PM-kulta meni tanskalaiselle Cecilie Dybro Jensenille, joka voitti kaksi edellistäkin PM-luokkaa Ypäjällä. Prosentit olivat 72. Kolme ensimmäistä sijaa meni Tanskaan, kolme viimeistä sijaa Suomeen. Jasmin Sikström ja Clementine ottivat 66, Katja Kuokka ja Fillyhill's My Special 65,99 ja Peggy Högsten ja Frisco 65,98 prosenttia. Sunnuntain tulokset täälläKouluratsastaja Ville Vaurio lähti Ypäjän PM-kilpailuista kotiin ennen kür-luokkaa. Miksi näin?”Koska jouduin arvaamattomien vaikeuksien eteen. Dante oli molempina päivinä tyytymätön kankisuitsitukseen ja laittoi kielen väärällä puolelle. Päätin lähteä kotiin miettimään miten tämä ongelma korjataan.”Tämä on siis uusi ongelma?”Kyllä. Toki olen aiemmat kisat mennyt tänä vuonna nivelillä, mutta sitä ennen mennyt paljon kangilla ilman ongelmia. Täytyy selvittää mistä tämä johtuu. Koska hevonenhan on saanut aiemmin kehuja tuomareilta hyvästä ja rauhallisesta suusta. Ilman tätä ongelmaa meillä olisi saattanut olla onnistumisen edellytyksiä.”Miten tästä eteenpäin?”Loppuvuosi todennäköisesti vain harjoitellaan. Jos miettii kv-kisaamista, täytyy yrittää löytää tätä hevosta miellyttävä kuolainyhdistelmä. Koska kotona ja arjessa ne ongelmat ratkotaan. Ettan Ehrnrooth on käynyt mua auttamassa ja hänestä on ollut suuri apu. Vertaistuki ja joku mentori jonka kanssa pohtia asioita on tärkeä, ja hyvä on myös oppia ratkaisemaan ongelmia ihan itse.”Suomalaisten menestys Ypäjälle oli aika vaatimatonta. Onko syynä mielestäsi se että meidän hevosmateriaalimme ei ole yhtä laadukasta kuin vaikka tanskalaisten?”Tietenkin aina on helpompaa jos alla on huippulaadukas hevonen. Mutta ei se loppupeleissä ole siitä kiinni. Olen nähnyt, kun olin töissä Henri Ruosteella tavallisen näköisiä hevosia, joista ajattelin, että mitäköhän Henri tossakin näkee. No, kun näin saman hevosen vaikka vuoden päästä ja se oli ihan wau! Ymmärsin että huippuhevoset tehdään huippuratsastuksella.”Mitä siis Suomessa pitäisi tehdä?”Tarvitaan parempaa ratsastusta meiltä kaikilta, siinä se. Nykyisilläkin hevosilla saadaan parempia pisteitä jos vain ratsastetaan paremmin. Sanoisin, että ainakaan nuoremmille pari kertaa viikossa valmennusta ei riitä, pitäisi ratsastaa valmentajan silmän alla enemmän. Ypäjälläkin näki miten 5-6 kertaa viikossa valmentautuneet nuoret olivat kehittyneet huimasti. Toki tämä on myös resurssikysymys perheille.””Kuitenkin, jos mietitään lajiamme, ei ole hyvä jos tosi nuorena aletaan jo ratsastaa vain tuloksista ja pisteistä. Koska täytyy välittää ja olla kiinnostunut hevosista ja lajista paljon laajemmin. Pyrkiä ymmärtämään hevosia. Niin se menee oikein”, päättää Vaurio.
PM-kulta meni tanskalaiselle Cecilie Dybro Jensenille, joka voitti kaksi edellistäkin PM-luokkaa Ypäjällä. Prosentit olivat 72. Kolme ensimmäistä sijaa meni Tanskaan, kolme viimeistä sijaa Suomeen. Jasmin Sikström ja Clementine ottivat 66, Katja Kuokka ja Fillyhill's My Special 65,99 ja Peggy Högsten ja Frisco 65,98 prosenttia. Sunnuntain tulokset täälläKouluratsastaja Ville Vaurio lähti Ypäjän PM-kilpailuista kotiin ennen kür-luokkaa. Miksi näin?”Koska jouduin arvaamattomien vaikeuksien eteen. Dante oli molempina päivinä tyytymätön kankisuitsitukseen ja laittoi kielen väärällä puolelle. Päätin lähteä kotiin miettimään miten tämä ongelma korjataan.”Tämä on siis uusi ongelma?”Kyllä. Toki olen aiemmat kisat mennyt tänä vuonna nivelillä, mutta sitä ennen mennyt paljon kangilla ilman ongelmia. Täytyy selvittää mistä tämä johtuu. Koska hevonenhan on saanut aiemmin kehuja tuomareilta hyvästä ja rauhallisesta suusta. Ilman tätä ongelmaa meillä olisi saattanut olla onnistumisen edellytyksiä.”Miten tästä eteenpäin?”Loppuvuosi todennäköisesti vain harjoitellaan. Jos miettii kv-kisaamista, täytyy yrittää löytää tätä hevosta miellyttävä kuolainyhdistelmä. Koska kotona ja arjessa ne ongelmat ratkotaan. Ettan Ehrnrooth on käynyt mua auttamassa ja hänestä on ollut suuri apu. Vertaistuki ja joku mentori jonka kanssa pohtia asioita on tärkeä, ja hyvä on myös oppia ratkaisemaan ongelmia ihan itse.”Suomalaisten menestys Ypäjälle oli aika vaatimatonta. Onko syynä mielestäsi se että meidän hevosmateriaalimme ei ole yhtä laadukasta kuin vaikka tanskalaisten?”Tietenkin aina on helpompaa jos alla on huippulaadukas hevonen. Mutta ei se loppupeleissä ole siitä kiinni. Olen nähnyt, kun olin töissä Henri Ruosteella tavallisen näköisiä hevosia, joista ajattelin, että mitäköhän Henri tossakin näkee. No, kun näin saman hevosen vaikka vuoden päästä ja se oli ihan wau! Ymmärsin että huippuhevoset tehdään huippuratsastuksella.”Mitä siis Suomessa pitäisi tehdä?”Tarvitaan parempaa ratsastusta meiltä kaikilta, siinä se. Nykyisilläkin hevosilla saadaan parempia pisteitä jos vain ratsastetaan paremmin. Sanoisin, että ainakaan nuoremmille pari kertaa viikossa valmennusta ei riitä, pitäisi ratsastaa valmentajan silmän alla enemmän. Ypäjälläkin näki miten 5-6 kertaa viikossa valmentautuneet nuoret olivat kehittyneet huimasti. Toki tämä on myös resurssikysymys perheille.””Kuitenkin, jos mietitään lajiamme, ei ole hyvä jos tosi nuorena aletaan jo ratsastaa vain tuloksista ja pisteistä. Koska täytyy välittää ja olla kiinnostunut hevosista ja lajista paljon laajemmin. Pyrkiä ymmärtämään hevosia. Niin se menee oikein”, päättää Vaurio.
