Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta muistuttaa tänään torstaiaamuna julkaistussa tiedotteessaan, että kaikki hevosen pään alueelle painetta kohdistavat välineet aiheuttavat riskin hevosen hyvinvoinnin heikkenemiselle.
Tiedote jatkuu näin: Tutkimusnäytön perusteella osa varusteista aiheuttaa jopa merkittäviä riskejä. Tällaisia varusteita ovat esimerkiksi kankikuolain, crescendo-kuolain, puoltajankuolain, kieliside sekä sellaiset apuohjat, jotka sitovat hevosen päätä sen kehoon estäen hevosen luontaista liikettä.
Neuvottelukunta esittää, että järjestäytyneen hevosurheilun (raviurheilu, kouluratsastus, esteratsastus, kenttäratsastus, valjakkoajo yms.) sääntöjä tulee muuttaa siten, ettei sellaisia varusteita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin hevosten hyvinvoinnille, saa käyttää. Samalla neuvottelukunta ehdottaa, että erilaisten kuolaimettomien suitsien käyttö sallitaan myös kilpailuissa. Sääntöjen muuttaminen etenkin kilpailuissa on tärkeää siksi, että vasta-alkajat ja harrastajat ottavat kilpailuista mallia omaan toimintaansa.
Neuvottelukunta muistuttaa, että eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023, EHL) 17 §:n mukaan eläinten hoitoon ja käsittelyyn tarkoitettujen välineiden, laitteiden ja aineiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia, eivätkä ne saa aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa. Lisäksi sellaisten eläimen hoitoon, käsittelyyn, kiinniottamiseen, kuljettamiseen, tainnuttamiseen tai lopettamiseen tarkoitettujen välineiden ja laitteiden, joiden käyttö ilmeisesti aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua tai tuskaa, markkinointi, maahantuonti, valmistus, myynti, luovutus, käyttö ja hallussapito on kielletty (EHL 18 §). Lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta (1§).
Neuvottelukunta pyytää, että hevosala pikaisesti tarkastelisi ja ajantasaistaisi käytettävää välineistöä lain ja tutkimustiedon pohjalta.
Useiden varusteiden käyttöön liittyy merkittäviä hyvinvointiongelmia ja riskejä
Useiden tutkimusten mukaan esimerkiksi kankisuitsituksen, crescendo-kuolaimen, puoltajankuolaimen, kielisiteen ja apuohjien käyttöön liittyy monia hyvinvointiongelmia ja riskejä.
Kaikkien hevosten suun anatomia ei jätä riittävästi tilaa yhdelle kuolaimelle, saati kankisuitsituksessa vaadittavalle kahdelle kuolaimelle. Kun kuolain painaa kieltä, kieli ei näillä hevosilla mahdu alaleukaluiden väliseen tilaan: tällöin kielen reunat painautuvat kuolaimen ja hammasloman väliin, mistä voi seurata esimerkiksi haavaumia, kipua ja kärsimystä.
Hevosen suun kokoon nähden liian paksu kuolain aiheuttaa haittaa myös siksi, ettei hevonen välttämättä pysty sulkemaan suutaan. Hevosten suussa on erittäin herkkä tunto- ja kipuaisti, ja monet hevoset osoittavat vähemmän stressin merkkejä kuolaimettomilla suitsilla. Liian paksun kuolaimen aiheuttama kielen puristuminen myös lisää suun aukomista ja kielen työntämistä ulos suusta. Kankikuolaimen vipuvarsi yhdistettynä hevosen alaleuan alta menevään ketjuun aiheuttaa myös merkittävän riskin sille, että suun rakenteisiin kohdistuu liikaa voimaa. Kielisiteen käyttö taas aiheuttaa hevosille hyvinvointiongelmia, kuten kielen verenkierron heikentymistä, ja stressiä. (mm. Anttila 2022, Tuomola 2021, Mellor 2020, Miettinen 2015, McLean & McGreevy 2010, Bennet 2011, Cook 2019 & 2002, Lundberg 2010, Clayton & Lee 1984, Weller 2021 ym.)
Sen lisäksi, että hevosen pään luontaista liikettä rajoittavat apuohjat saattavat aiheuttaa jo sinällään hevoselle hyvinvointihaittaa, on tutkimusnäyttöä, että niitä käytetään usein liian pitkään kerrallaan tai kiristetään ne hevosen optimaalisen pään ja kaulan asennon kannalta liian kireälle (Gehlen ym. 2021). Esimerkiksi gramaaneilla on suuri potentiaali aiheuttaa hevoselle kipua ja kärsimystä sekä luontaisen käyttäytymisen ja liikkumisen estymistä ja siitä hevoselle aiheutuvaa pelkoa ja stressiä. (mm. McLean & McGreevy 2010)
Kudosvauriot ja hevosen ilmentämät kivun ja pelon merkit tulisi tunnistaa
Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että hevosurheilukilpailuja järjestettäessä tunnistetaan, että erilaiset kudosvauriot sekä hevosen ilmentämät kivun ja pelon merkit ovat merkkejä siitä, että hevosen hyvinvointiin vaikutetaan kielteisesti. Välineiden, kuten turpahihnan, ei tulisi estää hevosta osoittamasta epämukavuutta, stressiä tai muita kielteisiä tuntemuksia. Myöskään hevosten normaalia käyttäytymistä, kuten hevosen haukottelua ja huulten nuolemista, ei tulisi estää varusteita käyttämällä.
Myös hevosurheilukilpailujen arviointikriteerejä tulisi tarkastella kriittisesti hevosten hyvinvoinnin kannalta: esimerkiksi näkyvästä ohjaspaineen hellittämisestä kouluratsastuskilpailussa tulisi palkita, ei rangaista. Kilpailutilanteessa apuna voitaisiin käyttää myös esimerkiksi videokuvaa ja tekoälyä (Wilkins ym. 2025). Tällöin mahdollisiin hyvinvointia heikentäviin tilanteisiin olisi nykyistä helpompaa puuttua heti kilpailutilanteessa.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on MMM:n alainen elin, jossa hevosen osalta toimii Susanna Mäki, Suomen Hippoksen eläinlääkäriasiantuntija varahenkilönään Minna Tallberg, hevosten kouluttaja ja kirjailija. Tiedotteen ovat allekirjoittaneet
Laura Hänninen ja Kati Tuomola, jotka kuuluvat neuvottelukunnan sisään rakennettuun erityiseen hevostyöryhmään. Työryhmässä ovat myös eläinlääkärit Jan Mattila, Kati White ja Anna-Mari Olbricht,
"Hevosen varusteiden arviointi on jatkuva osa hyvinvointi- ja turvallisuustyötä
Suomen Hippos kiittää Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa, jossa myös Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki on mukana, esiin nostetuista teemoista koskien hevosten pään alueen varusteita.
Kuten seura- ja harrastuseläinten neuvottelukunnan kanssa tiistaina 25.11. Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton ja Tukesin kanssa käydyssä yhteiskeskustelussa totesimme, säännöllinen varusteiden tarpeellisuuden arviointi sekä tutkimustiedon hyödyntäminen ovat avainasemassa kilpailusääntöjen ja sallittujen varusteiden määrittelyssä. Hevosen hyvinvointi ja sen kehittäminen ovat aivan ytimessä kaikessa hevosurheilussa.
Raveissa hevosten hyvinvointia valvotaan koko tapahtuman ajan. Kilpailueläinlääkäri avustajineen yhdessä tuomariston kanssa tarkkailee valjakoita varikolla, lämmittelyssä, lähdön aikana ja sen jälkeen. Eläinlääkärit kirjaavat havaintonsa sähköiseen järjestelmään. Tämän ansiosta huomiot ovat heti nähtävissä eläinlääkäreille ja tuomareille hevosen kilpaillessa seuraavan kerran, jolloin hevosten hyvinvoinnin tarkkaileminen tehostuu. Lisäksi raportit näkyvät myös hevosen valmentajalle ja omistajalle. Suomessa kaikissa raveissa hevosille tehdään hyvinvointitarkastuksia, joihin arvotaan viisi ravipäivänä kilpailevaa hevosta. Hevosilta tarkistetaan ennen kilpailusuoritusta yleiskunto, suu, jalat ja kaviot sekä varusteet ja kärryt.
Viime vuonna hyvinvointitarkastuksia tehtiin yli 2 000.
Neuvottelukunta esittää kannanotossaan, että järjestäytyneen hevosurheilun (raviurheilu, kouluratsastus, esteratsastus, kenttäratsastus, valjakkoajo yms.) sääntöjä tulee muuttaa siten, ettei sellaisia varusteita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin hevosten hyvinvoinnille, saa käyttää. Tässä viitataan raviurheilun osalta joihinkin kuolaimiin ja kielisiteeseen.
Suomen Hippos muistuttaa, ettei tälläkään hetkellä mikään varuste saa aiheuttaa hevoselle kipua tai vahinkoa. Hippoksen toimintaan kuuluu säännöllinen varusteiden tarpeellisuuden arviointi ja varuste- ja kilpailusääntöjä muutetaan vuosittain aina tarpeen noustessa. Suomen Hippoksen varustetyöryhmä on muun muassa jo ennalta huomioinut kaikki tulevan hevosten hyvinvointiasetuksen vaikutukset tulevan vuoden varusteoppaaseen. Lisäksi tarkennuksia on tehty ravikilpailusääntöihin.
Varusteiden osalta varustetyöryhmän on tarvittaessa mahdollista tehdä nopeitakin päätöksiä varusteiden kieltämisestä. Työryhmä koostuu monipuolisesti eri ammattikunnan osaajista, kuten eläinlääkärit, valjakkotarkkailijat, valmentajat, ohjastajat ja tuomarit. Tarvittaessa pyydetään myös asiantuntija-apua mm. tutkijoilta sekä Tukesilta.
Viime vuonna ravikilpailuissa toteutetuissa suu- ja hyvinvointitarkastuksissa kerätystä tilastotiedosta ei ole toistaiseksi esitettävissä minkään kuolaintyypin korostumista. Koulutus ja neuvonta, hevosen opettaminen kuuntelemaan kevyitä apuja, oikein sovitettu ja valittu kuolain, sekä säännöllinen suuterveyden tarkastaminen ovat edelleen avainasemassa hevosten hyvinvoinnin turvaamisessa.
Tieto hevosen päänalueiden varusteiden vaikutuksesta on syventynyt viime vuosina, ja esimerkiksi ravivalmentajat ovat erittäin kiinnostuneita suun terveydestä ja eri kuolainten sopivuudesta hevosille. Myös kielisiteen käyttö on vähentynyt, ja sitä pidetään hevosella vain tarvittaessa ja tarvittavan aikaa. Kieliside on vapaaehtoinen varuste, ja hevosen kielen saa sitoa vain ajamisen ajaksi, jos se on tarpeen estämään kielen nostaminen kuolaimen päälle.
Lisäksi neuvottelukunta ehdottaa, että erilaisten kuolaimettomien suitsien käyttö sallitaan myös kilpailuissa. Asiaa on pohdittu, mutta toistaiseksi kuolain on edelleen koettu välttämättömäksi turvallisuusvälineeksi kovavauhtisessa ravikilpailussa. Hevoskilpailujen turvallisuutta valvovalta turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta saatavan tiedon mukaisesti osa hevosonnettomuuksista tapahtuu, kun hevosta on esimerkiksi kilpailupaikalla talutettu ilman kuolaimellisia suitsia. Näissä maastakäsittelytilanteita koskevissa tapaturmissa varusteella on ollut väliä. Kuolaimella on edelleen tärkeä rooli varmistaa hevosen hallintaa erityisesti poikkeustilanteessa."
Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi urheilu- ja harrastetoiminnassa
"Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on vastaanottanut Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanoton ja myös keskustellut heidän kanssaan kyseisistä asioista 25.11. yhdessä Suomen Hippoksen ja Tukesin edustajien kanssa. Ratsastajainliitto on samaa mieltä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan tärkeästä ydinviestistä hevosen hyvinvoinnin takaamisesta kaikessa toiminnassa.
Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Se on tärkeä vastuu, jota painotetaan jokaiselle toiminnassa mukana olevalle.
Ratsastajainliitto huomioi hevosen hyvinvoinnin laaja-alaisesti kaikessa toiminnassaan – kilpailuista ja valmennuksesta koulutukseen, tallitoimintaan, viestintään ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vastuullisuus, eettisyys ja hevosen kunnioitus ovat läpileikkaavia arvoja, jotka näkyvät niin säännöissä, koulutuksessa kuin arjen käytännöissä.
Kilpailusääntöjä ja kilpailuissa toimimista arvioidaan jatkuvasti
SRL:n kilpailusäännöissä hevosen sopimaton kohtelu on kielletty kaikessa liiton alaisessa toiminnassa, niin kilpailuissa kuin niiden ulkopuolellakin. Säännöt velvoittavat kaikkia kilpailu- ja valmennustoimintaan osallistuvia varmistamaan, että hevosen hyvinvointi on aina etusijalla – kilpailulliset, valmennukselliset tai kaupalliset syyt eivät koskaan saa mennä hevosen hyvinvoinnin edelle.
Kilpailusäännöissä eritellään sallitut ja kielletyt varusteet. Kilpailusääntöjä uudistetaan kansainvälisessä yhteistyössä tutkittuun tietoon perustuen. Esimerkiksi kankikuolaimen ja apuohjien käyttö on vapaaehtoista ja tarkasti rajattu kilpailusäännöissä. Kaikkeen varusteiden väärinkäyttöön puututaan kilpailupaikoilla. Kilpailusäännöissä on määritelty hevosen sopimattomaksi kohteluksi esimerkiksi suun nykiminen kuolaimella tai muulla välineellä.
Varusteiden sopivuutta ja sääntöjenmukaisuutta arvioivat kilpailujen verryttelyssä koulutetut stewardit. Esimerkiksi turparemmin sopivaa asettelua ja kireyttä mitataan. Kouluratsastuskilpailuissa on turparemmin kireyden lisäksi tänä vuonna tarkastettu hevosten suun alueen kuntoa. Hevosissa tarkkaillaan myös esimerkiksi ihon kuntoa ratsastajan pohkeiden alueilla.
Hevosen väkivaltaiseen käsittelyyn tai apujen väärinkäyttöön puuttuvat stewardien lisäksi kilpailun tuomaristo. Kansallisissa kilpailuissa hevosten hyvinvointia seuraa ja tarvittaessa hoitaa kilpailueläinlääkäri.
Varusteiden käytössä on huomioitava myös hevosten ja kaikkien paikalla olevien turvallisuus. Hevosten on oltava niiden kanssa toimivien ihmisten hallittavissa myös yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi hevosen säikähtäessä ja reagoidessa voimakkaasti pakenemalla.
Varusteiden, kuten kuolainten käytössä on muistettava, että oikein sovitettuna ja käytettynä sääntöjenmukaiset varusteet eivät aiheuta hevoselle vammoja tai kipua. Ratsastajainliitto panostaa varusteiden käytössä koulutukseen, viestintään, seurantaan ja on luonut myös järjestelmän väärinkäytöksiin puuttumiseen.
Kilpailuissa hevosten vointia, kuntoa ja varusteita seuraavat siis toimihenkilöt, stewardit ja eläinlääkärit. Kilpailusäännöt, dopingmääräykset ja -kokeet, lääkintäohjeet, olosuhdevaatimukset, koulutus, eettiset ohjeet ja kurinpitotoimenpiteet ovat kaikki hevosten hyvinvointia varten.
Kaikessa toiminnassa punaisena lankana hevosen hyvinvointi
SRL myös kehittää ja ylläpitää suomalaista valmennusjärjestelmää, jossa hevosen hyvinvointi on keskeinen osa koulutussisältöjä. SRL:n jäsenratsastuskoulut ja tallit sitoutuvat vastuulliseen hevosten käsittelyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. SRL panostaa jäsenistönsä laajaan koulutukseen ja tiedottaa säännöllisesti hevosen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Hevosen hyvinvointi -työryhmässä seurataan hevosalan tutkimustietoa ja jalkautetaan sitä käytäntöön."