli dosentti Jaana Husu-Kallio, joka on tehnyt pitkän uran EU-tasolla ja Suomessa, muun muassa Eviran pääjohtajana.Väitöskirjan nimi on Official animal welfare control and offences against companion animals – what can we do better? (Virallinen eläinten hyvinvoinnin valvonta ja lemmikkieläimiin kohdistuvat rikokset – mitä voisimme tehdä paremmin?) ja se sai opponentilta kiitosta, ja aivan erityisesti havainnollisista taulukoistaan.Se löytyy englanninkielisenä täältäViimeisten 15 vuoden aikana virkaeläinlääkäreiden tekemien eläinsuojelutarkastusten ja hallinnollisten toimenpiteiden määrä on ollut kasvussa Suomessa. Yhä suurempi osa eläinsuojelurikoksista liittyy lemmikki- tai seuraeläimiin, joihin tässä yhteydessä luetaan myös hevoset.Eläinsuojelurikoksiin syyllistyneiden henkilöiden profiilit vaihtelivat eläinsuojelurikoksen tyypin mukaan, samoin rikosprosessin aikana teoille annetut selitykset eli neutralisaatiot: lemmikkien keräilijät ja eläintuottajat vetosivat muita useammin haastaviin henkilökohtaisiin ja ulkoisiin olosuhteisiin ja moittivat viranomaisten toimintaa epäammattimaiseksi. Väkivaltaisista eläinsuojelurikoksista syytetyt taas vetosivat useimmin tarpeeseen kontrolloida eläimen käyttäytymistä tai omaan epävakaaseen mielentilaansa.Suurin osa käräjäoikeuksissa käsitellyistä tapauksista käsitti lemmikkieläinten passiivista laiminlyöntiä, ja joka neljäs koski eläimeen kohdistuvaa väkivaltaa.. Kuka domestikoi kenet?Vuonna 2023 Valtonen on kirjoittanut romaanin Tainnutuskehto, joka avaa kantaaottavasti eläinlääketieteen opiskelijoiden arkea heidän törmätessään eläinten kärsimykseen ja tehotuotannon ja hoitotyön ristiriitoihin. Väitöstilaisuudessa hän siteerasi alkupuheessaan kirjailija Yuval Noah Hararia: sen sijaan, että ihminen olisi domestikoinut hyötykasvit, ne alistivat ihmisen: Kun vehnällä oli jano, ihminen juotti, kun vehnä ei pitänyt kokkareisesta maasta, ihminen kuokki.Välilevytyrät ja tartuntataudit alkoivat vaivata ihmistä. Työvoimaa eli lapsia tarvittiin.Tarvittiin myös työeläimiä. Ne piti ensin kesyttää, domestikoida.Domestikaation kantasana on sana domus, joka tarkoittaa ihmisasumusta.Ihminen alkoi rakentaa eläimille tarkoitettuja taloja omiensa yhteyteen. Domestikaation aikana kotieläimet ovat lisääntyneet valtavasti, kun taas niiden villit kantamuodot ovat saattaneet hävitä kokonaan.Kävikö eläimille siis hyvin?"Eläimille kävi domestikaation myötä monella tavalla - kuten sanottu, se on osa prosessia, jossa ihminen on pysyvästi tuhonnut lajeja ja elinympäristöjä. Toisaalta moni yksilö on tietysti voinut ihmisen hoidossa hyvin", Valtonen sanoo.Väitöstilaisuudessa tuli todetuksi, että nyt eläimet ovat ihmisten taloissa, halusivat tai eivät, eivätkä pääse niistä pois.Ihmisen hoivissa olevat eläimet voi jakaa kahteen ryhmään: lemmikki- eli seura- ja harraste-eläimiin ja tuotantoeläimiin. Hevonen on erikoinen tapaus, sillä se kuuluu molempiin ryhmiin.Valtonen totesi, että moraalikysymykset ovat aina puhuttaneet. Ihmiset ovat aina pohtineet sitä, mitä saa tehdä toiselle ihmiselle ja eläimelle.Tällä hetkellä ajatellaan, että eläimen käyttö on hyväksyttävää, kunhan se voi hyvin.Mitä hyvinvointi sitten on?Nykyään se määritellään tuskallisten kokemusten poissaoloksi ja positiivisten kokemusten läsnäoloksi.Lainsäädäntö puolestaan lähtee siitä, että ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä.. HyvinvointivalvontaEläinten hyvinvointia valvotaan Suomessa pääosin kuntien eläinlääkäreiden, mutta myös valtioneläinlääkäreiden toimesta, entisten läänineläinlääkäreiden.Lemmikkien osuus eläinsuojelurikoksissa nousi merkittävästi 2010-luvulla. Jopa 2/3 tarkastuksista kohdistuu lemmikkeihin ja hevosiin.Eläinsuojeluvirkoja perustettiin Suomeen lisää vuodesta 2009 lähtien, millä voi olla ilmiöön oma vaikutuksensa.Tilastointi on ollut vaihtelevaa, ja viimeisiltä kolmelta vuodelta ne eivät Ruokaviraston mukaan ole enää vertailukelpoisia.Eläinsuojelurikoksista annettavat tuomiot näyttävät olevan nousussa.Väitöstutkimuksen aineistona käytettiin eläinsuojeludokumentteja vuoden ajalta pääkaupunkiseudulta, jossa ne koskevat pääosin lemmikkieläimiä ja jonkin verran hevosia.Jaana Husu-Kallio totesi, että eläimiin kohdistuvat rikkomukset kiinnostavat ja että eläimen asema on muuttunut yhteiskunnassa.Tutkimusta aiheesta on Husu-Kallion mukaan kuitenkin hämmästyttävän vähän.Husu-Kallio esitti hyviä kysymyksiä ja oli erittäin valpas ja osallistuva opponentti. Hän muun muassa kysyi, mikä tekee eläimestä companion animalin eli lemmikki- tai seuraeläimen, kun esimerkiksi hevonen voi kuulua myös tuotantoeläimiin.Valtonen vastasi toteamalla, että seura- ja harrastuseläin on termi, joka esiintyy lainsäädännössä.Hänen mukaansa hevonen on Suomessa käytännössä seura- ja harrastuseläin, vaikka sen voikin teurastaa ja käyttää ravinnoksi.Lemmikkieläin taas tuntuu terminä arkikielisemmältä ja pitää sisällään pienikokoisemmat eläimet, ei oikeastaan hevosen kokoista.Kolme eri perustetta määrittää, onko eläin lemmikki- tai seuraeläin: sillä on nimi, se voi tulla ihmisen kotiin, sitä ei syödä. Jos kaksi näistä ehdoista toteutuu, on kyseessä lemmikki- tai seuraeläin.”Tuotantoeläinkin voi täyttää kaksi näistä kriteereistä. Tai lemmikkieläimen voi syödä tai sen voi syöttää vaikkapa matelijalle”, Valtonen pohti.Valvontaeläinlääkärin näkökulmasta katsottuna Valtonen sanoo, että edelleen tehdään eläinsuojeluvalvontaa, vaikka laki onkin nykyään nimeltään laki eläinten hyvinvoinnista eikä eläinsuojelulaki.”Hyvinvointi voi olla niissä tilanteissa aika kaukana.”Miten prosessi käytännössä menee?Valtaosa lähtee liikkeelle ulkopuolisen ilmoituksesta. Ne tulevat usein Suomen eläinsuojelu ry:n digitaalisen lomakkeen kautta ja ne ohjataan kuntien viranomaisille eli valvontaeläinlääkäreille. Näitä virkoja on Suomessa tällä hetkellä tiettävästi 129. Valvontaeläinlääkäri harkitsee, antaako ilmoitus aihetta tarkastukselle ja ryhtyy hallinnollisiin toimenpiteisiin, antaa neuvoja ja ohjeita lievissä tapauksissa, kehotuksia, kieltoja tai määräyksiä vakavimmissa tapauksissa, tai ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin, jolloin eläimelle hankitaan muualta hoitoa tai se lopetetaan.Jos lakia on havaittu rikotun, valvontaeläinlääkärin on ilmoitettava asiasta poliisille. Asia tutkitaan. Eräänä päivänä ollaan ehkä käräjillä.Valvontaeläinlääkäri on usein ainoa silminnäkijä eläimen tilanteelle. Hän on myös kuullut eläinten omistajaa. Kaikki tämä toimii usein ainoana syyttäjälle päätyvänä dokumentaationa.Suomessa tehdään noin 7500 eläinsuojeluvalvontakäyntiä vuodessa, joista valtaosa on epäilyyn perustuvia.Opponentin kysymykseen mitä työllä on haettu, Valtonen vastasi kertomalla, että valvontaeläinlääkärin työssään Tampereella ja Helsingissä hän keskittyi seuraeläimiin, ja totesi opiskellessaan kriminologiaa, että eläinsuojeluvalvonnan dokumentit ja eläinsuojelurikokset muodostavat kiinnostavan ja verrattain vähän tutkitun aineiston.Miksi keskittyä rikostentekijöiden selityksiin, neutralisaatioihin?Valtonen kertoo ensin sivuuttaneensa rikoksista syytettyjen selitykset, koska ne vaikuttivat ilmeisiltä ja itsestään selviltä; hän oli kuullut niitä jo paljon, ja ne ovat yleensä samoja. Mutta kun niitä alkoi luokitella, ne avautuivat ihan eri tavalla.TarkastuskäynnilläHusu-Kallio halusi tietää, muuttuuko tilanne sen mukaan, ilmoitetaanko tarkastuskäynnistä tarkastuksen kohteelle ennalta vai ei.Lähtökohta on, että ei ilmoiteta ennalta. Seura- ja harrastuseläimiä ei kuitenkaan pääse näkemään ilman, että omistaja on paikalla, etenkään kerrostaloasunnoissa. Omistajalla on oikeus olla läsnä tarkastuksella, ellei paikalle saapumisen tuottama viivästys vaaranna tarkastuksen tarkoitusta ja aiheuta lisäkärsimystä eläimille. Eläinlääkärin tapauskohtaisen harkinnan perusteella joskus voidaan ilmoittaa vaikkapa ajomatkalta, kun ollaan jo tulossa.Eläinten keräily, ”hoardaaminen”, on kiinnostava ilmiö. Ihminen ei koe sairaudentunnetta, hänen ainoa ongelmansa ovat viranomaiset, jotka eivät jätä rauhaan.Opponentti nosti esiin kiinnostavan kysymyksen siitä, miksi keräilijät, puhekielellä hordaajat, ovat tyypillisesti vanhempia naisia, jotka muuten eivät tee rikoksia, mutta vastausta tähän Valtosella ei ole. Hän totesi, että esiin nousee "rikoksen ja sairauden välinen harmaa kenttä".Husu-Kallio kysyi vielä, luokitellaanko pentutehtailu tähän samaiseen ongelmallisten keräilijöiden ryhmään. Valtonen totesi, että pentutehtailu on hankala termi, koska sitä ei ole lainsäädännössä, vaikka "toimittajat kysyvätkin siitä aina". Lieviä tuomioitaEläinsuojelurikoksista saadut tuomiot ovat melko lieviä. Ehdottomia vankeustuomioita ei käytännössä määrätä. Tosin hallituksella on valmisteilla esitys eläintenpitokieltoon liittyen, jolloin kiellon määrääminen olisi lähtökohtana myös perusmuotoisesta rikoksesta tuomittaessa. Nykyisinkin kielto tulee lähtökohtaisesti määrätä aina, kun vastaaja tuomitaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta.Valtonen toteaa, että rangaistusasteikossa ei sinänsä ole mitään vikaa ja että on normaalia, että suurin osa tuomioista sijoittuu asteikon alaosaan, koska valtaosa teoistakin on lieviä. Mutta jo vuosia sitten on myös kysytty, mikä olisi niin vakava teko, joka johtaisi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.Husu-Kallio kysyi tarkennusta päiväsakkoon, joita usein määrätään rangaistukseksi.Päiväsakko riippuu henkilön tuloista ja on alimmillaan 6 euroa. Valtonen totesi, että usein se on se 6 euroa.Eläimen menettämisseuraamus tulee noin 30 prosentissa tapauksissa, ja sen käyttöä pitäisi väittelijän mielestä tehostaa.Neutralisaatio ja sen erot tuotanto- ja lemmikkieläinten omistajien kesken. Onko niissä jokin perustavanlaatuinen ero?Eroja on yllättävän paljon, mihin tosin saattaa vaikuttaa, onko puolustuksessa mukana neuvomassa oikeusavustaja vai ei.Väkivaltaisista eläinsuojelurikoksista syytettyjen ryhmä poikkeaa seuraeläinpuolella neutralisaatioissaan. Väkivaltaa selitetään vähemmän eikä sitä aina kiistetä. Vedotaan eläimen käyttäytymiseen, mikä on huono selitys oikeudessa, koska siinä myönnetään teko.”Raivostuin. Olen tällainen. Olin päihtynyt.”Tai että ”kissaa piti kouluttaa”, jos kissa vaikka pissasi väärään paikkaan.Kouluttamiseen ylipäätään sisältyy ”harmaa alue”. Valtonen toteaa, että eläimen kanssa harrastamisen ei kuulu sisältää väkivaltaa.Eläimen tarpeettoman kova kohtelu vaihtelee eläinlajista riippuen. Valtosen mielestä koulutusväkivalta on hyvä termi.Olisi myös syytä ottaa huomioon se, mitä ei nähdä. Pienet eläimet, joita on lastenhuoneiden nurkissa tai joita voi kerätä valtavia määriä ilman, että naapurit huomaavat mitään.Väkivaltaa voi olla valvontatilanteessa vaikea havaita, toisaalta sitäkään ei ole tutkittu, mitä eläimille tapahtuu rikosten ja valvonnan seurauksena pidemmällä aikavälillä. Ruokaviraston tehtävä on turvata valvonnan resurssit. Moniammatillinen yhteistyö on rikosten paljastamisessa ja ehkäisyssä avainasemassa. Eläinsuojeluvalvontaa tekevät tietävät, että samoissa osoitteissa voi vierailla eläin- ja lastensuojelun ammattilaisia ja poliiseja, pahimmillaan toisistaan tietämättä.Esimerkiksi tarkastukselle yksin meneminen ei ole aina turvallista ja Eläinlääkäriliiton suositusta parityöstä eläinsuojeluvalvonnassa olisi noudatettava. .Suomen ensimmäisen ravikuninkaan ohjastajan lapsenlapsi muistelee oman eläinlääkäriuransa alkuaikoja häpeällä.Eläinlääkäripäivien antia: ”Toivottavasti hevosihmiset pystyvät katsomaan boksin ulkopuolelta”.Pitkän uran tehnyt eläinlääkäri Matti Estola tiivistää yhteen lauseeseen: "Hevonen ei ole lemmikki"

Väitös: Lain nimi muuttui, vanha termi eläinsuojelu jäi arkeen – "Hyvinvointi voi olla niissä tilanteissa aika kaukana"

Aiheeseen liittyvää

Väitös: Lain nimi muuttui, vanha termi eläinsuojelu jäi arkeen – "Hyvinvointi voi olla niissä tilanteissa aika kaukana"

"Vähän liian kaukana kaikesta" – ratsastuskoulutoiminta loppuu Tahkolla

Finnderbyyn tänä vuonna luvassa isot palkintorahat

Tiina Polso: "Kenen hiileen tässä pitäisi puhaltaa?"