Liisa Harmo korostaa koko kauden kattavan suunnitelmallisuuden merkitystä.
Liisa Harmo korostaa koko kauden kattavan suunnitelmallisuuden merkitystä.Kuva: Leena Alérini

SRL:n hyvinvointityöryhmän pomo Liisa Harmo: "Jos et pysty tarjoamaan kunnon olosuhteita, silloin et pidä hevosia"

Nousi suoranainen kriisi Suomen Ratsastajainliiton verkkosivuilla olevista hyvinvointityöryhmän teksteistä.

Reilun vuoden olemassa olleen ryhmän puheenjohtaja Liisa Harmo seisoo SRL:n sivuilla näkyvien,  hevosten hyvinvointityöryhmän julkaisemien,  tekstien takana. Hän luonnehtii niitä eräänlaisiksi minimeiksi.

Aiemmin viikolla uutisoitiin, että tekstit ovat epävirallisia vastauksia ja kommentteja. Heräsi jopa kysymys, tuleeko niiden ollakaan lajiliiton verkkosivuilla, jos kohta ne ovat hyvinvointityöryhmän omalla osastolla.

Harmo on sitä mieltä, että tekstit voivat olla julkisiakin. Hän sanoo ihmettelevänsä "mistä ihmiset vouhkaavat".

"Kaikki ne asiat, mitä niissä meidän vastauksissa on lueteltu, ovat meidän (hyvinvointityöryhmän) näkemyksemme ja ammattitaitomme mukaisia, uusimpaan tutkimustietoon perustuvia suosituksia ja minimivaatimuksia, kun asiaa ajatellaan puhtaasti hevosen hyvinvoinnin kannalta", hän toteaa. "Me kerrotaan, mikä olisi hevoselle hyvä ja meidän tehtävä on ottaa esiin, jos jokin asia ei ole hevosen kannalta hyvä. Näin ollen, kyllä me niiden vastauksiemme takana seistään."

Tarhaamisen järjestäminen ja suunnitteilla olevat tilavaatimukset huolettavat.
Tarhaamisen järjestäminen ja suunnitteilla olevat tilavaatimukset huolettavat.Kuva: Leena Alerini

Vaikka kirjoituksessa on lueteltu minimivaatimuksia, Harmo täsmentää kuitenkin työryhmän roolia toteamalla, että kyseinen kirjoitus ei ole vaatimus asioiden muuttamiseksi. Kirjoituksessa ei oteta kantaa siihen, ovatko kyseiset vaatimukset toteutettavissa. Jatkotoimenpiteet jätetään muiden arvioitavaksi. "Realiteetit ovat sitten realiteetteja ja kompromisseja joudutaan aina tekemään", Harmo linjaa. "Mutta silti, vaikka ei aina pystyttäisi menemään parhaimman mahdollisen mukaaan, siihen pitäisi kuitenkin pyrkiä."

Harmo varoittaa ettei pidä "jymähtää" vanhoihin tapoihin ja malleihin eikä tuudittautua ajatukseen, että hevosia voisi pitää kuka vain, miten vain.

"Jos et pysty tarjoamaan kunnon olosuhteita, silloin et pidä hevosia", hän linjaa.

"Minun nuoruudessa hevoset sai kaksi kertaa päivässä heinää. Tänä päivänä on niin, että jos sulla on mahdollisuus antaa heinää vain kaksi kertaa päivässä, et ole soveltuva pitämään hevosia. Maailma muuttuu. Ja kyllä veikkaan, että 10 vuoden päästä ihan pienimmissäkin talleissa on ne ruokinta-automaatit."

Harmo toteaa, että eläimet eivät enää ole "meidän alaisiamme niin kuin ollaan aiemmin mielletty".

Onko "alais-tilanne" pohjimmiltaan muuttunut, kun eläimet ovat kauppatavaraa ilman valinnanvapautta sen suhteen, pitääkö ihminen niitä vai ei?

"Ei, mutta eläimillä on itseisarvo ja omat oikeutensa ja ihmisen velvollisuus on huolehtia hyvinvoinnista", kuuluu Harmon kommentti.

Entä miten paljon matkustavien ja kilpailupaikkojen väliaikaiskarsinoissa elämäänsä elävien kilpahevosten olosuhteet istuvat tarhaus- ja kontaktivaatimuksiin? Onko niiden kohdalla pakko joustaa/myöntää vapautus kisamatkojen ajaksi?

"Asioista voidaan poiketa, kun hevonen on väliaikaisesti ei-pysyvässä pitopaikassa, kuten kilpailuissa."

Hyvinvointityöryhmä riitautui

Hevosurheilu Ratsastuksen viime päivinä saamien tietojen mukaan työskentely viime vuonna perustetussa SRL:n alaisessa hevosten hyvinvointityöryhmässä muuttui lyhyessä ajassa riitaisaksi.

”Hyvinvointityöryhmässä on ollut sisäisiä erimielisyyksiä”, Harmo myöntää.

Hän lisää heti perään, että nyttemmin pelisääntöjä on tarkennettu ja tällä hetkellä työskentelyilmapiiri on erittäin hyvä.

Osa erimielisyyksistä on liittynyt jopa käsityksiin työryhmän olemassaolon tarkoituksesta, funktiosta ja toimintatavoista.

Harmo tähdentää, että työryhmän tehtävä ei ole laatia sääntöjä ja määräyksiä.

"Meidän rooli on positiivisella mielellä neuvoa-antava. Me julkaistaan uutta tutkittua tietoa, pitäen mielessä, että urheiluliiton alaisena elimenä me aina autamme hevosalan yrittäjiä ja tuemme ratsastusurheilua", Harmo täsmentää.

Työryhmän tärkeä tehtävä on tuoda uusi tieto kaikkien ulottuville, sillä jos hevoset eivät voi hyvin, se ei Harmon mukaan johdu siitä, etteivätkö hevosihmiset rakastaisi hevosiaan, vaan siitä, että ei aina tiedetä, että muitakin toimintatapoja on.

Sen Harmo toteaa, että niin hyvää kuin perinteinen hevosmiestaito onkin, se ei kuitenkaan aina toimi tässä päivässä, sillä tieto perustuu aina ajankohtaan. Toisaalta hän myöntää, että myös tänä päivänä julkaistu tieto on yhtä lailla alisteinen ajan mukanaan tuomille muutoksille, ja sekin kannattaa pitää mielessä.

”Mutta montaa 70-luvulla itsekin tekemääni asiaa kun mietin, niin tekee mieli lähinnä punastua.”

Entä miten urheiluhevosten elinolosuhteet istuvat hyvinvointisuosituksiin?  Tässä ollaan lähdössä Rion olympialaisiin  Emirates SkyCargo Boeing 777-F rahtikoneella kahden hevosen konteissa.
Entä miten urheiluhevosten elinolosuhteet istuvat hyvinvointisuosituksiin? Tässä ollaan lähdössä Rion olympialaisiin Emirates SkyCargo Boeing 777-F rahtikoneella kahden hevosen konteissa.Kuva: FEI/Jon Stroud
Liisa Harmo korostaa koko kauden kattavan suunnitelmallisuuden merkitystä.
Liisa Harmolle hevosen hyvinvointi on tekoja arjessa
Liisa Harmo korostaa koko kauden kattavan suunnitelmallisuuden merkitystä.
Hyvinvointiasetusluonnos herätti keskustelua puolesta ja vastaan: "Asetus on epätasainen ja sisältää nippelimääräyksiä"
Liisa Harmo korostaa koko kauden kattavan suunnitelmallisuuden merkitystä.
SRL:n epäviralliseksi luulema hyvinvointikeskustelu päätyi suoraan asetusluonnokseen ja herättää hämmennystä lajiliiton verkkosivuilla

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi