Tanskalainen olympiaratsastaja Bachmann Andersen toivottaa maansa eläinsuojelujärjestöjen ehdotukset tervetulleiksi

Tanska on kuluneena vuonna ollut myrskyn silmässä, mitä kouluratsastukseen tulee. Mutta Tanskassa myös tapahtuu. Olympiakouluratsastaja ja eläinsuojelujärjestöt ovat samoilla linjoilla tarvittavista uudistuksista. "Tanskan Yle", Danmarks Radio, uutisoi, että kouluratsastaja Daniel Bachmann Andersen haluaa olla mukana varmistamassa, että tarvittavat muutokset otetaan käyttöön.

Maan vanhin eläinsuojelujärjestö Dyrenes Beskyttelse on perustettu vuonna 1875 ja sillä on 170 palkattua työntekijää.

Joskus asiat ovat pitkissä puissa. Esimerkiksi sirkusnorsujen kanssa, joiden käyttö sirkuksissa kiellettiin vuonna 2018 ja vuonna 2020 viimeinen tanskalainen sirkuselefantti siirrettiin Knuthenborgin eläinsafaripuistoon eläkkeelle. Asiasta oli väännetty eläinsuojelujärjestön kanssa vuodesta 1962.

Yhdessä Hestens Vaerns -yhdistyksen kanssa Dyrenes Beskyttelse esitteli 2. syyskuuta julkaisemassaan tiedotteessa ratsastukseen 11 kohdan listan parannuksista, jotka olisi syytä saada käyttöön "jotta ratsastuksella voisi olla tulevaisuus".

Tanskan Ratsastajainliitto Dansk Ride Forbund järjestää yhteisen kokouksen eläinsuojelujärjestöjen kanssa vielä kuluvana syksynä. Järjestöt toivovat, että ensimmäiset konkreettiset toimenpiteet voidaan toteuttaa vuoden loppuun mennessä.

Pääasiassa kyse on seuraavista seikoista:

• Hevosen hyvinvoinnin tulee olla ensisijainen arviointikriteeri kaikissa kilpailuissa, ja tämä varmistetaan käyttäytymisen ja kipusignaalien arvioinnilla. Hevosia, joiden kehonkieli ei ole positiivista, ei tulisi arvioida korkealle kouluratsastuskilpailuissa.

• On perustettava ilmiantojärjestelmä, jossa tapaukset käsitellään riippumattoman ja asiantuntevan toimikunnan toimesta.

• Varusteiden tulee perustua hevosten hyvinvointiin ja turvallisuuteen, ei perinteisiin tai kulttuuriin. Tietyt kuolaimet ja apuohjat tulisi kieltää.

• Hevosten käyttäytymistarpeet on täytettävä. Kisahevoset viettävät paljon aikaa talleissa ja ovat harvoin tekemisissä lajitovereidensa kanssa, vaikka ne olisivat tarhassa. On pyrittävä siihen, että hevosilla on mahdollisuus liikkua vapaasti laitumella, missä ne voivat olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden hevosten kanssa. Lisäksi on tarkasteltava kilpailuhevosten matkustuspäivien määrää, ja on asetettava vuosittainen maksimimäärä päiviä, jolloin hevoset saavat olla kuljetettavina.

Pariisin olympiaratsastaja, suomalaisten kouluratsastajien hyvin tuntema Bachmann Andersen toivottaa keskustelun eläinsuojelujärjestöjen kanssa tervetulleeksi ja sanoo olevansa asioissa samoilla linjoilla. Hän myös melko selkeästi viittaa sinne, mistä muutoksen pitäisi ensisijaisesti alkaa.

"Jos ratsastat hevosella, joka ei ole rento ja harmoniassa ratsastajan kanssa, ja siitä palkitaan, monet ratsastavat niin", hän sanoo. "Jos siitä saa korkeita pisteitä, niin hevosia ratsastetaan. Jos taas pehmeä ja hyvässä yhteistyössä toimiva hevonen voittaa, siihen suuntaan pyritään. Meidän on muutettava urheilua tähän suuntaan", Bachmann-Andersen sanoo.

11 kohdan vaatimuslista:

1. Hyvinvointi ensisijainen vaatimus kaikissa kilpailuissa. Läpinäkyvä arviointi, nollatoleranssi stressin ja kivun merkeille. Kisaformaatit ja -säännöt uusiksi: hyvinvointi tärkeämpi kuin suoritus. VAR -tuomarointi käyttöön

2. Huippuratsastajien valintakriteereihin sisällytetään hevosen käyttäytymisen tuntemus

3. Valmentaja- ja ratsastajakoulutus keskittyy hyvinvointiin

4. Ratsastuskoulut uusiksi

5. Pakolliset varusteet arvioitava uudelleen

6. Lääkitys sellaiseksi, että terveitä hevosia ei saa lääkitä kilpailuissa, eikä stressiä saa korjata lääkkeellisesti.

7. Kuljetuspäivien rajoittaminen

8. Luontaiset käyttäytymistarpeet

9. Whisteblower-järjestelmä

10. Tutkimuksen ja tiedon hyödyntäminen

11. Kansainväliset säännöt uusiksi.

Lista täällä