Ratsastajainliiton uusi puheenjohtaja valitaan sunnuntain 26.11. syyskokouksessa. Ehdokkaina ovat istuva puheenjohtaja Marjukka Manninen, ja hänet haastaa Annaliisa Aarnio-Wihuri, Tarja Teräväinen ja Kari Kallonen.
Kokouksen alla esimerkiksi Hevosurheilu Ratsastuksen järjestämässä vaalipaneelissa keskusteltiin siitä, onko käytössä oleva valtakirjamenettely nykypäivää. Samoin vaalivaliokunnan tarpeellisuudesta on puhuttu.
Hevosurheilu Ratsastus halusi tietää, mitä mieltä te lukijat olette? Tiistaina 21.11. julkaistuun kyselyyn ehti vastata 83 henkilöä, ja kirjoitettuja perusteluja saatiin 28 kappaletta.
84,1 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että valtakirjojen avulla äänestäminen ei ole tarpeellista, ja 82,9 prosenttia kääntyi sen kannalle, että vaalivaliokuntaa ei enää tarvittaisi.
Perusteluissa kuului monenlaista näkökantaa. Yksi lukija kirjoitti, että hänen ratsastusseuransa ei ole millään tavalla tiedustellut jäsenten mielipidettä, joten nyt jollain valtakirjalla yksi henkilö äänestää, ketä hän itse haluaa. "Ei ole demokratiaa nähnytkään tämä touhu!" kirjoittaja kommentoi.
Digitaaliset mahdollisuudet tulevat monissa vastauksissa esille, ja useat vastaajat toteavat, että nykypäivän digimahdollisuudet antavat hyvät mahdollisuudet äänestää myös etänä. "Hybridiäänestäminen luo kaikille mahdollisuuden äänestää", sanoo eräs.
"Valtakirjoilla voidaan pelata liikaa. Nykypäivänä, kun hybridikokous on mahdollinen ja kokouksiin osallistuminen on helppoa, on rehdimpää äänestää ilman valtakirjoja", kuuluu yksi vastaus.
"Eiköhän olisi jo aika siirtyä sähköisiin äänestysmenettelyihin! Vaalivaliokunta myös romukoppaan ja jäsenistölle valta!" eräs vastaaja kommentoi.
"Jos Suomeen saadaan äänestettyä presidentti ilman vaalivaliokuntaa ja valtakirjoja niin kyllähän tässä vaan paljastuu liiton vanha kaavoihin kangistunut toimintatapa joka estää liiton uudistumisen tähän päivään hyvien ja reilujen toimintatapojen mukaisesti!" perustellaan yhdessä vastauksessa.
Toisaalta paikan päällä äänestäminen saa myös kannatusta.
"Suljettu lippuäänestys paikan päällä ainoa lainmukainen äänestystapa. Jos syyskokous on etänä niin kokouksen voi hajottaa vaikkakin kolmelle paikkakunnalle. Jokaisen paikkakunnan kokoussalissa on notaari joka tarkistaa paperille kirjoitetut valakirjat joissa on airo allekirjoitus seuran nimen kirjoittajilta", eräs vastaaja kirjoittaa.
Valtakirjaa ja vaalivaliokuntaa kannattavia kommentteja löytyy. Niissä tuodaan esille se, että valtakirjan esittäminen järjestöissä ja yhdistyksissä ihan normaali menettely ja yhdistyslain mukainen. Sekin tulee vastauksissa ilmi, että koska kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla paikanpäälle, valtakirjat mahdollistavat moniäänisemmän jäsenistön.
"Vaalivaliokunnan etu on siinä että ennakkoilmoittautumisia ehdokkuuteen tehdään hyvissä ajoin ennen kokousta, jolloin jäsenet pääsevät tutustumaan hyvissä ajoin. Vaalipaneelin järjestäminen on hyvää vaalityötä. Ilman vaalivaliokuntaa on mahdollista, että enemmän ehdokkaita ilmoittautuu vasta kokouksessa jolloin ehdokkaisiin tutustuminen jää ohueksi", avoimissa kommenteissa kirjoitetaan.
"Vaikka käytetään sähköisiä äänestysjärjestelmiä, on äänioikeutta käyttävän jotenkin osoitettava että on joltain jäsenjärjestöt saanut oikeuden edustaa. Valtakirja on tapa osoittaa tämä oikeus", yksi lukija kommentoi.
"Äänestysoikeus on vain seuroilla, talleilla ja muilla yhteisöjäsenillä. Ihan jokaisella tulee olla valtakirja vahvistaakseen, että hänellä on oikeus edustaa ko.tahoa. Kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ei ole äänestysoikeutta. Koko keskustelu valtakirjojen tarpeettomuudesta on ihan kummallinen ja ihmetyttää, eikö ihmisillä ole ymmärrystä siitä, miten yhdistysten ja liiton päätökset tehdään", kirjoittaa toinen vastaaja.
Vastaajien joukossa löytyy heitä, jotka kannattavat esimerkiksi valtakirjamenettelyä, mutta eivät vaalivaliokuntaa.
"Äänestysoikeus on vain seuroilla, talleilla ja muilla yhteisöjäsenillä. Ihan jokaisella tulee olla valtakirja vahvistaakseen, että hänellä on oikeus edustaa ko.tahoa. Kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ei ole äänestysoikeutta. Koko keskustelu valtakirjojen tarpeettomuudesta on ihan kummallinen ja ihmetyttää, eikö ihmisillä ole ymmärrystä siitä, miten yhdistysten ja liiton päätökset tehdään. Valtakirjat tulee mielestäni säilyttää, koska esim. jäsenseuran omakin edustaja tarvitsee valtakirjan, ellei ole nimenkirjoitusoikeudellinen. Teknisiä muutoksia siihen, kenen tai minkä äänioikeutta yhdellä valtakirjalla voi käyttää, kannattaa toki tehdä. Varmaan on sellaisiakin tapauksia, joissa jäsentallin ja tallilla toimivan seuran äänioikeutta käyttää sama henkilö. Mielestäni valtakirjoja ei pidä tarkastella vain siitä näkökulmasta, että ne tällä hetkellä mahdollistavat yksittäisen ehdokkaan vaalityön. Valtakirjojen poistaminen johtaisi äänestäjien vähenemiseen", kerrotaan yhdessä vastauksessa.