Ranskassa mietittiin missä on hevosala vuonna 2040, haavekuvassa onnistutaan yhdistämään perinteet ja innovointi

European Horse Network on julkaissut näkymän hevosalan tulevaisuuden nelikentästä. Aiheesta pidettiin seminaari Pariisin Vincennesissä viime huhtikuussa ja raportti on nyt julkaistu. Aihe ja lähestymistapa on samantyyppinen kuin hollantilaisen Hauke Blaauwin esitys SRL:n urheilufoorumissa 2023, ja Blaauw kuuluikin työryhmään, mutta tarkastelutapa poikkeaa hieman siitä, mitä Suomessa nähtiin.

Missä mennään vuonna 2040? Siihen on neljä eri tulevaisuudenkuvaa, skenaariota, jotka liittyvät paitsi meneillään olevaan ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin seurauksiin Euroopassa, myös siihen, miten ihmiset ylipäätään suhtautuvat hevosenpitoon lähitulevaisuudessa.

Raportti löytyy myös englanninkielellä täältä

1

Toivottavin skenaario hevosalalle on se, että hevosia on paljon ja niihin suhtaudutaan positiivisesti. Tämä on vaihtoehto 1: "Hevonen on kaikkialla".

Hevoset ovat hyvin integroituneita maatalousmaailmaan innovatiivisen maatalouden rinnalla. Tämän on mahdollistanut tutkimustulosten käytännönläheinen soveltaminen ja tiukkojen hyvinvointikäytäntöjen toimeenpano, jotka ovat taanneet alalle täyden legitimiteetin ja yleisen mielipiteen luvan harjoittaa toimintaansa.

Vuoteen 2040 mennessä Eurooppa on kyennyt vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin sopeutumisella ja innovaatioilla. Hevosala on onnistunut mukautumaan muutokseen ja on säilyttänyt vahvan ja hyväksytyn asemansa koko yhteiskunnassa.

Hevonen on monipuolisessa roolissa matkailussa, koulutuksessa, hyvinvoinnissa ja urheilussa. Ala on onnistunut yhdistämään perinteen ja innovaation, kehittämään bioturvallisuuttaan ja noudattaa korkeita eläinten hyvinvointistandardeja.

Ratsastusurheilu ja kilpailutoiminta jatkuvat, joskin tämä on vaatinut merkittäviä sopeutuksia.

Hevonen on säilyttänyt asemansa tuotantoeläimenä, ja ala pysyy elinvoimaisena jatkuvan seurannan, innovoinnin ja yhteiskunnan odotuksiin vastaamisen ansiosta.

Uhkiakin on. Ne liittyvät ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin, jotka heijastuvat myös hevostalouden tarvitseman tilan käyttöön, tarttuviin tauteihin, jotka edellyttävät tehokkaita bioturvallisuustoimia, inflaatioon, joka vaikuttaa kustannuksiin, vanhoista hevosista huolehtimisen muodostamiin haasteisiin, sekä siihen, että ala on edelleen riippuvainen hevosvedonlyönnin tulovirroista.

2

Tulevaisuudenkuva numero 2 "Hevonen vaarassa", ei ole lainkaan yhtä hyvä. Ranskalaisvision mukaan siirtymä vähähiiliseen talouteen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset heikentävät elintarviketuotantoa. Eurooppalaisesta ruoantuotannosta tulee ensisijaista ja hevoset joutuvat sivuun.

Tässä skenaariossa hevostoiminta on paineen alla, mutta kykenee vielä sopeutumaan säilyäkseen. Säännöllisestä ratsastuksesta on tullut kallista, ja keskiluokan mahdollisuudet omistaa hevosia tai harrastaa ovat vähentyneet. Ratsastusurheilu ja -harrastus muuttuvat aiempaa harvinaisemmiksi, kun taas satunnainen, elämyksiin perustuva toiminta – kuten ratsastusmatkailu ja hevosavusteinen terapia kasvaa.

Koska suurin osa maasta ohjautuu ruuantuotantoon, teollisuuteen ja energiantuotantoon, hevosalan toimijoiden on vaikea kilpailla maa-alasta. Ammattilaisten on sopeutettava hevosten pito ja hoito pienempiin tiloihin tiukkoja hyvinvointivaatimuksia noudattaen.

Vaikka hevostoiminta säilyttää sosiaalisen hyväksyttävyyden, hevosenlihan kulutus vähenee edelleen. Ikääntyvien hevosten hoito vaikeutuu kasvavien kustannusten ja tilapulan vuoksi.

Hyvinvointia valvotaan tarkasti, ja jokainen virhe johtaa voimakkaisiin reaktioihin.

3

Numero 3 "Unohdettu hevonen", on kauhukuva. Ala kohtaa voimakasta kritiikkiä, ja hevosten pitoon liittyvät kustannukset kasvavat merkittävästi. Hevostoiminta on hyvin rajoitettua.

Tässä skenaariossa hevonen on menettänyt suurimman osan perinteisistä käyttötavoistaan. Urheilu, jalostus, elintarviketuotanto ja niihin liittyvät toiminnot ovat kadonneet tai kielletty. Hevosia ei enää teurasteta, sillä se ei ole enää sallittua, mutta elinkaaren loppuvaiheen hallintaan ei myöskään ole luotu toimivia ratkaisuja.

Suurin osa hevosiin liittyvistä toiminnoista on kielletty erittäin tiukan eläinten hyvinvointiperiaatteiden tulkinnan vuoksi. Vain hyvin rajatut ja tiukasti valvotut käyttötavat, kuten hevosavusteinen terapia, ovat sallittuja. Nämä niche-toiminnot säilyttävät osan hevosperinteestä, mutta yhteys hevosen ja yhteiskunnan välillä heikkenee nopeasti. Teknologia parantaa osaltaan läpinäkyvyyttä ja hyvinvointia, mutta samalla korvaa perinteisiä hevoskäyttöjä digitaalisilla ja robotisoiduilla vaihtoehdoilla.

4

Skenario numero 4 "Hevonen on luksusta" ei ole juuri sen parempi. Ala on ylempien yhteiskuntaluokkien hallinnassa ja muuttunut marginaaliseksi. Ratsastuksesta on tullut erittäin kallis harrastus, joka on vain harvojen ulottuvilla ja jota muu väestö kritisoi voimakkaasti. Tässä skenaariossa hevosen symbolinen rooli muuttuu: siitä tulee harvojen etuoikeuden merkki, verrattavissa luksusjahdin omistamiseen. Hevosala supistuu ja ammattimaistuu, mutta sen julkinen kuva heikkenee. Eläinten hyvinvointiin liittyvä huoli kietoutuu laajempaan tyytymättömyyteen eliittejä ja eriarvoisuutta kohtaan, ja alan huono asema johtuu ennen kaikkea sen etääntymisestä muusta yhteiskunnasta.

Hevoset yhdistetään vahvasti vaurauteen, ja niiden käyttö keskittyy huippu-urheiluun, huippujalostukseen ja luksusolosuhteisiin. Hevosten hyvinvoinnin taso on korkea, mutta alaa kritisoidaan sen elitistisestä imagosta.

Raportin on toimittanut IFCE, Institut Francais du Cheval et de l'Equitation ja se perustuu European Horse Networkin laatimaan tutkimukseen, joka julkaistiin kesäkuussa 2025.

Vuonna 2023 kirjoitetun jutun samasta aiheesta ja Hauke Blaauwin haastattelun voit lukea alta.