Voisiko Suomessa järjestää olympialaiset?
Suomessa selvitetään olympialaisten ja paralympialaisten järjestämisen edellytykset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksen Suomen Olympiakomitealle selvityksen toteuttamiseksi.
"Olen pyytänyt Suomen Olympiakomiteaa toteuttamaan selvityksen olympia- ja paralympiakisojen hakemisen edellytyksistä. Selvitys luo tietopohjan, jonka varassa olympia- ja paralympiakisojen hakemisen mahdollisuutta voitaisiin arvioida tulevaisuudessa", urheiluministeri Sampo Terho toteaa.
Suomessa on säännöllisin väliajoin käyty keskustelua olympialaisten ja paralympialaisten hakemisen mahdollisuudesta ja järjestämisen edellytyksistä. Tutkimuksiin ja selvityksiin perustuva tietopohja on ollut vähäinen, jolloin keskustelu on perustunut pitkälti mielikuviin ja olettamuksiin.
"Selvityksen myötä voidaan käydä faktaperusteista keskustelua siitä, voisiko Suomessa tai useamman maan kanssa yhteistyössä järjestää olympialaisia tulevaisuudessa. Jotta olympialaisten uskottavuus ja kunnioitettavuus säilyvät, tulevaisuuden olympialaiset tulisi järjestää entistä kestävämmin ja kustannustehokkaammin. Tässä Suomella turvallisena maana on paljon vahvuuksia, joten siksi asia on hyvä selvittää", sanoo Terho.
Kansainvälisen olympiakomitean, lajiliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden yhteistyössä valmistelema Agenda 2020 muutti merkittävästi vaatimuksia olympialaisten hakemiseksi ja järjestämiseksi. Tulevissa olympia- ja paralympiakisoissa korostuvat kustannustehokkuus, ekologisuus, eettisesti kestävä arvopohja ja läpinäkyvä järjestelyprosessi hakemuksesta olympiatulen sammumiseen saakka. Tarkoituksena on, että kisat sovitetaan isäntäkaupungin mahdollisuuksiin, ei päinvastoin. Vuoden 2026 talvikisat ovat ensimmäiset olympialaiset, joiden hakuprosessi etenee kokonaisuudessaan Agenda 2020:n pohjalta.
Selvityksessä tarkastellaan Suomen tilannetta kansainvälisen olympiakomitean ja paralympiakomitean uudistetun prosessin näkökulmasta. Selvityksessä arvioidaan hakukriteerejä, järjestämisvaatimuksia ja muita kisojen kannalta välttämättömiä osa-alueita.
Lisäksi kartoitetaan mahdollisia järjestäjäkaupunkeja ja mahdollisesti tarvittavia kumppanimaita. Myös hakemisen ja järjestämisen kustannuksia arvioidaan karkealla tasolla. Tähän arviointiin kuuluvat myös KOK:lta ja IPC:lta saatavien järjestämistukien suuruus. Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2019.
"Suomella on tunnustettu asema ja yli satavuotinen merkityksekäs historia kansainvälisessä olympialiikkeessä. Huippu-urheilu synnyttää tunteita ja yhteisiä elämyksiä. Haluamme selvittää, voisimmeko järjestää Suomen näköiset ja kokoiset kisat uusilla vaatimuksilla. Ne olisivat luonnollisesti koko Suomen yhteinen asia", Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen sanoo.
Suomen Ratsastajainliiton urheilujohtaja Aki Ylänne yllättyy ja ilahtuu kuultuaan hankkeesta.
"Voisin kuvitella että enemmän kyseessä ovat talvikisat. Joskus ollut hankekin Ruotsin kanssa sellaisten järjestämisestä", hän muistelee. "Sinne pitäisi sitten saada hiihtoesteratsastus ainakin näytöslajiksi. Kilpailulajiksi sitä voi olla vaikea saada", hän naurahtaa.
Ylänne lisää, että olympialaiset lisäävät järjestäjämaassa valtavasti panostusta kaikkiin niihin urheilulajeihin, jotka ovat ohjelmassa. "Ja ihan valtiovallan tasolta lähdetään niitä urheilijoita tukemaan, jotka osallistuvat. Sen näkee tällä hetkellä ihan siitäkin, että japanilaisia ratsastajia on kisoissa ja treenaamassa Euroopassa selvästi enemmän nyt, kun Tokio lähestyy."
Ylänne laskee, että suomalaisten kesäolympialaisten ensimmäinen mahdollinen ajankohta olisi 2028. "Todennäköisempää on, että menee vielä paljon kauemmin, jos ne päätettäisiin järjestää. Olen siinä vaiheessa jäänyt eläkkeelle jo moneen kertaan! Mutta ihan varmasti, katsomaan menen."
