Ruskeasuon talleissa on varmistettu ainakin yksi EHV-1 (Equine herpesvirus 1) positiivinen hevonen 6.11.2025, kertoo Yliopistollinen Hevossairaala tiedotteessaan.
Herpesvirukset ovat yleisiä hevosten viruksia, joista suurin osa hevosista kantaa jo nuoresta lähtien. Tyypillisesti EHV-1 voi aiheuttaa hengitystieoireita, abortteja ja neurologisia oireita (EHM, equine herpes myeloencephalitis). EHV-4 aiheuttaa ensisijaisesti hengitystieinfektioita. Tartunnan saanut hevonen voi olla myös täysin oireeton. Tauti leviää helposti.
EHV1-tartunnan inkubaatioaika on 2-10 vrk ja mahdolliset neurologiset oireet alkavat yleensä noin 6-10 vrk tartunnan saamisesta. Kuume voi vaihdella tai tulee kahdessa eri osassa. Sairastunut hevonen erittää virusta suu- sierain- ja sukupuolieritteisiin. Neurologisen muodon saa joskus vain yksittäinen hevonen, joskus jopa 20-50% sairastuneista.
Hevonen saa tartunnan hengitysteiden kautta suorassa kontaktissa tai fomiittien välityksellä. Lisäksi virus voi siirtyä hevosesta toiseen lyhyitä matkoja myös ilmateitse. Herpesvirus tuhoutuu melko nopeasti ympäristössä, sopivissa olosuhteissa se voi säilyä tartuntakykyisenä hevosen ulkopuolella noin viikon.
Suuren tarttuvuuden vuoksi tallit tulee pitää eristyksessä kunnes viimeisestä kuumeesta (yli 38,3 C) tai muista oireista on vähintään 2 viikkoa, turvallisemmin 3 viikkoa.
Kliinisten oireiden tarkkailu: sieraineritys, yskä, leuanalusimusolmukkeiden suurentuminen tai jalkojen/mahanaluksen turvotus. Lämmön mittaus 2x päivässä, lämpö >38,3 C viittaa infektioon.
Jos yksikään oire tulee esiin -> sierainlima virus-PCR:ään EHV-1 varalta (joko oman eläinlääkärikin tai hevossairaalan kautta). Testit eivät ole varmoja (hevosella voi olla herpes vaikka testi olisi negatiivinen) vaihtelevasta viruserityksestä johtuen. Positiivinen on käytännössä aina positiivinen.
Hevosten laajojen kontaktien vuoksi järkevintä on pitää koko tallialue karanteenissa. mutta tallien välisiä kontakteja kannattaa myös välttää mahdollisuuksien mukaan.
Eristettyjä oireettomia hevosia voi liikuttaa kevyesti, ensisijaisesti ulkona. Jos maneesia käytetään, eri tallien hevoset eri aikaan ja maneesin tuuletus välissä.
Kuumeiset hevoset hoidetaan kuten muutkin virusinfektiot: lepo, riittävä juominen, tarvittaessa kipulääke ja mahansuojalääke. On muistettava että kuumeeseen voi olla muitakin syitä kuin herpes, joten jos kuume jatkuu pitkään, tehdään tarvittaessa lisätutkimuksia. Samoin jos kipulääkettä käytetään pitkään, nousee munuaisvaurion riski, varsinkin jos hevonen ei juo kunnolla.
Karanteenissa olevia hevosia ei tulisi rokottaa herpestä vastaan. Aiemmin rokotetut altistumattomat hevoset voivat saada tehosteen.
Henkilöliikenne tallissa tulisi minimoida. Eri talleissa työskentelevillä ihmisillä (esim. sepät ja eläinlääkärit) tulisi olla eri vaatteet ja välineet tulisi desinfioida. Ratsastuskoulun asiakkaiden ei tule käydä muissa talleissa samoissa vaatteissa.
Hevosten liikkuminen alueen ulkopuolella kontaktissa muiden hevosten kanssa tulisi estää. Ratsupoliisien työ ilman hevoskontakteja ei pitäisi olla riskitekijä.
Virus säilyy pinnoilla vaihdellen, mutta keskimäärin viikossa sen pitäisi olla tuhoutunut. Tavallisimmat desinfiointiaineet kuten Virkon ja kloori tuhoavat viruksen. Jos käytetään altaita, vedessä ei saa olla roskia, koska lika ja maa-aines estää desinfiointiaineen toiminnan. Käsien desinfiointiin voidaan käyttää normaalisti alkoholikäsidesiä.
Lähde: YLIOPISTOLLINEN HEVOSSAIRAALA / Kati Niinistö 7.11.2025