Tänään Vilma Leppäkangas voitti HIHS:ssa, huomenna hän ajaa jokkista - "Molemmissa halutaan mennä lujaa, ja pitää tehdä tosi nopeita ratkaisuja"
Suomenhevosten Pohjola Grand Prix Top 10 finaali hypättiin tänään 100 cm radalla ja nollaratoja nähtiin kaksi. Voittajaksi ratsasti suomenhevosten kilpailuja hallinnut Vilma Leppäkangas ponikokoisella Paletin Liekillä (Friisin Paletti - A.T. Musta-Ritari) ennen Saara Junnila-Ojalaa ja Niitykorvan Ruskalla (Veeran Valkea - Heppu) ja Linnea Haukilehtoa Kai-Keikarilla (Ponuveikko - Ellun Voi).
Horse Show´ssa voittaminen oli hieno lopetus hyvälle kaudelle, joka toi suomenhevosten kenttämestaruuden ja estemestaruuksissa pronssia.
"Tämähän on sikakivaa. Tunnelma on tosi kiva. On ihmisiä katsomassa ja hevosenomistaja pääsi paikalle, se tekee aina isommat kilpailut erityiseksi", Leppäkangas kertoo.
Paletin Liekin omistava Assi Kantalainen pääsee harvoin katsomaan hevosensa kilpailemista töiden ja välimatkojen takia.
"Aina jännittää, ehkä enemmän kuin ratsastajaa", Kantalainen nauraa.
Leppäkangas ei etene nopeasti vain esteradoilla, vaan hän ajaa myös autoilla jokamiehenluokkaa eli jokkista. Viikonloput ovat täynnä ratsastus- ja jokkiskilpailuja, mutta ratsastuskisat menevät aina etusijalle.
"Huomenna mennään viimeisiin jokkiskisoihin tällä kaudella Virroille, josko sielläkin voittaisi."
Viimeisessä kahdessa kilpailussa Leppäkankaan auto on kaatunut. Jokkissarjassa hän kilpailee nyt neljättä kauttaan.
"Se on sellaista harrastelua, kun mä olen niin pirun kilpailuhenkinen. Saan kilpailemisesta kiksejä."
Autot huoltaa hänen puolisonsa Aleksi Marjoniemi. Jokamiehenluokassa kaikki autot on kilpailun jälkeen ostettavissa 2000 euron hintaan, usein Leppäkankaan auto onkin "ostettu alta".
Autoharrastus myös tukee ratsastusta.
"Molemmissa halutaan mennä lujaa, ja pitää tehdä tosi nopeita ratkaisuja koko ajan", Leppäkangas sanoo.
Autot vaihtuvat usein, eivätkä toimi aina samalla tavalla. Kuten eivät hevosetkaan.
"Kun yrität lukea Liekin korvien väliä, että mitäs siellä tapahtuu", Leppäkangas nauraa.
Paletin Liekin kanssa lempilaji on kenttäratsastus. Myös hevosen omistava Kantalainen pitää siitä, että hevonen kilpailee monipuolisesti.
"Koulupuoli on ollut Paletin Liekin haaste, mutta tällä kaudella sekin paikattiin. Nyt kun tulee ikää ja malttia lisää, niin ei muuta kuin joka paikkaan vaan", Kantalainen sanoo.
"Valjakkoajo on vielä korkkaamatta. Se on siihen täysin koulutettu, kun vain ehtisi niihin kisoihin", Leppäkangas naurahtaa.
Kaksikon yhteistyö on kestänyt jo seitsemän vuotta. Paletin Liekki tuli Leppäkankaalle sisäänratsutukseen 3-vuotiaana, ja matka jatkuu edelleen.
"Erittäin toimiva systeemi. Vapaat kädet ja luotetaan siihen, mitä tehdään". Leppäkangas sanoo.
Suomenhevosten Pohjola-luokat ovat olleet kuluneella kaudella metrin korkeudessa. Leppäkangas on hypännyt Paletin Liekillä avoimissa luokissa isompaa, mutta hän toivoo, että suomenhevosille olisi isompiakin luokkia. Osa osakilpailuista voisi olla edes 105 cm tai 110 cm.
Myös estemestaruuksien korkeuksien laskeminen harmittaa.
"Mun mielessä olisi SM:issä todellakin 120 viimeinen kierros. Jos tuon kokoinen pikkuponikin menee, niin kyllä siitä isompikin menee sitten. SM:istä tykkään erityisen paljon, kun siellä pääsee hyppäämään vähän isompaa", Leppäkangas pohtii.
