Vuoden eläinlääkäri Terhi Laaksonen: "Toivon, että me voitaisiin ammattikunnan sisällä sietää toistemme erilaisia näkemyksiä"

Vuoden eläinlääkäri Terhi Laaksonen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Ruokavirastosta sai kollegojensa edessä palkinnon Eläinlääkäripäivien avajaispäivänä, keskiviikkona 13.11.Kiitospuheessaan Laaksonen kertoi opiskelleensa aikoinaan Eläintieteellisessä kurssi 39:llä ja olevansa jo tuon kurssin viides, joka on palkittu tällä samaisella kunnianosoituksella. Laaksonen totesi humoristisesti, että oli siis jo aikakin. Hän totesi lakonisesti myös, että olisi tosin varmasti ansainnut myös arvonimen Vuoden tappaja, sillä hän määräsi tuhansia turkiseläimiä lopetettavaksi lintuinfluenssan takia vuonna 2023. Laaksosen tehtävänä oli johtaa epidemiatorjunnan kokonaisuutta ja tehdä suurimmat linjaukset myös lopetusten osalta. Kun hyvinvointipalkinnosta tuli tieto, häneltä oli kysytty mediassa, onko siinä ristiriitaa, kun lopetettuja eläimiä oli tuhansia. Laaksonen kertoo vastanneensa, että eläimen lopettaminen itsessään ei ole hyvinvointiongelma, kunhan siihen ei liity kärsimystä. "Joskus tulevaisuudessa vallitseva näkemys voi olla erilainenkin. Meillä on jo nyt ammattikunnan sisällä erilaisia eettisiä näkemyksiä siitä, mikä on eläimen itseisarvo, onko oikein kasvattaa eläintä syötäväksi tai turkikseksi", hän totesi seminaariyleisölle. "Toivon, että me voitaisiin ammattikunnan sisällä sietää toistemme erilaisia näkemyksiä ja tehdä yhteistyötä kuitenkin. Laki eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta sanoo, että ammatin päämäärä on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, elintarviketurvallisuus ja väestön terveyden suojaaminen. Tämä koskee kaikkia teitä, jotka teette eläinlääkärin työtä." Laaksonen kertoi, että lintuinfluenssakokemus oli rankka."Mutta me eletään ankeita aikoja myös nyt kun puhutaan huoltovarmuudesta ja varautumisesta, on paheneva antibioottiresistenssi, zoonoosit…. Pitää yrittää tehdä parhaansa. Ja se, että oma työ on osa ratkaisua eikä osa ongelmaa."Myös toinen palkinto jaettiin. Sen saajat julkistettiin tilaisuudessa.Eläinten hyvinvointipalkinto kannustaa entistä parempaan eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen ja se jaetaan joka kolmas vuosi. Tänä vuonna palkinnon sai kaksi henkilöä: valtiotieteen tohtori, lehtori Turun yliopistolla, Birgitta Wahlberg sai sen eläinten oikeaoppisen käytön tukemisesta kansallisesti ja kansainvälisesti sekä väitöskirjatutkija eläinlääketieteen lisensiaatti Elli Valtonen laajasta keskustelun herättämisestä ammattikunnassa. "Eläinten käyttö linkittyy meidän kaikkien kokemiin eksistentiaalisiin ongelmiin, kuten ilmastokriisiin ja lajikatoon, joihin on löydettävä ratkaisu hyvin nopealla aikataululla", Wahlberg totesi kiitospuheessaan. Hän toivoi parempia aikoja tuleville sukupolville "on niillä sitten kaksi, neljä, tai tuhat jalkaa". Essi Valtonen totesi, että eläinlääkäreitä tavataan pitää eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoina. "Toivon, ettei käytetä käsitettä hyvinvointi siellä, missä eläimet tosi asiassa kärsivät, että emme osallistu sellaisiin eläintuotannon muotoihin ja toimintatapoihin, joiden puitteissa eläinten hyvinvointi on mahdotonta."Palkintorahoilla Valtonen hankkii Suomesta metsää suojeltavaksi ja haastaa muutkin osallistumaan. Hän on perustanut keräyksen Eläinlääkäreiden metsä, joka on auki Luonnonperintösäätiön verkkosivuilla. Vähimmäislahjoitus on viisi euroa. Vuoden 2024 Eläinlääkäripäivien 13.-15.11. teemana on eläinten hyvinvointi ja eläinlääkinnän etiikka.

Vuoden eläinlääkäri Terhi Laaksonen: "Toivon, että me voitaisiin ammattikunnan sisällä sietää toistemme erilaisia näkemyksiä"

Aiheeseen liittyvää