Ratsastuskouluyrittäjä aikoo vastustaa Vantaan kaupungin toimistorakennussuunnitelmia viimeiseen asti: "Tarraan näihin koivuihin kiinni enkä laske irti"
Etelä-Vantaan Ratsastuskoulun yrittäjä Ilona Vikman ihmettelee, miksi toimistorakennuksia täytyy rakentaa lisää juuri siihen kohtaan, jossa on kaupunkilaisten ulkoilupaikkoja ja hänen ratsastuskoulunsa hevosten laitumet, yhteensä noin kahdeksan hehtaaria.
Kun viereisessä Petikossa, Martinlaaksossa ja Kivistössä on tälläkin hetkellä tyhjillään toimistotiloja vaikka millä mitalla.
"Ja kun Kivistössä on jo valmiiksi myllätty maat, niin eikö siellä voisi jatkaa rakentamista?" hän kysyy. "Miksi laittaa matalaksi luontoa?"
Vikman sanoo, ettei aio antaa tämän tapahtua.
"Tarraan kiinni noihin koivuihin tuolla laitumien reunassa, jos tänne jotkut raivaustraktorit tulevat. Katsotaan sitten, kuinka käy!" hän sanoo ja vaikuttaa hyvin päättäväiseltä.
Vikman kertoo, että Suomen Luonnonsuojeluliitto on mukana hänen asiassaan, samoin Vantaan kaupungin valtuutettu Tuire Kaimio. SRL:kin on ilmaissut kiinnostuksensa.
Tulilla on ennen muuta vetoomus, addressi, jonka Vikman aikoo viedä kaupungille 11.6., jolloin valitusaika tästä asiasta umpeutuu. Allekirjoituksia vetoomukseen on kerääntynyt jo mukavasti, yli 3000, mutta lisää mahtuu.
Vetoomus löytyy täältä
Kaupungin suunnitelmat ja ilmakuva alueesta löytyvät täältä
Menetys olisi suuri. Kun kehäkolmoselta kääntyy ratsastuskoululle, avautuu idyllinen maalaismaisema: hiekkatie, syreenipensaat, linnunlaulu ja kukon kieunta. Pihapiirissä kävelee maatiaiskanoja ja kaksi lammasta, kaksi äitiä keskustelevat jostakin ja toinen heistä työntelee lastenvaunuja. Viiden nuoren tytön ryhmä puuhailee jotain hevoshommia.
"Meidän hevosenhoitajia", Vikman hymyilee ja vastaa yhdelle tytölle, joka käy kysymässä mitkä ovat lampaiden nimet: Villa Magia ja Pumpuli.
Vikmanin 40 hevosta nauttivat elämästä siihen tyyliin, joka Vikmanin mielestä on se oikea. Eli että hevoset saavat olla mahdollisimman paljon laumassa ulkona.
Suurin osa hevosista asuu pihatossa ja kesäksi kaikki pääsevät laitumelle. Laidunkauden avaus on suunniteltu 13. päivä kesäkuuta ja silloin on luvassa paljon vieraita pihassa. Se on seuran ja tallin yhteinen kauden päätösjuhla.
"Hevosen hyvinvointivaatimukset tulevat tulevaisuudessa vain tiukentumaan, joten ei olisi varaa antaa maata nyt pois. Se olisi askel juuri siihen väärään suuntaan, joka pakottaa pienempiin tarhoihin ja vähempään aikaan laumassa ulkona."
Vikman ihmettelee myös sitä, että Vantaan kaupunki peräänkuuluttaa nuorten liikkumista ja viihtymistä, mutta ne ovat sanoja. Nyt tarvitaan tekoja, sillä jos betoniviidakko ja toimistorakennukset nousevat ympärille, kaikki muuttuu.
Etelä-Vantaan Ratsastuskoululla käy viikossa noin 300 asiakasta, pääosin varhaisnuoria ja nuoria. Heille on muodostunut tallilla tiivis porukka, johon pääsevät uudetkin mukaan matalalla kynnyksellä. Toiminta on pääasiassa harrastustoimintaa, ei niinkään kilpailemista.
"Hyvän mielen harrastamista."
Vikman järjestää toimintaa myös vähävaraisemmille perheille, esimerkiksi hevosten läsnäoloa hyödyntävää "turpaterapiaa", jossa harjataan hevosia ja talutetaan niitä.
Vikman on tallin asiakas alunperin itsekin, viettänyt lapsuutensa läheisessä Hämeenkylässä.
Hän on vuokralla Vantaan kaupungilta, ja omistaa aiemman yrittäjän rakennuttaman maneesin. Tontin ja muut rakennukset omistaa kaupunki.
Peltoalueilla on myös jousiammuntarata, jota on käytetty muutama vuosi sitten SM-kisoissa ja Suomi-Ruotsi -maaottelussakin.
Edellisen kerran Hevosurheilu Ratsastus kävi paikalla kolme vuotta sitten. Silloin Vikman oli ottanut kolme hevosta Ukrainasta. Yksi niistä, Liv, on vielä tallilla, viettää torstaina tarhapäivää Tintin kanssa ja toimii työkseen suosittuna ratsastuskouluhevosena. Yksi tammoista oli tullessaan niin huonossa kunnossa, että oli lopetettava, ja yksi on liisattu muualle.
Vikman jää vielä miettimään asiaa. "Kyse on varmaan ihan vaan ajattelemattomuudesta", hän arvelee. "Eihän meitä ole kaavasuunnitelmassa edes mainittu, vaikka ratsastuskoulu on ollut tässä jo 1980-luvulta ja tila joltain 1950-luvulta."
