Hevoset-messuilla vuosittain jaettava Vuoden Kavionjälki -tunnustus on tänä vuonna myönnetty Terttu Peltoselle. Peltonen työskenteli Hippoksen jalostusjohdossa lähes 30 vuotta, ja häntä on pidetty yhtenä keskeisimpänä vaikuttajana suomenhevosen ja lämminverisen ravihevosen jalostuksessa. Peltonen on ansioitunut myös Suomenratsut ry:n pitkäaikaisena puheenjohtajana.
Emerita agronomi Terttu Peltonen teki mittavan työuran Suomen Hippoksen jalostusjohtajana vuodesta 1984 alkaen, ollen työuransa aikana yksi keskeisimmistä vaikuttajista sekä suomenhevosen että lämminverisen ravihevosen jalostustyön kehittämisessä. Työuransa aikana Peltonen oli aktiivisesti mukana myös kansainvälisissä jalostusfoorumeissa.
"Onhan sitä koko elämänsä näitten hevosten kanssa touhunnut", hän kuittaa hyväntuulisesti. Peltonen mielletään erityisesti suomenhevosihmisenä, mutta hän painottaa arvostavansa kaikkia hevosia.
"Suomenhevosta on tietysti pitänyt vähän enemmän puolustaa, kun se on ainoa maailmassa", hän sanoo. "Ja aika hienosti se on kehittynytkin."
Uhkiakin rodulla on. Lukumäärän lasku ja siitä seuraava sukusiitoksen uhka.
"Se aina vähentää sitten niitä vaihtoehtoja."
Suomenhevosoriita käytetään etenkin ratsupuolella enenevässä määrin ilman jalostusarviointia, mutta se ei Peltosta huoleta.
"Sukua suorituksia ja terveyttäkin kun on, se on hyvä ohjenuora eteenpäin", Peltonen sanoo.
Hevosmaailmaa hän seuraa jatkuvasti. Hyvinkin läheltä, sillä omia kimppahevosia on kahdeksan, joista kolme suomenhevosta. Ne ovat kaikki ravihevosia, mutta aivan alunperin hän oli ratsuihminen, kävi ratsastamassa jo koululaisena ja on sitä myös opiskellut.
Ypäjän Hevostalouskoulussa vuonna 1969 nimikkohevosena oli suomenhevosratsu Kaila (Raken-Rotu - Rolla, Tarmon-Kaima).
"Ei siellä silloin tosin lämminveriratsuja ollutkaan."
Helsingin yliopistossa opiskellessaan 1970-luvun alussa hän kävi ratsastamassa Ruskeasuolla ja Tuomarinkylässä.
Peltonen on toiminut Suomenratsut ry:n pitkäaikaisena puheenjohtajana, ja on lisäksi ollut vahvimpia vaikuttajia myös Suomenratsujen Kuninkaalliset – tapahtuman luomisessa ja kehittämisessä.
Jäätyään eläkkeelle Hippoksesta vuonna 2013 Peltonen on jatkanut aktiivista toimintaa hevosalan parissa osallistuen edelleen muun muassa tapahtumien järjestelyihin eri toimihenkilötehtävissä, kuten näyttelytuomarina.
Hän on kaikessa toiminnassaan aina asettanut keskiöön itse hevosen. Hevosen terveys ja hyvinvointi ovat olleet ohjenuorana kaikessa jalostustoiminnassa ja sitä ohjaavissa päätöksissä ja linjauksissa.
Peltonen on palkittu Suomen Ratsastajainliiton kultaisella ansiomerkillä vuonna 2007, Suomen Hippoksen kultaisella ansioristillä vuonna 2013, sekä vuonna 2023 Suomenratsut ry kunniajäsenyydellä.
Peltonen palasi lauantaiyöksi kotiin, mutta sunnuntain ohjelma Tampereen Hevoset-messuilla kutkuttelee. Luentoja ei ehtinyt lauantaina paljoa kuunnella, ja sunnuntaina on oiva kattaus suomenhevosia estekisoissa.
Vuoden Kavionjälki jaetaan vuosittain Tampereen Hevoset-messuilla henkilölle tai taholle, joka on ansioitunut hevosurheilussa, hevosjalostuksessa, hevostaidoissa, koulutus-ja liiketoiminnassa tai joka on lisännyt hevosalan arvostusta ja tunnettuutta. Suomen Ratsastajainliitto ja Suomen Hippos valitsevat palkinnon saajan. Palkinnon avulla halutaan antaa näkyvyyttä ja tunnustusta alan osaajille ja vaikuttajille. Palkinto jaetaan vuonna 2026 15. kertaa.