Ikionnellinen palaaja Juulia Jyläs: "En olisi halunnut tulla sieltä pois ollenkaan!"

"Mä en olisi halunnut tulla sieltä radalta pois ollenkaan!" Juulia Jyläs, 53, kertoo nauraen paluustaan viiden tähden radoille Veronassa, ja etenkin kisan päättäneestä maailmancupin osakilpailuluokasta, jossa olivat viivalla kaikki parhaat.Veronan osakilpailun ja 62 500 euron ykköspalkinnon voitti maailmanrankingin ykkönen, Saksan Richard Vogel Gangster Montdesirillä (Kannan - Cornet Obolensky).Jyläs ei neljällä pudotuksella nouse tuloslistalla korkealle, mutta sillä ei ole merkitystä. Pudotuksia on monenlaisia. Nämä olivat hipaisuja. Kakkosokserille Jyläs sanoo tulleensa kymmenen senttiä liian lähelle, ja hyppy ei kantanut takapuomin yli. Radan puolivälissä putosi pystyeste ja loppupäässä kolmoissarjan A- ja C-osat. Tärkeää on kuitenkin se, että koe omakasvatti Milestone T:n (Finishing Touch Wareslage - Quality Time) kanssa onnistui."Se oli niin fantastista! Ja hevonen vaan paransi loppua kohti, me tultiin pitkillä ohjilla maaliin. Ja tallissa se oli niin täynnä itseään ja itsevarmana. Se oli vaan, että äiti hei, mitä me seuraavaks tehdään."Vaikka Jyläs sanoo olevansa 'sitä tyyppiä, jolla ei ole lainkaan itsesuojeluvaistoa', yli viiden vuoden tauko tämän tason radoilta, urheilun katsominen paikan päältä, ilmapiiri ja radan kävelyt Veronassa saivat hänet totiseksi. Hän huomasi rautalangasta väännettynä miten paljon laji on mennyt eteenpäin vuosien aikana. "Olin täysin unohtanut miten isoja ne esteet onkaan! Ja miten hyviä ja nopeita nämä kaikki muut ratsastajat ovat! Ihan käsittämättömän hyviä!"Hetkeksi mieleen hiipi epäilys. Onko haaste liian vaikea? Pääseekö tähän mukaan enää?"Mä ajattelin, että apua, mä olen täysin mummo täällä, että mähän voin saada etu- ja takapuomin joka esteeltä. Hermannin (van Triest, aviomies) kanssa sovittiin, että kolmannesta pudotuksesta tulen pois radalta, mutta en mä noudattanut sitä sopimusta. Siksi, että hevonen ei ollut missään kohtaa vaikeuksissa. Nyt tunne on se, että kyllä tänne voi vielä päästä takaisin."Pudotukset eivät johtuneet kapasiteetin tai varovaisuudenkaan puutteesta, vaan enemmänkin hevosen kokemattomuudesta ja voimattomuudesta. Ja ratsastajan pitkästä tauosta lajissa, joka on tauon aikana muuttunut, jos ei ihan eri lajiksi, niin vähän sinne päin kuitenkin. "Toisaalta viimeinen linja oli radan paras linja."Jyläs alleviivaa, että tässä urheilussa avainsana on luottamus. Luottamus tehtyyn työhön ja omaan hevoseen. Ja sitten: menoksi. "Me tunnetaan hevosen kanssa toisemme tosi hyvin. Mä annan koordinaatit, ja se luottaa muhun ja mä luotan siihen. Tiedän, että se pystyy tekemään kaiken."Kansainvälinen huipputason esteratsastus on laji, jossa joko on mukana, tai ei ole. "Et sä näitä esteitä pysty harjoittelemaan missään muualla, kuin osallistumalla näihin kilpailuihin", Jyläs sanoo. "Se viimeinen kunto ja voima tulee näistä radoista."Hän ystävystyi kreikkalaisen tallinaapurinsa Ioli Mytilineoun kanssa, jonka kanssa on puhunut koko viikonlopun esteratsastuksen reunaehdoista ja saanut runsaasti vertaistukea. "Me zappailtiin koko viikonloppu! Just muun muassa tästä, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla täysillä mukana. Se on all in, kaikki tai ei mitään."Kotiin Hollantiin ei vielä päästä, sillä Jyläs ja hänen miehensä ovat olleet hevoskaupoilla Italian mestaruuksissa. "Yksi kolmevuotias on jo ostettu ja kahta muuta, yhtä 6- ja yhtä 7-vuotiasta kokeillaan huomenna. Ne on jo kuvattukin."Entä maailmancupin jatko?"No sepä just. Nyt täytyy istua alas ja vähän keskustella. Mä tykkään aina nukkua yön yli. Aamulla on sitten vastaus kysymykseen kuin kysymykseen."Tulokset täällä

Ikionnellinen palaaja Juulia Jyläs: "En olisi halunnut tulla sieltä pois ollenkaan!"

Aiheeseen liittyvää

Ikionnellinen palaaja Juulia Jyläs: "En olisi halunnut tulla sieltä pois ollenkaan!"

Maailmanranking 10/26: Cathrine Laudrup-Dufour kärjessä, Henri Ruoste paranteli sijoitustaan

Maailmanranking 10/26, esteratsastus: Richard Vogel pysyy ykkösenä – suomalaisten ykkönen Jone Illi, mutta myös pikkusisko Sani, 16, nousi listalle

Tallinpitäjä ja kirjailija Veera Rinne ihmettelee "kurjuusmantran" jankuttamista ja loputonta neuvomisintoa